Toimintaympäristön analysointia osana strategiatyötä

Parisen vuotta sitten ammattikorkeakoulujen toimilupia uudistettaessa meidän piti tehdä myöskin toimintaympäristöanalyysi. Nyt kun Diakonia-ammattikorkeakoulu on päivittämässä strategiaansa, on noihin mietteisiin palattu uudestaan.

Ensimmäiseksi teemaksi nostimme väestöennusteet. Suomen demografinen muutos edellyttää yhtäältä hoidosta, hoivasta ja huolenpidosta vastaavan työvoiman hallittua kasvua ja osaamisen kehittymistä, toisaalta sellaista sosiaali‐ ja terveyspolitiikkaa ja diakoniaa, jotka vahvistavat yksilöiden toimintakykyä, yhteisöjen hyvinvointia, yhteiskunnallista integraatiota ja terveyserojen kaventumista. Diakin yhteisvastuuta korostava toiminta‐ajatus on tulevaisuudessa vastaus tähän muutokseen.

Toinen esiin nostamamme teema onkin yllättäen noussut aikaisempaankin tärkeämpään arvoon. Totesimme tuolloin, että kansainvälistyminen, liikkuvuuden lisääntyminen, maahanmuutto, monikulttuuristuminen ja moniuskontoistuminen voivat johtaa joko yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ristiriitoihin tai yhteiskunnan dynamiikkaa lisäävään monimuotoisuuteen. Diak toimii vastakin ehkäisemällä syrjäytymistä, vahvistamalla yhteisötyötä ja kansalaisyhteiskuntaa, maahanmuuttajatyötä, uskontojen lukutaitoa, lasten, nuorten ja aikuisten osallisuutta sekä dialogia yli vamma‐ tai kielierojen. Diakin vahva osaaminen aikuiskoulutuksessa sekä väylä‐, tutkinto‐ ja muiden opintojen mahdollistaminen aliedustetuille ryhmille osaltaan vastaavat yhteiskunnan muutoksiin ja edistävät myös alueellisen koulutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuustavoitteita.

Kolmaskin teema on parissa vuodessa tullut entistäkin ajankohtaisemmaksi: Globalisaatio ja länsimaiden talouskriisi syventävät ilman tehokkaita toimia kansalaisten eriarvoistumista, tulo‐, terveys‐ ja sosiaalisia eroja sekä yhteiskunnallista vastakkainasettelua samalla, kun julkisen talouden kriisi antaa rajatummin voimavaroja tilanteiden muuttamiseen. Diakissa edistetty sosiaali‐ ja terveystaloustieteen tietoperusta ja osaaminen osana monitieteistä tietoperustaa mahdollistaa palvelujärjestelmien ja hankeprosessien arviointi‐ ja kehittämistoiminnan erityisesti huono‐osaisten ihmisten palvelujen kehittämisessä. Työmarkkinoiden eriarvoistumista lievennetään edistämällä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja mielekkään elämän mahdollisuuksia työelämän ulkopuolelle jääneille. Diakoniatyö, jonka kehittämisessä Diakilla on eritysvastuu, edustaa monille kansalaisille viimesijaista turvaa muiden turvaverkkojen pettäessä. Diak pyrkii tutkimaan huono‐osaisuuden ”notkelmia” ja edistämään radikaalin diakonian keinoin niiden ryhmien asemaa ja palveluja, jotka ovat vaarassa jäädä hyvinvointipalveluiden ulkopuolelle.

Neljänneksi pointiksi nostimme henkiset, hengelliset ja arvokysymykset. Totesimme, että taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien rinnalla ja sisällä on myös henkinen kriisi, joka ilmenee yksilöiden merkitysmaailman köyhtymisenä, yhteisöjen näköalattomuutena ja länsimaissakin yhteiskunnallisena levottomuutena. Merkityksen, tarkoituksen ja toivon kysymyksissä Diak edistää ammattilaisten arvo‐osaamista, kulttuurisensitiivisyyttä, tervettä spiritualiteettia, vertaistoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta. Diakin arvopohja ja erityisosaaminen mm. etsivässä ja voimavaraistavassa työotteessa mahdollistavat uudenlaisen asiantuntijuuden kehittymisen vastaamaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevan väestönosan tarpeisiin. Lapsiin ja nuoriin kohdentuvaan pahoinvointiin Diak vastaa kehittämällä varhaiskasvatuksen toimintamalleja.

Viidenneksi nostimme esiin rakennemuutokset. Edellä kuvattu kehitys ja sen myötä tapahtuva elinkeinorakenteen muutos, väestön keskittyminen ja julkisen talouden kriisi syventävät alueellista eriarvoisuutta ja aiheuttavat äkillisiä rakennemuutoksia. Diakilla on valtakunnallinen, kansallinen erityistehtävä, jonka toteuttaminen kerryttää osaamista erityyppisistä sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista ja samojen sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien alueellisista ilmenemismuodoista. Niin ikään Diakin asiantuntijoiden toteuttamat yhteisötyön koulutukset sekä tuki johtamiseen ja työssä jaksamiseen tuovat voimavaroja sosiaali‐, terveys‐, ja kirkon alan organisaatioihin muutoksessa. Diakin kehittämä rajaton kampus ‐ajattelu mahdollistaa korkeakoulutuksen ja TKI‐toiminnan nopean siirron alueille, joilla on työvoimatarve (esimerkkeinä Kainuu ja saamelaisalueet).

Kuudenneksi nostimme esiin sote-uudistuksen, hoivateknologian ja digitalisaation kehittymisen. Sosiaali‐ ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointi ns. sote‐uudistuksen kautta, tulkkauspalvelujen valtiollistaminen, palveluprosessien uudistaminen ja teknologian kehitys synnyttävät tulevina vuosina merkittävän tarpeen osaavan työvoiman kouluttamiseen, osaamisen päivittämiseen ja uuden, käytännönläheisen tiedon ja innovaatioiden tuottamiseen. Diakin valtakunnallinen rakenne ja etäopetuksen kehittyneisyys mahdollistavat valtakunnallisten ja samalla alueellisten koulutusten läpiviennin. Kansallisesti edistettävissä hankkeissa toimintarakenne mahdollistaa alueelliset sovellukset.

Seitsemänneksi yritimme hahmottaa koulutuksen muutostrendejä. Katsoimme, että korkeakoulutus muuttuu lähivuosikymmeninä monin tavoin. Mitä monoliittisempi suomalainen korkeakoulujärjestelmä on ja mitä enemmän kansainvälistyminen etenee, sitä enemmän suomalaiset opiskelijat hakeutuvat muiden maiden korkeakouluihin. Ulkomaiset korkeakoulut tarjoavat enemmän myös tutkintoon johtavaa koulutusta Suomeen. Tieto demokratisoituu ja on yhä useamman saavutettavissa entistä laajemmin ajasta ja paikasta riippumattomasti. Opetusteknologia kehittyy edelleen huimasti ja opiskelijoiden palveleminen tulee yhdeksi keskeiseksi suomalaisten korkeakoulujen vetovoimakysymykseksi. Diak on kehittänyt niin opetusteknologiaa kuin rajaton kampus ‐ajattelua. Mobiili eli monipaikkainen, aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen valmentaa Diakin opiskelijat myös mobiiliin työelämään.

Kahdeksantena ja viimeisenä pointtina tarkastelimme koulutusviennin näköaloja. Kun suomalaiset korkeakoulut keskittyvät yhä enemmän tuloja tuottavaan koulutusvientiin, Diak kehittää korkeakoulujen globaalia yhteisvastuuta. Siksi Diak kehittää asiantuntija‐ ja koulutusyhteistyötä, pedagogisia ja opetusteknologisia ratkaisuja ja eriarvoisuutta vähentäviä toimia kehittyvien maiden, niiden korkeakoulujen, kirkkojen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa mm. Aasiassa, eteläisen Afrikan alueella ja Itä‐Euroopassa. Osaamista, yhteistutkintoja ja inkluusioon keskittyvää TKI‐toimintaa kehitetään myös Diakin historialle ja identiteetille tärkeiden eurooppalaisten diakonia‐alan yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa.

Silloin emme vielä osanneet ennakoida, kuinka epävarmaksi turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö muuttui varsin nopeasti.

Suuri kysymys on se, kuinka niukkenevien voimavarojen tilanteessa näihin haasteisiin pystytään vastaamaan. Yksin emme pystykään. Rakennamme strategista liittoumaa nyt erityisesti Arcadan kanssa ja jatkamme tiivistä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston kanssa huono-osaisuus-teeman parissa. Diakoniatoimijoiden piirissä on laajasti herätty siihen, että jokaisen ei kannata tehdä yksin omia juttujaan: verkottuminen ja yhteinen asiantuntijuuden kehittäminen ei ole vain pakko vaan se on suuri mahdollisuus.