Aikoinaan pääsiäistä vietettiin koko viikko. Nykyisin vain kaksi päivää. Silti viikon jokaiselle päivälle on annettu omat tekstinsä.
Pääsiäisviikon torstain teksti on Markus 16: 9-16. Otan tästä kaksi kohtaa.
1) Kaksi kaupungista pois lähtenyttä ovat Emmauksen tien vaeltajat. Jeesus ilmestyy heille jo tiellä ja keskustelee heidän kanssaan. Kuitenkin vasta aterialla opetuslapset tunnistavat Jeesuksen. Edelleenkin pyhä ateria on Jumalan tuntemisen kohtauspaikka. Kristus on läsnä jokaisessa Herran pyhän ehtoollisen vietossa. Edelleen jokainen eukaristia on hänen siunaamansa ateria.
2) Jeesus antoi lähetyskäskyn oppilailleen. Evankeliumi on vietävä koko maailmaan. Tämä koko maailmaa koskeva evankeliumi on jokaisen saatavissa sanan ja sakramenttien välityksellä. Kasteessa se jaetaan ja usko turvautuu tähän Jumalan lahjaan.
Lähetyskäsky annettiin aterialla, jossa Jeesus oli mukana. Edelleen jokaisessa Herran pyhässä ehtoollisessa Ylösnoussut elää keskellämme. Edelleen hän lähettää omansa koko maailmaan evankeliumin asialle. Sana Vapahtajastamme menee eteenpäin terveisinä Herran pyhän pöydän ääressä todeksi eletystä Jumalan kohtaamisesta.
Valkean viikon eli pääsiäisviikon tekstit näkyvät osoitteessa:
http://evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage
Tekstien tutkimiseen käytän monenlaisia selitysteoksia. Tämän Markuksen evankeliumin tekstin kommentaareista mainitsen tällä kertaa toukokuussa 110 vuotta vanhan teoksen Commentaar op het Evangelie van Markus door Dr. J.M.S. Baljon. Utrecht 1906.
Pidän Baljonin tavasta kirjoittaa suoraan alkukielellä kreikaksi kommentoitavat sanat ja lauseet. Lisäksi hän esittelee kreikansanojen ja lauseiden takana olevia heprealaisia tai aramealaisia ilmauksia. Hän myös lainaa latinankieliset ilmaukset suoraan latinaksi. Näin monien raamatunkohtien historiallinen ymmärrys lisääntyy ja kulttuurihistoriallisen vertailut nopeutuvat, kun ne on tekstiin ulos kirjoitettuja.
Toisaalta on kuitenkin kirjassa tulee esille kirjoittajan reformoitu tausta. Muutamien kohtien tulkinnassa tämä näkyy hyvinkin selvästi. Erityisesti sakramenttien käsittelyyn tämä vaikuttaa. Sellaisissa kohdissa, missä hyvinkin selkeä sakramentaalisuus on mielestäni luontevin ratkaisu, hänen tulkintansa antavat vain vertauskuvallisen merkityksen.
Olen käyttänyt teosta monia vuosia ikään kuin hakuteoksena. Lukenut vain niitä kohtia joita olen käyttänyt. Tällä kertaa lukaisin koko teoksen alusta loppuun. Näin kirjoittajan kokonaisnäkemys tuli paremmin esille: reformoitu, joka tutkijana seurasi aikansa saksalaista historiallis-kriittistä koulukuntaa.
Evankeliumissa olevaa lähetyskäskyä olen aikoinaan käsitellyt perusteellisemmin tekstissä, joka löytyy osoitteessa:
http://www.roto.nu/doku.php/text005