Lisä Agricola- tutkimukseen
Seuraavassa käsittelen paria keskeistä sanontaa, jotka samalla ovat sanomia, Agricolan teksteistä. Ne sattuvat olemaan kenties kuuluisimmat, ja niitä siteeraan usein.
Toisen otan kaikille tutusta kuvasta, ABCkirian nimilehdestä, hänen ensi sanoistaan suomeksi.
Sen ajan nimilehdissä oli usein paljon asiaa, painovuosi puuttui ikävä kyllä aika usein. Ylimmällä rivillä on kirjan nimi eli siis ABCkiria, Toisella rivillä on tekijä; Michael Agricola. Kolmannella ja neljännellä on tieto siitä kenelle kirja on omistettu: Cristiano Salutem. Siitä kenelle tervehdys on, ei olla yhtä mieltä.
Toiset sanovat hänen pojalleen Kristianille, toiset taas kristityille yleensä. Itse kannatan jälkimmäistä, mutta ei pelkästään muiden tapaan mainintana kristityille, vaan minun tulkintani mukaan sanalla kristityt on tässä erityinen merkitys. Tällä nimityksellä tekijä eli Agricola haluaa tunnustautua tulossa olevan uskonpuhdistuksen kannattajaksi.
Ja sitten alkaa esipuhe, josta nimilehdelle mahtuu muutama rivi. Tunnemme niistä alun eli neljä ensimmäistä – kenoviiva on nykypilkun paikka:
Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi sydhen toori. Jumalan keskyt/ ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Seuraavat kaksi riviä, viides ja kuudes, vahvistavat sen, että Agricola oli Uuden liiton miehiä eli Uuden testamentin omaksuja. Laki / se Sielun hirmutta / mutt Christus sen taas lohdutta. Ja etusivun viimeiset rivit, 9 ja 10, kehottavat: Nijte muista Elemes aina / nin Jesus sinun armons laina (antaa).
Palataan alkuun, neljänteen riviin. iotca taidhat Somen kielen.
Agricola muistuttaa suomen kielestä myös Rucouskirian yhdessä kaikkiaan neljästä esipuheesta. Siinä hän puolustaa työtään, kansankielelle kääntämistä säeparilla, jonka käyttö oli Agricolalle tyypillistä. Tuo säepari on Agricolan elämäkerran kirjoittajan Simo Heinisen mukaan ”myöhemmin nostettu korostamaan suomen kielen arvoa ja asemaa”: Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkien mielen.
Monet ovat kuulleet tämän säeparin. Olkoon niin(kin). Mutta minä haluaisin nostaa rinnalle toisenkin tulkinnan. Jos ajattelemme sitä, kenestä tekstissä on kysymys, niin epäilemättä tulee kyseeseen Jumala. Kyse onkin Jumalasta eikä vain /niinkään kielestämme, joka on toki kohde, objekti. Muutetaan lause selkokielelle: Kyllä Jumala kuulee suomen(kin) kielen, koska hän ymmärtää kaikkien ( myös vähäpätöisimpien) kielen. Siitähän alkuun oli kysymys, luoda kieltä tavallisen oppimattoman kansan puhekielen pohjalta.
Agricola ja suomen kieli
Agricolan mukaan Jumala ”ymmärtää kaikkein mielen”, so. pystyy lukemaan ihmisen ajatukset hänen äidinkielestään riippumatta. Siispä myös Jumalan Sana voidaan kääntää mille kielelle hyvänsä, jotta ihmiset ymmärtäisivät mitä Jumala tahtoo heille sanoa. Siis: raamattu saksaksi saksalaisille, ruotsiksi ruotsalaisille, suomeksi suomalaisille jne. Agricola oli käynyt Lutherin opissa Wittenbergissä.
Seppo
Kiitos tekstistäsi
Agricolan ansio suomenkielisen kirjallisuuden hyväksi on siinäkin mielessä vieläkin suuremman arvon ansaitsevaa, että hän äidinkieleltään ruotsinkielisenä täysin ruotsinkielisestä kylästä kotoisin olevana näki vaivaa luodakseen tarvittavaa kirjallisuutta suomalaisen väestön tarpeita varten.
Agricolan päivistä kesti kuitenkin noin 300 vuotta, ennen kuin Jumalan sanaa alettiin toden teolla saada suomalaisten käsiin. Siihen asti Raamattu ja jopa Uusi testamentti olivat kalliita ja harvinaisia kirjoja.