Matkustaminen on tarpeellista ja oleellista, sillä se auttaa näkemään kotinurkat tarkemmin.
Turistina maailmalla liikkuva on usein vieraiden lähimmäisten ymmärryksen ja oivallusten armoilla. Tuntuu pompöösiltä puhua laupeudentöistä, mutta laupeuden arkiset ulottuvuudet huomaa parhaiten maailmalla. Arjen laupeutta ovat kaikki ne teot ja toimenpiteet, jotka helpottavat elämää, erityisesti silloin, kun kohdataan vieraassa kontekstissa.
Arkista laupeudentyötä on viritellä opasteet ja opastus niin, että ensikertalainenkin löytää perille. Ymmärrys siitä, että kaikilla ei ole yhteistä kieltä tai viitekehystä todentuu pienissä yksityiskohdissa. Niiden arvon huomaa, kun ne puuttuvat.
Pyhä kutsuu myös maailmalla. Vaikka ei tuntisi uskontoa eikä kulttuuria, pyhä koskettaa ja kirkossa on aina kiinnostavaa vierailla.
Arkiseen laupeuteen kuuluu oikea nöyryys ja sopiva itsetunto: ettei loukkaannu turistin ’tyhmästä’ kysymyksestä. Tyhmä kysymys voi tietysti olla tyhmä tai ajattelematon, mutta se on myös signaali siitä, ettei asianomainen kohde ole hoitanut omaa viestintäänsä optimaalisesti. Jos vieras kysyy näin, miten minun pitää kohentaa tiedotustani, minkä asian olen kertonut huonosti? Voisinko opastaa, jakaa tiedotuslehtisiä, kyltittää tai tarjota kuunneltavia opaslaitteita?
Televisiomainos on nähtävä ainakin kolme kertaa, ennen kuin se jättää edes himmeän muistijäljen. Opastus toimii samalla logiikalla. Asioita on toistettava ja kerrattava riittävästi, sillä kirkkoon tutustuva ei ole suorittamassa rakennustaiteen tai uskonopin kurssia, vaan viihtymässä ja rikastamassa elämäänsä. On tärkeämpää tavoittaa tunne kuin vuosiluvut. Jos jotain paikan hengestä ja ilmapiiristä tarttuu mieleen ja saa aikaan hyvää, ollaan voiton puolella.
Inhimillisistä tarpeista puhuminen ei liene kovin pyhä asia. Mutta jokaisen terveen ihmisen on aika ajoin käytävä vessassa. Jos kuvaan tulee lääkitys tai sairaus, tarve kasvaa. Arkisen laupeudentyön voi tehdä avaamalla hätää kärsivälle oven siistiin ja toimivaan vessaan. Miettikääpä itse, kuinka vaikeaa on löytää hotelli helpotus, jos maa ja kieli ovat oudot. Eivätkä suomalaiset instituutiot kovin usein näitä matkustavaisten tarpeita ajattele, vaikka on kyse todella yleisinhimillisestä asiasta.
Se kuva, jonka voisin liittää narinani tähän osaan peräkaneetiksi, jäi ottamatta. Pariisin Pere Lachaisen hautausmaan sosiaalitila oli pelkistetty, maksuton ja hyvin siisti. Oli ilo käyttää palvelua, kun luonnolliset asiat keskeyttivät löytöretkeilyn.
Jokainen vierailu uudessa kirkossa sisältää myös lähetystyön sirun. Jokainen vierailu muokkaa mielikuvaa yhteisestä kirkostamme. Onko kirkolla varaa muuhun kuin positiiviseen imagoon?
Hyviä kesäretkiä kaikille!
Enemmän matkamuistoja ja kuvia Sanataidon blogissa.
Kiinnitin huomiota seuraavaan –Hirvonen: ”Eivät nämä nyt ole mitään ylilistoja, vaan kyse siitä, että halutaan antaa tieto uudistusmielisestä vaihtoehdosta monesta seurakunnasta.”
Olisiko tarpeen avata, mitä ”uudisusmielinen vaihtoehto” tarkoittaa? Mitä ko. ehdokkaat haluavat kirkossa uudistaa? Jumalanpalvelusmenoja? Lähetysmäärärahajakoperusteita? Diakonian osuutta? Vai mitä?
Kiitos pohdinnasta ja kysymyksistä, Salme. Ehdokkaitamme yhdistävä ohjelma löytyy täältä: http://tulkaakaikki.net/ohjelma/ Ohjelmamme lisäksi ehdokkailla ja ehdokaslistoilla saattaa olla paikallisia ja muita tavoitteita, ne löytyvät (aikanaan) ehdokkaiden ja listojen kohdalta. Seurakuntavaalien ongelma todella on ollut heikko tiedettävyys ehdokkaiden ja listojen tavoitteista. Teemme parhaamme, että äänestäjät tietäisivät, mitä saavat, jos meitä äänestävät. Tervehdin ilolla muidenkin verkostojen työtä avoimuuden lisääntymiseksi.
Kiitos vastauksesta, Vesa.
Erityisesti kannatan kohtaa ”. Eri tavoin ajattelevien kirkollisten ryhmien välille on rakennettava luottamusta ja sovintoa”. Vain tältä pohjalta voidaan sitten päästä muihinkin tarpeellisiin tavoitteisiin.
Nuo kummatkin verkostot tuovat lisää selkeyttä siitä mikä on ehdokkaan arvomaailma ja miten hän haluaa kehittää seurakuntaa.
Hyviä juttuja siis.
Voin allekirjoittaa Tulkaa Kaikki-liikkeen ohjelman. Sen sijaan en hyväksy mainitun liikkeen eräiden näkyvien toimijoiden määrärahaboikottia sellaisia lähetysjärjestöjä kohtaan, jotka ovat sitoutuneet kirkon lähetysstrategiaan ja yhteisiin päätöksiin. Sellainen on väärä tapa toimia ja se on valitettavasti tahrannut pahasti Tulkaa Kaikki-liikkeen mainetta.
Uudistus on hieno asia.
Esimerkiksi Neuvostoliitto edistyksellisen kansan edustajana uudisti kirkon ja uskon koko yhteiskunnallisen aseman.
Hitler yritti uudistaa koko Euroopan, muttei ihan onnistunut.
Pol Pot uudisti valkokaulusväen toimenkuvan.
Kyllä aina kannattaa uudistaa!
Tämä on oikea suuntaus. Koska varmasti valitsijayhdistysten/ehdokaslistojen ehdokkailla eri seurakunnissa on yhteisiä tavoitteita ja samanlaisia ohjelmia, miksi niitä ei koottaisi yhteen ja muodostettaisi linjauksia, joiden välillä äänestäjät voivat tehdä valintojaan. Mennään ohjelmat ja sisältö edellä. Näin äänestäjät voivat selvittää vaalien vaihtoehtoja, varsinkin kun henkilöt varsinkin isoissa seurakunnissa saattavat olla vieraita. Näin tulosten vertailu koko kirkon puitteissa on helpottuu. Koko maan tai edes hiippakunnan läpäisevät ohjelmat auttavat myös lähestyvässä kirkolliskokousedustajien vaalissa.
Siis kaikenkaikkiaan kirkollisvaalien merkitys vahvistuu ja avoimmuus lisääntyy.
Onhan tässä se hyvä puoli, että jos Tulkaa kaikki -liikkeen listan ulkopuolella oleva ilmoittaa kannattavansa sitä niin tietää ettei sitä ehdokasta äänestä.
Kiitokset blogista, joka toivottavasti osuu ja uppoaa. Onnistuneen turismin suhteen meillä on vielä todella paljon tekemistä..
Olin eilen itse oppaana kotikirkossani ja muutaman kävijän kanssa syntyi hyvä keskustelu kirkon pyöreästä Kristus-ikkunasta ja muista symboleista, ilman vuosilukuja.
Pysähdyn kaikissa avoimissa kirkoissa, jotka vastaani tulevat, istahdan hetkeksi, lähetän terveisiä läheisilleni ja muistelen jo poistuneita.
KIitos – samanlaisia kokemuksia opastamisesta. Meillä on materiaalia tarjolla sille, joka haluaa tutkia tarkemmin vuosilukuja. Se rakkaus ja huolenpito, joka kirkkoon on kohdistunut, liikuttaa ihmisiä. Jokaisen vanhan esineen tekijä tiedetään – ainakin melkein kaikkien. Tarinat tavoittavat, lisätietoja voi onneksi antaa mukaan.
Ja todella, paljon on tekemistä matkailussa. Kirkon kulttuurihistorian kautta käy yksi polku kirkon helmaan, siksi on tärkeää ottaa ihmiset kunnioittaen vastaan.