Pietari Suuri tuli Turkuun

”Sota kulutti valtion voimavarat ja aiheutti Suomen miehityksen kaikkine seurauksineen. Noita kakoiden raakuuksia vastasi hyvinkin se mitä Ruotsin armeeja oli puhannut Puolassa jo useamman vuosikymmenen . ”

Suomi oli Ruotsin osa, samassa asemassa kuin Irlanti Englantiin. Siis alistettu ja jatkuvan sorron ja kulttuurin hävittämisen kohteena. Esim. huomattava osa Karjalan ortodokseista pakeni Venäjälle (mm. Tveriin) Ruotsin ”luterilaisen” valtion vainon takia. Ruotsi sitten asutti tyhjentynyttä Karjalaa Itä-Suomesta muuttaneilla.

Markku Hirn :”Karjala kuuluu Venäjälle sodan voittajan trofeena. Se on realiteetti ,oli se sitten miten epäoikeudenmukaista ja katkeraa tahansa ja Karjalan kanssa on sulautunut muuhun Suomeen .”

Kyllä, mutta valtioiden selvuttämisvelvollisuuksiin kuuluva suomalaisten yksityishenkilöiden omistusoikeus alueelle jääneeseen omaisuuteen on yhäkin selvittämättä. Kun Suomen ja Venäjän federaation kumppanuussopimuksessa on sovittu, että valtiot noudattavat keskinäisisä suhteissaan tasa-arvoa ja kansainvälistä oikeutta, niin mielestäni on tosi kornia, että tätä asiaa ei ole selvitetty ja federaation kansalaisilla on oikeus olla tasa-arvoisia kiinteistön omistajia Suomen maaperällä, mutta Suomen kansalaisilla ei ole vastavaa oikeutta federaation maaperällä.

Tiedoksi vielä sekin, että varojenkeruuoikeuden kieltämisen vuoksi pieneksi jäänyt yhdistyksemme teetti asiasta selvityksen Tarton yliopistolla, ja selvityksen mukaan itänaapuri ei ole koskaan kansallistanut omaisuuksia kuten kansnainvälinen oikeus edellyttää.

Lisäys edelliseen kommenttiin: tiedoksi vielä sekin, että perustimme yhdistyksen vasta vuosia sen jälkeen, kun Venäjän federaation Suomen konsulaatti oli antanut omistusoikeutensa tunnustamista haluaville ohjeen lähettää anomukset suoraan Kremliin. He olivat vuosikaudet lähettäneet saantitodistuksin anomuksia, jotka oli kuitattu vastaanotetuiksi, mutta niihin ei oltu vastattu mitään. Kun he olivat tehneet oikeusasiamiehelle valituksen asioiden hitaasta etenemisestä, heille oli vastattu, että oikeusasiamies ei voi puuttua asiaan, koska se on Suomessa poliittinen eikä juridinen.

Muinaisaheprean ja vanhan suomen samuudet ovat toki paljonenemän kuin ’jonkinlaisia aasinsiltoja.’ On satoja lähes samoja sanoja ja myös kieliopillisia analogioita. Mm. yhteinen monikon pääte -t (hepr. fem.),joka on eritäin harvinanen, mahtaako mailmassa olla kuin yksi muu kieli.

SUOMEN KREIKANJA HEPREAN SAMUUKSIA SANOISSA JA RAKENTEISSA ESITTIVÄT
AKATEMISELLA TASOLLA mm

Enevaldus Svenonius
Erik Wallenius
Eric Cajanus
Gl Pesonius
Nils Idman

Instead of a list of words Eric Cajanus penetrated the question on a
more comprehensive level: he examined all the parts of speech which,
according to the grammarian tradition of his period, were considered to
characterize the very essence of a language.22 In addition to a condensed list of lexical similarities Cajanus was able to point out similarities in the
morphology, prosody, syntax, and phonology, i.e. all the linguistic fields of
both languages. This implied that the affinity between Hebrew and Finnish
was demonstrated in an all-round shape which followed the current traditions
and principles of the scholarly research of his time.

Ps: Sanastojen lisäksi heprea ja suomi voivat lisätä suffikseja verbeihin

Vindiciae Fennorum (”Suomalaisten puolustus”, 1703). Suomennos Juhani Sarsila

(”De convenientia lingvae Fennicae cum Hebraea et Graeca).

Ykis paenneisdta oli Turun Yliopiston reksi Juslenius. Hänen kieliharrastuksestaan syntyi myös ensimmäinen laajempi suomen kielen sanakirja, Suomalaisen Sana-Lugun Coetus (1745)

Vuonna 1713 Juslenius pakeni siis venäläisiä Ruotsiin. Siellä hän piti 1715 ison vihan ajan suomalaisten kärsimyksistä puheen De miseriis Fennorum (Suomen onnettomuus). Dramaattista tekstiä ei ole aiemmin tulkittu millekään kielelle. Nykyään se on toki ilmestynyt samassa niteessä latinaksi ja suomeksi:

http://www.acatiimi.fi/2003/9_03/9_03h.htm

Vindicia Fennorum, Suomalaisten puolustus, oli Daniel Jusleniuksen toinen väitöskirja. Hän kirjoitti niitä kaksi. Vuonna 1700 j.K. valmistui Aboa vetus et nova, Vanha ja uusi Turku. Hänestä tuli teologian tohtori Ison vihan aikana 1705.

Vuonna 1707 Juslenius meni naimisiin Hedvig Lundbergin kanssa. Heille syntyi 10 lasta, joista kolme jäi henkiin hänen jälkeensä.

Juslenius oli 57 vuotias kun hänet kutsuttiin Porvoon hiippakunnan virkaan. Ison vihan jälkeenhän aikaisempi Viipurin piispan virka oli siirretty Porvooseen. Nykyinen Tampereen hiippakunta on Jusleniuksen aikaisen Porvoon hiippakunnan perillinen. Siirtyi Tampereelle ruotsinkielisen Borgå striftin perustamisen yhteydessä.

Pikkuvihan aikana Juslenius muutti toisen kerran Ruotsiin, minne hän sai kutsun Skaran hiippakunnan piispan virkaan.

Opillisesti Juslenius edusti jyrkkää linjaa.

Juslenius edusti myös kantaa, että suomi ja muinaisheprea ovat sukua. Pieni näytepala hänen havainnoistaan:
Exclamatory אבוי awoi, avoi (‘alas!’) = woi.
Exclamatory אהה ahah, ahah = Finnish ahah.
זה (ze, ‘it, this’; the transcription is lacking in Juslenius) = se.
נערה naara, na’ara; puella (‘a girl’) = naara.
אח ach, ach; focus (‘a fireplace’) = ahjo.
איש isch, ish; vir (‘a man’) = isæ (‘a father’).
אם em, em; mater (‘a mother’) = emæ, æmmæ vetula (‘a mother’, ‘an old
woman’).
אלה & תאלה alah, ala; taalah, ta’ala; juramentum (‘an oath’) = wala.

חזה chasa, chaza (‘he had a look’) vel infinitivum חזה kheso, chezo; videre
(‘to see’) = katzo. Chaldæorum inde ortum חזוא chaso, chezwa;
aspectus (‘appearance, apparition’) transit in nostrum kaswo facies
(‘a face’).
טבח tabach, tabach; occidere (‘to kill’) = tappa.
ילך jalach, yalach; ivit (‘he walked’) = jalca pes (‘a foot, leg’).
יעה jaah, ya’a = ajaa ejicere (‘to drive’).
כלא chylla, kulla;28 omne, totum (‘wholly’, ‘totally’) = kyllæ (= kyllä/in),
satis (‘sufficiently’).
מדה middah, midda; mensura (‘a measure’) = mitta.
מדד maddad, madad = mitata (‘to measure’).
קריה (sic pro קריאה ) kirjah, kirya; lectio (‘reading’) = kirja liber (‘a book’).
רבץ rawaz, ravats; accubuit (‘it lay down’, sc. to eat) = ravitze saturavit (‘he
fed’).
רגזת ,רגז ragas ragsath (?), ragaz ragzat (?); commoveri affectu (‘to be moved
by affection’) = racas, racasta dilectus, diligere (‘beloved’, ‘to love’).

Jusleniuksen tapa tehdä noita vertailuja ei ole nykyajan luokituksen mukainen. Se on kuitenkin heprean ja kreikan professorin oiva keino tehdä muistisääntöjä. Uusia sanoja on helpompi painaa mieleen kun niihin sai jonkinlaisia ”aasinsiltoja” ennestään tuttuihin juttuihin.

Muinaisaheprean ja vanhan suomen samuudet ovat toki paljonenemän kuin ‘jonkinlaisia aasinsiltoja.’ On satoja lähes samoja sanoja ja myös kieliopillisia analogioita. Mm. yhteinen monikon pääte -t (hepr. fem.),joka on eritäin harvinanen, mahtaako mailmassa olla kuin yksi muu kieli.

SUOMEN KREIKANJA HEPREAN SAMUUKSIA SANOISSA JA RAKENTEISSA ESITTIVÄT AKATEMISELLA TASOLLA mm

Enevaldus Svenonius Erik Wallenius Eric Cajanus Gl Pesonius Nils Idman

Instead of a list of words Eric Cajanus penetrated the question on a more comprehensive level: he examined all the parts of speech which, according to the grammarian tradition of his period, were considered to characterize the very essence of a language.22 In addition to a condensed list of lexical similarities Cajanus was able to point out similarities in the morphology, prosody, syntax, and phonology, i.e. all the linguistic fields of both languages. This implied that the affinity between Hebrew and Finnish was demonstrated in an all-round shape which followed the current traditions and principles of the scholarly research of his time.

Ps: Sanastojen lisäksi heprea ja suomi voivat lisätä suffikseja verbeihin

Seppo

Ei yksi pääsky kesää tee eikä vain muutama samankaltaisuus kielisukulaisuutta.

Siksi on merkittävää huomata mitkä kysymykset hallitsevat toisaalla afro-aasialaisessa kieliryhmässä ja toisaalta uralilaisessa kieliryhmässä.

Näitä Matiaksen ’yksiä pääskyjä’ on noin 600-800 kieliopillisia hyvin spesiifejä samuuksia
paljon niitäkin. Asian voi arvottaa kun vertaa määrää englantilaisen kaivostyömiehen aikanaa käyttämään noin average 900 englanin kielen sanaan.

http://www.seemi.julkaisee.fi/13

Seppo

Kiitos mielenkiinnosta tämän ketjun keskusteluun.

Kerran muuan ystäväni aloitti venäjän opiskelua ja mietti jo kirjainten kohdalla että jaksaako hän mennä eteenpäin. Päätin rohkaista häntä ottamalla käteeni venäjä-suomi -sanakirjan. Sanoin että otan kokeeksi sadalta sivulta yhden sanan ja katsotaan sitten miten monesta hän selviytyy.

Valitsin noilta sivuilta yleisiä eurooppalaisia sanoja niin että tulokseksi tuli, että hän osasi vastata kaikkiin sanoihin. Hänen suomen, ruotsin ja englannin taitonsa riittivät noiden sanojen tunnistamiseen.

Yksittäisten sanojen siirtyminen paikasta toiseen on yhtä luonnollista kuin kauppatavaroiden ja yli kulttuurirajojen kulkevien kiertävien juttujen kulkeutuminen kansakunnasta toiseen.

Toisinaan näihin sisältyy kielisukulaisuutta kuten venäjän ja muiden indoeurooppalaisten kielten välillä, toisinaan ne asettuvat täysin erilaisten kielten sisälle milloin suorina lainasanoina, milloin kielenmukaistumalla.

Yksittäisten sanojen kulkeutumista voi seurata myös erilaisten kielilakien mukaisesti. Esimerkiksi ”Vesimaasta” on suomen kieleen jäänyt paljon lähempänä alkuperäistä oleva nimi ”Ahvenanmaa”, kun taas vakituisten asukkaiden käyttämä ”Åland” on paikalla asuvien ihmisten käytössä kulunut nykyiseen muotoonsa.

On myös huomattava että todelliset sanojen kulkeutumat eivät aina tule sivullisten mieleen jollei tunne äännelakeja. Esimerkiksi kreikan kielinen nimi ”Stefanos” on suomessa muuttunut muotoon ”Tapani”, mutta ranskan kielessä muotoon ”Etienne”. Vaikka suomalaisten mielestä tuo ranskan kielinen sana on täysin toinen kuin alkuperäinen, niin kehityksen jokainen askel on mennyt täysin kielihistoriassa esiintyneitten kielilakien mukaisesti.

Kerron tämän vain osoittaakseni ettei pelkkien yksittäisten ilmiöiden luetteleminen riitä vaan on myös katsottava kielen historian muun todistusaineiston antamaa informaatiota ennen kuin tekee johtopäätöksiä.

Taktiikaksi keskustelussa on Matias kolmansia osapuolia varten on tehdä minun viesteistäni hienon hienoja ja huomaamattomia karikatyyrejä, nytkin puhut vain ’yksittäistä sanoista’ ja ohitat sen tosiasian että noita’yksitäisiä’ sanoja on noin 800 ja epärehellisenä keskustelussa pidän myös sitä , että ohitat harvinaiset kieliopilliset samuudet kokonaan:
Toistan siis kolmannen kerran:
In addition to a condensed list of lexical similarities Cajanus was able to point out similarities in the morphology, prosody, syntax, and phonology, i.e. all the linguistic fields of both languages. This implied that the affinity between Hebrew and Finnish was demonstrated in an all-round shape which followed the current traditions and principles of the scholarly research of his time.

Ps: Sanastojen lisäksi heprea ja suomi voivat lisätä paljon suffikseja verbeihin

Seppo

Kaikki nuo luettelemasi seikat eivät riitä kielisukulaisuuden todisteeksi.

Yksi ratkaiseva merkki, joka osoittaa kielten kuuluvan täysin eri ryhmiin, on seemiläisten sanojen rakenteeseen kuuluva erityisluonne. Sanojen perusrakenteeseen kuuluu yleensä kolmen konsonantin perusta, josta erilaisin päättein, prefiksein tai vartalon sisäisten muutosten avulla sitten voidaan luoda erilaisia merkityksen muunnoksia.

Totean vain että kuvitelmat suomen ja heprean sukulaisuudesta muutaman samalta kuulostavan seikan takia on yhtä outoa kuin väittää että Tampereelta pois siirretyt delfiinit olisivat saman sukuisia kaloja kuin hait.

Koska keskustelu jo tähän mennessä on alkanut muodostua pelkäksi hedelmättömäksi inttämiseksi, niin tähän puheenvuoroon lopetan tässä ketjussa sukulaisuus -hypoteesin käsittelyn.

Markku Hirn :”Ei ole mitään syytä siihen että lopettaisi tastelun…”

On, ja syy on se, että en jaksa enää. Tämän n. 10 vuotta julkisilla keskustelupalstoilla jatkuneen sotaveteraaneja, maanpuolustusjärjestöjä ja evakkojen omistusoikeutta ja nyt myös vapaamuurareita kollektiiviselta mustamaalaukselta puolustaneiden kannanottojeni vuoksi mm. natsiksi, fasistiksi ja tsuhna-äpäräksi leimatuksi tulleena, voin sanoa, että en jaksa enää. Tehkää ihan mitä haluatte ja mitä teidän ”pyhä henkenne käskee” todellisuudesta välittämättä.