”En voi muuttua naiseksi!” parkaisi ex-piispa Ilkka Kantola äskettäin Kirkko ja kaupunki-lehden haastattelussa, kun miestä houkutellaan politiikan parista takaisin Turkuun entistä painavamman ristin kantajaksi.
Vasta valittu Helsingin piispa Teemu Laajasalo on ehtinyt myös valitella samaa asiaa niille, jotka pettyivät rajusti, kun valinta ei osunutkaan naiseen. Sosiaalisessa mediassa tuo pettymys on ilmennyt todella tylyin ja halventavin sanakääntein. Asialla ovat yllätyksekseni olleet monet tuntemani ja arvostamani ei-miespuoliset sanankäytön ammattilaiset. Kyse ei siis ole vain turhautumisen tuulettamisesta vaan – saako sen sanoa? – lähes tulkoon vihapuheesta! Tasa-arvon nimissäkö tässä nyt näitä seksistisiä herjoja heitellään myös miehille?
Mutta mitä nämä miesten En voi muuttua naiseksi-kommentit oikein ovat? Pahoittelua, matelua, lepyttelyä, ajattelemattomuutta, sössötystä, typeryyttä? Halutaanko kenties selittää, että vaikka minä nyt en juuri satu edustamaan sitä teidän toivomaanne sukupuolta, niin kyllä minä silti olen ihan hyvä tyyppi ja osaan hoitaa nämä duunit? Ja menen mieluusti edessänne vaikka solmuun, mutta antakaa minun kuitenkin pitää kiinni oman miehisyyteni rippeistä, pliis!
Mikä ihmeen kaupankäynnin väline ihmisen sukupuolisuus oikein on? Toiset sanovat, että eläköön se sukupuolten välinen pieni ero, toiset taas tahtovat tappaa ero(tiika)n kokonaan pyrkimällä neutralisoimaan koko ajatuksen kahdesta eri sukupuolesta. Lehdestä luin, miten muuankin äiti selitti, että hänen lapsensa saa itse valita oman sukupuolensa. Siihen asti kunnes lapsi on päätöksensä tehnyt, äiti lupaa kutsua lastaan vain vauvaksi. Kenties lapsi sitten isommaksi kasvettuaan saa päättää myös oman nimensäkin?
Well, saman kaavan mukaanhan se uskontokin on jo pitkään pruukattu valita: Ei anneta mitään vinkkiä etukäteen, valkatkoon sitten isompana. Vaan mitkä ne vaihtoehdot silloin ovat? Samaa logiikkaa käyttäen pienille lapsille ei kannattaisi puhua ollenkaan, jotta voivat sitten isompana ihan itse valita kielen, jota haluavat puhua.
Eihän tämä maailma nyt näin voi pyöriä! Minä ainakin haluan olla mies enkä hiiri. Olen mies enkä hiiri aina siihen asti, kunnes kohdallani toteutuu Jeesuksen sana Pietarille: ”Kun tulet vanhaksi, niin sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo!” No, silloin ollaan jo vissiinkin sellaisessa kunnossa, että en enää välitä siitä, olenko hiiri vai vihannes. Mutta ennen sitä en suostu häpeämään sitä, että olen – mikä se nyt taas olikaan? – niin, mies!
Tässä yllä mainittu K&K-kirjoitus:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/piispan-virasta-eronnut-ilkka-kantola-mukaan-arkkipiispakisaan
Pakkoko vallan on aina olla jommalla kummalla sukupuolella? Joskus aikoinaan naisten piti todistaa ”olevansa yhtä hyviä kuin mies” saadakseen töitä. Pitääkö nyt miesten hävetä omaa sukupuoltaan työllistyäkseen? Koulumaailmassa tästä ainakin on jo merkkejä havaittavissa. Miksei siis naisvaltaisissa seurakunnissakin…
Miten on, Elias, miten uusin OPS suhtautuu tyttöihin ja poikiin ja esim. erillisvessoihin?
Uuden OPSin myötä – siis noin niinku virallisesti – ollaan siirrytty sukupuolineutraalista sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen. Koulujen vessat ovat niin kiinteistökohtaisia, ettei niistä kai sen kummempaa ohjetta ole annettu. Omasta mielestäni tuntuu kummalliselta, että kahdesta identtisestä vessasta toinen pitäisi nimetä toiselle sukupuolelle ja toinen toiselle..
Elias: Mitä lienee sukupuolisensitiivisyyttä se, että esim. Espoon seurakuntien virastotalon kakkoskerroksessa on vierekkäin kaksi vessaa, toinen alunperin naisille ja toinen miehille.
Nyt tilanne on muuttunut sikäli, että miesten vessa on neutralisoitu, mutta naisten vessa on edelleen vain naisten vessa…
Siellä on niin paljon enemmän naisia kuin miehiä…
Aivan, mutta onks se oikein, onks se reiluu? Missä se ns. tasa-arvo nyt on?
Ei muuta kuin M/N- merkinnät toiseenkin oveen!
Neutralisoitu vessa olisi kielikorvani mukaan vain sukupuolettomille.
RR: ”Espoon seurakuntien virastotalon kakkoskerroksessa on vierekkäin kaksi vessaa, toinen alunperin naisille ja toinen miehille. Nyt tilanne on muuttunut sikäli, että miesten vessa on neutralisoitu, mutta naisten vessa on edelleen vain naisten vessa…”
Jo on eläkeläispapeilla isot murheet. Syvin osanottoni tapahtuneen johdosta.
RR: ”Samaa logiikkaa käyttäen pienille lapsille ei kannattaisi puhua ollenkaan, jotta voivat sitten isompana ihan itse valita kielen, jota haluavat puhua.”
Ei taida herra Ruttopuiston Rovasti ymmärtää, että (äidin)kieli on kommunikointiväline ja uskonto on vakaumus. Ne eivät ole rinnasteisia asioita.
Myös esim. matematiikka on yleismaailmallinen ”tieteen kieli”, joten sen opettaminen kouluissa on perusteltua. Uskonto sitävastoin on vakaumus siinä kuin vaikkapa kommunismi.
Sitä, mikä on oikean sorttinen uskonto, vai onko mikään, ei kukaan elävä ihminen tiedä, joten minkään uskonnon tunnustuksellinen opettaminen ei ole sekulaarin valtion koululaitoksessa perusteltua. Uskonnon opetus on perusteltua kouluissa ainoastaan kulttuurihistoriallisessa kontekstissa vaikkapa historianopetuksen yhteydessä.
kimmo wallentin :”Sitä, mikä on oikean sorttinen uskonto, vai onko mikään, ei kukaan elävä ihminen tiedä, joten minkään uskonnon tunnustuksellinen opettaminen ei ole sekulaarin valtion koululaitoksessa perusteltua.”
Mm. menneitä Koulu-tv:n ohjelmia, Pirkkalan monisteita ja nykyisen sukupuolentutkimuksenkin tieteellisiä tuloksia ja saavutuksia ajatellen:
”Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta valita lapsilleen muitakin kuin julkisten viranomaisten perustamia kouluja, joiden opetussuunnitelmat ovat viranomaisten määräämää tai hyväksymää vähimmäistasoa, ja turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen kasvatus, joka on heidän omien vakaumustensa mukainen. (Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976, 13 artikla, 3.)”
Hölttä: ”turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen kasvatus, joka on heidän omien vakaumustensa mukainen.”
Juu, näin varmasti on, ja se on todella valitettavaa, että vanhemmilla on oikeus aivopestä lapsensa pienestä pitäen vaikkapa kommunismin ylevän aatteellisen vakaumuksen valtapiiriin, jos se sattuu olemaan vanhempienkin oma vakaumus. Sama koskee tietysti kaikkia uskonnollisia vakaumuksia, olkootpa ne sitteen sisällölliseltä laadultaan minkä sorttisia tahansa.
Olkoon se vanhempien oikeus, mutta sekulaarin yhteiskunnan koululaitoksen tehtävä se ei ole.
kimmo wallentin :”..vanhemmilla on oikeus aivopestä lapsensa pienestä pitäen vaikkapa kommunismin ylevän aatteellisen vakaumuksen valtapiiriin, jos se sattuu olemaan vanhempienkin oma vakaumus. ”
Kuka on mitäkin mieltä. Henk.koht. näen asian niin, että puoluepolitisoinut yhteiskunta ja nyt myös kirkko ovat aivopesemässä lapsensa materialisteiksi, joiden ainoa todellisuus on se, mikä fyysisillä aisteilla tai niiden jatkeilla voidaan tavoittaa.
Tässä vielä kaikille ”oikeaoppisille” video hänestä, joka vapaamuurareihin tunnustautuneena luokiteltiin evl.kirkon papin taholta ”miltei eläväksi saatanaklsi”:
https://www.youtube.com/watch?v=lJ5Lfc40KTk
Uskonnonopetuksen olennainen perustelu onse, että uskonto on ollut ja on edelleenkin olennainen osa inhimillistä kulttuuria, siitä riippumattakin, kuinka suuri väestönosa uskontokuntiin kuuluu. Uskontoa on oikeutettua opetta omana itsenään aivan samoin kuin esim. musiikkia tai kuvataidetta, ei siis pelkästään historian tai yhteiskuntaopin sivujuonteena. Mitä poliittisiin ideologioihin tulee, voin entisenä historian ja yhteiskuntaopin opettajana vakuuttaa, että kaikkia historiassa vaikuttaneita ideologioita opetetaan koulussa, joskin yhteiskunnan yhteisesti hyväksytty arvopohja oikeuttaa asettamaan ihmisoikeudet, demokratian ja laillisuusperiaattteen suositeltaviksi arvoiksi. Tämä johtaa suhtautumaan varsin kriittisesti diktatorisiin ideologioihin, mutta kyllä niidenkin perusteet selvitetään. Uskontotietoutta opetetaan tuunnustuskunnittain eriytyen, onhan selvää, että kristityn, muslimin ja ateistin käsitykset siitä, mikä on totta ja hyvää poikkeavat toisistaan hyvinkin syvällä tavalla
Sahanma
Uskontotiedon ja uskontojen historian oppetus on eri juttu kuin vakaumuksellinen uskonon harjoittaminen ja uskonnon tunnustuksellinen opetus. Uskontotieto ja uskontojen historia kuuluvat yleissivistykseen ja ovat verrattavissa vaikkapa historiaan tai maantieteeseen. Tunnustuksellinen opetus ja uskonnon harjoittaminen sekulaarin yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa on perusteetonta. Ne ovat eri uskontokuntien ja uskonnollisten yhteisöjen tehtäviä, jos ne ylipäätään katsotaan tarpeelliseksi.
Sahama: ”että kaikkia historiassa vaikuttaneita ideologioita opetetaan koulussa”
Juu, niin opetetaan ja hyvä niin, mutta niiden mukaan ei opeteta elämään, eikä niiden oppeja tyrkytetä ainoina oikeina elämänohjeina ja vakaumuksellisina maailmankuvina. Tunnustuksellinen uskonnonopetus sitävastoin esittää opetettavan uskonnon olevan ainoa oikea ja totuudenmukainen, vakaumuksellinen maailmankuva, jota tulee noudattaa ja jonka sääntöjen mukaan tulee elää.
Täysin käsittämätöntä olisi se (jos tunnustuksellista uskonnonopetusta vielä yhteiskunnan ylläpitämissä kouluissa olisi), että eri uskontoja tunnustavien vanhempien lapsille opetettaisiin samassa koulussa erilaisia ”ainoita oikeita totuuksia” , joiden totuus vaihtuisi aina sen mukaan mihin uskonyhteisöön oppilas kuuluu.
Tuula ja Kimmo, Eevankeljumiin palataksemmei tahtoisin kysyä teiltä, mistä mahtaa olla kysymys, kun miespappi julistaa, ettei hän voi naiseksi muuttua? Minulle se ei oikein aukea…
Sehän on sitä, että nykyisin miehen täytyy lähes pyytää anteeksi sukupuoltaan, koska miehestä on tullut tarpeeton turhake.
RR :”Eevankeljumiin palataksemmei tahtoisin kysyä teiltä, mistä mahtaa olla kysymys, kun miespappi julistaa, ettei hän voi naiseksi muuttua? Minulle se ei oikein aukea…”
Varmasti en osaa sanoa, mutta arvelen sen tarkoittavan kirkko- ja puoluepoliittisen perinteen jatkumoa eli suksessiota, jossa teologialla an sich ei ole osaa eikä arpaa.
Tuula: Hmmm, sikäli kuin oikein muistan, niin rabbiiniseen traditioon kuului tällainen juutalaismiehen rukous: ”Kiitos, ettet luonut minusta pakanaa, naista, oppimatonta tai orjaa.”
Voisiko tämä mainitsemasi kirkko-ja puoluepoliittinen perinne olla peräti näin pitkä?
RR: ”Eevankeljumiin palataksemmei tahtoisin kysyä teiltä, mistä mahtaa olla kysymys, kun miespappi julistaa, ettei hän voi naiseksi muuttua? ”
Jaa-a, vaikea sanoa, mutta eihän tuon (naiseksi muuttumisen) pitäisi enää nykylääketieteen aikakaudella mahdotontakaan olla. Onhan kirkon piirissäkin ainakin yksi varsin tunnettu tapaus, joka bloggaa tännekin säännöllisesti.
Ei kai se nyt mitään niin ihmeellistä enää tänä päivänä ole.
RR :”…rabbiiniseen traditioon kuului tällainen juutalaismiehen rukous: “Kiitos, ettet luonut minusta pakanaa, naista, oppimatonta tai orjaa.” Voisiko tämä mainitsemasi kirkko-ja puoluepoliittinen perinne olla peräti näin pitkä?”
En omasta mielestäni aiemmin mm. Lahden Unicef-toimintaryhmän puheenjohtajana toimineena edusta rabbiinista perinnettä, vaan sitä vakaumussuuntaa, joka uskoo kulttuurievoluutioon ja siihen, että kulttuurien kehitystä johtaa Kristus. Tämän evoluution kehittyminen näkyy mielestäni kansainvälisessä oikeudessa ja YK:n hyväksymissä yleissopimuksissa ja niiden noudattamisessa.