Kuvassa Terho Hämeenkorpi. Hänen kokoelmassaan on Raamattuja 176 eri kielellä. Hän puhuu Somerolla pidettävän Suuren Raamattunäyttelyn avajaisissa, jotka pidetään 1.3.2018 17-19.
Suuri Raamattunäyttely
järjestetään
Someron Kaupunginkirjastossa, Kiiruuntie 2, Somero
maaliskuussa 2018,
kirjaston aukioloaikoina arkisin klo 11-19, lauantaisin klo 10-14 ja pyhien aattoina klo 10-16.
Minulla on erilaisia Raamattuja monta sataa kappaletta pyöreästi noin 150 eri kielellä.
Viime aikoina olen järjestänyt pienempiä raamattunäyttelyitä eri puolilla erilaisten tapahtumien yhteydessä: Hämeenlinnassa, Niinijoella, Marttilassa, Tuusulassa ja Halikossa jne.
Isompi näyttely oli viimeksi muutama vuosi sitten Riihimäen kirjastossa.
Panen sinne näytteille sadasta muutamaan sataan eri kokokoista ja näköistä Raamattua yli sadalla eri kielellä.
Lopullinen määrä ratkeaa vasta paikoilleen asettamisen aikana. Näkökulmana on miten ne tulevat selkeästi esille.
Kirjat ovat pääasiallisesti minun henkilökohtaisesta kokoelmastani.
Raamattunäyttelyn yhteyteen järjestetään kaksi erityistä tilaisuutta.
Avajaistilaisuus 1.3.2018 klo 17 alkaen
ja
Afrikkalaista raamattutyötä esittelevä ilta 19.3.2018 klo 17 alkaen.
Avajaisissa 1.3. 2018 klo 17.00
esiintyvät
Suomen Pipliaseuran ohjelmapäällikkö
Martti Asikainen.
Hän kertoo Pipliaseuran tämän vuoden erityisteemasta: Itä-Afrikan lukutaitokampanjasta
ja myös Pipliaseuran työstä raamatunkäännösten parissa.
Illassa esiintyy myös
Rovasti Terho Hämeenkorpi, jolla on omassa raamattukokoelmassaan Raamattuja yhteensä 176 eri kielellä.
Ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi Karijoen kirkkoherrana vuosina 2002-2006.
Nuorenpana hän toimi lähistöllämme Forssan virallisena apulaisena vuosina 1974-76.
Hän on järjestänyt raamattunäyttelyitä eri puolilla Suomea. Tässä Someron lähistöllä mm. Forssassa.
ja
Rovasti Matias Roto
Terho ja minä kerromme omista kokoelmistamme sekä näihin liittyen Raamatun merkityksestä maailmanlaajuiseen kulttuuriin.
Toinen näyttelyyn liittyvä ilta järjestetään Maanantaina 19.3.2018 klo 17 alkaen
Illan kuluessa esiintyvät
Pastori Jouni Salko
Hän toimi aikaisemmin Someron seurakuntapastorina ja siirtyi täältä Hattulan seurakunnan kappalaisen virkaan.
Hän on toiminut lähetystyössä Namibiassa joten maa on hänelle tuttu.
Hänen aiheensa on
”Nauratko teikäläisen kanssa? – Sata vuotta Raamatun kääntämisen väänteitä ja käänteitä Namibian pohjoisosissa.”
Ja
Rovasti Matias Roto
Olen toiminut lähetystyössä Kamerunissa
Kerron Raamatun merkityksestä Kamerunin kulttuuriin. Olen osallistunut siellä pääkaupungissa Yaoundessa asuessani kirjallisiin ja teatteri -piireihin.
Kamerunissa Raamattua on käänetty pitkälti yli puolella sadalla kielellä. Silti työtä on vielä paljon tehtävänä koska maassa on 281 eri kieltä.
Maassa asuessani hankin Raamatun tai sen osia kaikilla Kamerunin kielillä, jotka onnistuin saamaan käsiini.
Näyttely on kaikielle avoin, joten jokainen kokekoon itsensä tervetulleeksi!
Olen valmis järjestämään raamattunäyttelyitä myös muualle sen mukaan kuin kiinnostusta löytyy.
Terveisin ja Jumalan siunauksen toivotuksin
Tauno Matias Roto
Rovasti
040 – 356 06 25
Tässä pientä vivahteiden vertailua kuuden eri Kamerunissa puhutun kielen valossa Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyn sanomaan: fulfulde, douala, pidgin, tikar, bamoun ja bamiléké-medùmba.
http://www.roto.nu/doku.php/text006
Hyvä, Matias! Näin keräilijänä arvostan raamattukokoelmaasi. Kohteen olet valinnut hienosti. ”Melkein kateeksi käy.”☺️
Minulla on aika tasan sama määrä erilaisia Arabian piippuleimaisia ruokalautasia vuosilta 1932-1949. ☺️
Juha
Kiitos kommentistasi.
Ihmisillä on todellakin monenlaisia harrastuksia.
Matias: ”Kamerunissa Raamattua on käännetty pitkälti yli puolella sadalla kielellä. Silti työtä on vielä paljon tehtävänä koska maassa on 281 eri kieltä.”
Kiinnostuin ja löysin Kamerunin kielikimaraan väljästi liittyvän mielenkiintoisen kotimaisen artikkelin. Kyseessä on Jyväskylän yliopiston romaanisen filologian opiskelijoiden julkaisu Boui-Boui vuodelta 2008, sivut 7-8. (http://groups.jyu.fi/asterix/bouiboui/bouiboui2008.pdf)
Vanamo Kuosmasen artikkeli on ranskaksi, mutta on sen verran selkeästi kirjoitettu, että ydinkohdat ymmärtänee hiukan reikäisemmälläkin ranskantaidolla. Opiskelijalehteen kannattaa tutustua muutenkin, koska siellä on äidinkielen ja vieraiden kielten taidon merkitystä avaavia juttuja myös suomeksi. Sekä rohkaisua käyttää niitä sanoja, joita osaa, vaikka ne sattuisivat tuottamaan hedelmäsalaattikieltä.
Suomen kielen tulevasta kehityksestä huolestuneille maistiaisiksi artikkelista löytyvä näyte kamerunilaisesta camfranglais-kreolikielestä, joka on suloinen sekoitus paikalliskieliä sekä ranskaa ja englantia: ”La big-reme va bring mon bindi au school.” Ranskan kielen kautta suomennettuna ajatus on suunnilleen: ”Isoäiti on lähtenyt hakemaan minun pikkuveljeni koulusta.”
Jouni
Kiitos kommentistasi. On miellyttävää että olet ottanut selvää Kamerunin tilanteesta. Kamerunin kulttuuriin ja elämään tutustuminen ilahduttaa minua.
Käytännössä jouduin tyytymään huomattavasti pienempään näyttelyyn kuin olin alkuaan ajatellut.
Käyttööni annetut pöydät eivät riittäneet kuin pieneen osaan mukanani kuljettamista kirjoista.
Lopulta vain 84 eri kokoista ja näköistä ja eri kieliä edustavaa Raamattua mahtui näyttelyyn esille pantavaksi.
Kuitenkin sain mukaan vanhoista klassisista kielistä aramean, heprean, kreikan ja latinan kielisiä teoksia.
Suomenkielisiä mahtui vain muutama, kuitenkin Raamatun historiaa ajatellen näyttävä valikoima.
Suomensukuisten kielten osaan mahtui vain muutama, mutta kuitenkin näistäkin pääsee käsitykseen miten Raamattu on kääntynyt uralisten kielten perheeseen.
Ruotsin kielen osastossa on vain muutama teos, mutta pyrin tuomaan esille sen miten aktiivisesti eri kääntäjät ovat tuottaneet omia käännöksiään.
Muiden germaanisten kielten osastoonkin vain muutama pääsi mukaan. Koska paikkakunnalla osataan englannin kieltä niin esittelen eri tyyppisiä käännöksiä englannin kielelle.
Muiden eurooppalaisten kielten osasto jäi varsin vähäiseksi.
Samaten intialaisen kulttuuripiirin edustajiksi pääsivät vain muutama.
Pienenä pähkinänä kysymys, kuinka moni muistaa pandžabin kielen olevan maailman kymmenenneksi puhutuimman kielen.
Yhden osaston olen varannut Kamerun muutamalle käännökselle. Maa on yksi maailman edistyneimpiä paikallisille kielille tehtyjen käännösten suhteen. Koska maassa on 281 elävää kieltä niin paljon on vielä tehtävää kesken vaikka jo aikoja sitten on päästy yli puolen sadan eri kielen määrään.
Tässä Kamerunin eri käännösten historian esittelyä. http://www.ubs-translations.org/fileadmin/publications/sycomore/5.2/Bessong_Syc_5.2_2011_45-51.pdf
Muille afrikkalaisille kielille jäi tilaa vain vähän.
Samaten vain muutama teos mahtui muiden kielten osastolle.