Hiljainen viikko ja pääsiäisviikko

Suuri viikko eli hiljainen viikko

Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista ja jatkuu aina hiljaisen viikon lauantaihin asti.
Viikolla on myös nimenä suuri viikko. Tämän nimen kanssa linjassa on nimi pitkäperjantai.
Viikon aikana puhutaan Jeesuksen tulosta Jerusalemiin, hänen kiinniotostaan, kärsimyksestään, kuolemastaan, hautaamisestaan ja haudassa olemisestaan.

Palmusunnuntaina puhutaan Jeesuksen voitelemisesta Bataniassa, ratsastamisesta aasilla kansan huutaessa hoosiannaa, hänen saapumisestaan Jerusalemin temppeliin sekä temppelin puhdistuksesta.

Maanantaista keskiviikkoon puhutaan Jeesuksen kiinniotosta, kuulustelusta, saamastaan pahoinpitelystä sekä kuolemaan tuomitsemisesta.

Keskiviikolla on nimitys ”kellokeskiviikko”. (Nimeä ei saa sekottaa tuhkakeskiviikkoon, jota vietetään paastonajan alussa.) Suuren viikon keskiviikkona nimittäin vanhan perinteen mukaan kirkon kellot vaikenevat. Monissa Keski-Euroopan maissa kirkonkellot jopa sidotaan niin, ettei kellon iskuri pääse iskemään kelloon edes vahingossa. Joissakin seurakunnissa vieläpä pannaan heinää kellon ja iskurin väliin. Näin kirkonkellot pidetään hiljaisina aina pääsiäisyöhön asti.

Tämä kellojen hiljentäminen kuvaa apostolien vaikenemista. Muutoinhan kellot ovat apostolisessa tehtävässä kuuluttaa koko seutukunnalle apostolista sanomaa: ”Tulkaa, tulkaa kirkkoon, kuulkaa, kuulkaa Herran sanaa.” Koska apostolit vaikenivat niin kirkonkellotkin vaikenevat.

Nämä vaikenevat kellot ovat antaneet suurelle viikolle nimen hiljainen viikko.

Kiirastorstaina vietämme Herran pyhän ehtoollisen asettamisen juhlaa. Yhdessä pitkänperjantain ja pääsiäisen kanssa kiirastorstai on yksi pääsiäisenvieton kolmesta suuresta teemasta Jumalan suuresta pelastusteosta meidän ihmisten pelastamiseksi.

Pitkäperjantain muistelemmee, mietiskelemme ja tutkistelemme Herramme ristin kuolemaa. Hän on kuollut meidän edestämme, lunastanat meidät synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta ja tuonut meille täyden sovituksen.

Hiljaisen viikon lauantaina palvomme sitä kun Jeesus oli haudassa ja pyhitti meidänkin hautamme tuoden meille katoavan rahtusen lapsille lohdutuksen ja toivon siitä, että hän ei milloinkaan jätä meitä, vaan että hän omalla läsnäolollaan pyhittää meidänkin hautamme lepokammioksi odottaessamme ylösnousemuksen riemua.

Tänä vuonna 2018 meillä on tutkisteltu Matteuksen evankeliumin kuvausta Jeesuksen ristin kärsimisestä ja kuolemasta sekä hautaamisesta. Siinä kuvataan kuinka Jeesuksen kuollessa tuli suuri maanjäristys, kalliot halkeiliavat ja kuinka monet pyhät nousivat haudoistaan. Tämä kuvaa sitä että Jeesus on kuolemallaan kuoleman voittanut.

Vanhan kirkon suuret isät ovat myös opettaneet, että tähän liittyy se, mitä Pietarin kirjeessä puhutaan Jeesuksen menosta tuonelaan saarnaamaan siellä oleville: ”18 Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. 19 Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,—” 1. Piet. 3:18-19.

Vanhan kirkon isät sanoivat, että Jeesus meni kertomaan sen että pelastus on täytetty. Tuonelan valta murtui, sen portit avautuivat. ”18 Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari*, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” Matt. 16:18.

Uskonpuhdistuksen ajan suuret luterilaiset teologit ovat liittyneet tähän. Niinpä puhuessaan Jeesuksen alennuksen tiestä taivaasta alas maailmaan tuloon, ihmisenä olemisen vaivaan osaa ottaen, kärsimykseen sekä kuolemaan ja hautaan asti, he eivät liitä tuonelaan astumista tähän Jeesuksen alennuksen tiehen.

Sen sijaan puhdasoppisuuden kaudella, luterilaisen kultakauden teologit puhuivat Jeesuksen tuonelaan menosta ensimmäisenä vaiheena Jeesuksen ylennyksen tiestä, mikä vei ylösnousemukseen, taivaaseenastumiseen ja edelleen nykytilanteeseen Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan, oikealla puolella istumiseen, mistä sitten tulevaisuudessa seuraa jatkona Jeesuksen takaisintulo kunniassa.
täytetyn sovintotyön pohjalta lähtien kuvaavat sitä, miten Jeesus astui tuonelaan täy

Perusteluna heillä oli Jeesuksen täytetty sovitustyö, kaikki on tullut valmiiksi: ””Se on täytetty.” Joh. 19:30.

Valkoinen viikko eli pääsiäisviikko

Pääsisäistä vietämme Jeesuksen ylösnousemuksen suurena juhlana. Aikaisemmin pääsiäistä vietettiin kokonaisen viikon. Tämän takia myös pääsiäisestä alkavaa viikkoa nimitämme pääsiäisviikoksi. Pääsiäisviikkoa siis vietetään pääisiäispäivästä pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin saakka.
Viikolla on myös nimi ”valkoinen viikko”. Tämä nimi on peräisin vanhan ajan suurten kyläkuntien kääntymyksen aikojen kylien näkyvä elämänmuutos. Kun monet aikaisemmin pakanat kääntyivät kristinuskoon saaden kasteen pääsiäisyönä, niin silloin heidät puettiin valkoiseen kastepukuun, vanhurskauden vaatteeseen. Tätä pukua he sitten pitivät päällään kokonaisen viikon. Ihmiset näkivät koko pääsiäisviikon monia valkopukuisia kylän toreilla, kaduilla ja kujilla. Niinpä viikko sai nimekseen valkoinen viikko.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää pääsiäistä!
Jumala teitä kaikkia siunatkoon!