Sinnikästä rukousta Jumala rakastaa


Kuvassa edesmennyt anoppini, joka tutki omaa doualan kielistä Raamattuaan säännöllisesti ja rukoili paljon.

Sunnuntai 06.05.2018
5. sunnuntai pääsiäisestä eli Rukoussunnuntai, latinankielinen nimi Rogate
Sydämen puhetta Jumalan kanssa
Evankeliumi: Luuk. 11:5-13

70 parantumisihmettä yhden vuoden aikana. Näin kertoi Augustinus omasta seurakunnastaan elämänsä loppupuolella. Hän oli aikaisemmin kirjoittanut, että parantumisihmeiden aika olisi ollut ohi, mutta elämänsä loppupuolella korjasi aikaisempia väitteitään. Niiden joukossa oli ihmeparantumiset sairaiden puolesta rukoiltaessa. Tämä kirkkoisä eli 13.11.354 – 28.8.430 j.Kr..

Parisen sataa vuotta aikaisemmin kirkkoisä Origenes (n. 185–254 j.Kr.) kirjoitti, että hänen aikanaan hyvin moni kirkkoon kääntyneistä oli liittynyt sitä varten, että itse oli kokenut tai lähipiirissään nähnyt parantumisihmeitä.

Meidän päiviltämme vähää ennen meitä mainittakoon Pietarin lähistöltä Pyhä Johannes Kronstadtilainen (19.10.1829 – 20.12.1908). Hän toimi Kronstadtin seurakunnassa koko pappisuransa. Yli puolentoista vuosikymmentä hän oli toiminut ilman että oli nähnyt juuri minkäänlaisia tuloksia työstään. Hän kuitenkin jatkoi uskollisesti samassa paikassa. Sitten alkoi tapahtumaan suuria ihmeitä ja väkeä alkoi virrata hänen kirkkoonsa. Monia parantumisia tapahtui ihmeenä.

Rukoussunnuntain evankeliumissa Jeesus pyytää rukoilemaan sinnikkäästi perään antamatta.

Jeesus rukoili säännöllisesti juutalaisen käytännön mukaisesti. Ainakin yhteen aikaan hän noudatti seitsemän hetkirukouksen ohjelmaa. Tämä käy ilmi siitä, kun Pietari etsi häntä aamulla ennen auringonnousua ja tapasi Vapahtajamme rukoilemasta. Hän toteutti sitä mitä sanotaan Psalmissa 119 jakeessa 164: ”Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.”

Jeesus opetti meille Isä meidän rukouksen. Se kuuluu yhtenä muotona ikivanhaan juutalaisten rukousperinteeseen, josta tunnetaan useampiakin muotoja.

Evankeliumimme kehotus rohkeaan ja kestävään rukoukseen liittyy Isä meidän rukouksen opettamiseen. Rukous on voimallinen ei meidän rukouksiemme voimasta, vaan siitä että Jumalamme on rukouksia kuuleva Jumala.

Jeesuksen rukouksessa on lain saarnaa siinä että meitä kehotetaan rukoilemaan kestävästi milloinkaan hellittämättä.
Siinä on myös mitä ihaninta evankeliumia. Jumala itse antaa rukousvastaukset. Hän on meidän rakastava Isämme joka pitää huolta lapsistaan. Hänen hyvyyteensä me saamme turvautua kaikissa elämämme tilanteissa.

Vanhastaan rukoussunnuntai on aloittanut käyntiviikon, jolloin papisto aikoinaan kiersi seurakuntansa alueella siunaamassa kylvöpeltojen tulevan kasvukauden. Rukousmatkoja tehtiin aina helatorstaihin asti. Näin ihmisten arkinen työ ja Jumalan siunauksen pyytäminen liittyivät toisiinsa.

Nykyaikaisena muotona vastaavasta voidaan mainita, kun piispa Kansanaho aikoinaan kävi siunaamassa Humppilan lasitehtaan toiminnan. Tässä hän noudatti ikivanhaa tapaa, jonka mukaan lasitehtaan toiminnan alkaessa pyydetään kirkon siunausta alkavalle työlle. Valamon luostarissa ensimmäisen tietokoneen hankkimisen suurin ongelma ei ollut minkälaiset laitteet hankitaan, vaan minkälainen laitteen siunaus pitäisi toimittaa, koska ei ollut valmista liturgiaa nykyaikaiselle keksinnölle.

Kun kirkko nykyaikana on mennyt joihinkin tavarataloissa järjestettäviin tapahtumiin, niin silloin ikivanha arkisen työn siunaaminen ajankohtaistetaan. Kyseessä siis ei ole jokin ajan hengen myötäily tai yleisön kosiskelu, vaan ikivanhan käyntipäiväperinteen ajankohtaistaminen nykyajan olosuhteiden mukaisiksi.

Käyttäkäämme rohkeasti ja uutta luovasti ikivanhan perinteemme rikkauksia myös esirukousten järjestämisessä. Saamme sinnikkäästi tuoda kaikki elämämme alueet Jumalan, rakastavan Taivaan Isän eteen, ja koko elämässämme jättäytyä hänen siunauksiensa varaan.

  1. Matias Roto :”Sinnikästä rukousta Jumala rakastaa.”

    Toivon sieluni pohjasta, että Hän ei lopeta rakastamasta meitä, jotka kannanmme sormessamme Valamon luostarissa siunattua hopeista rukoussormusta, johon on kaiverrettu kreikaksi Jeesuksen rukous ja teemme vaieten ristinmerkkejä ja poltamme tuohuksia merkkeinä rukouksesta. Tämän sivustonkin keskusteluissa on valitettavasti tullut harvinaisen selväksi, että evl.kirkko ei rakasta meitä ja ei ehkä koskaan ole rakastanutkaan.

    • Tuula

      Kiitos kommentistasi.

      On valitettavaa jos ortodoksina olet kokenut rakkaudettomuutta luterilaisten taholta. Tällainen on todella surullista. Menneen cantate -sunnuntain evankeliumissahan Jeesus on antanut meille käskyn rakastaa toinen toistamme.

      Itse omalta kohdaltani olen aina kokenut hyvin ystävällisiä kohtaamisia ortodoksien kanssa niin Suomessa kuin Kamerunissa. Näitä hetkiä on täällä Suomessa ollut lukemattomia.

      Esimerkiksi siihen aikaan kun olin Lapinjärven ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra, paikkakunnalla toimi pakolaiskeskus. Yhteen aikaan pakolaisten keskuudessa oli monia ortodokseja. Kun heillä oli tarvetta kirkollisiin toimituksiin niin usein he tulivat kysymään apua minulta. Järjestin tapaamiset ortodoksipapilta, esitäytin tarvittavat lomakkeet ja meidän seurakuntamme tilat olivat vapaasti käytössä, kun ortodoksipappi sitten hyvin pitkien matkojen takaa sai tilaisuuden tulla paikalle. Kaikki paperit olivat jo valmiina esitäytettyinä niin että laajan alueen hoidosta vastaavalla papilla oli aikaa keskittyä varsinaiseen liturgiseen työhönsä ja ihmisten kohtaamiseen.
      Keskinäinen rakkaus ja hyvä yhteistyö edisti asioiden hoitoa ja siitä saimme iloita jokaisella taholla, niin pakolaiset, ortodoksisen papin työajan käyttö kuin meidän paikallisen luterilaisen seurakunnan toiminta paikkakunnan hyvinvoinnin ja viihtyisyyden edistämisessä.

      Mielestäni tämä oli vähintä mitä saatoin noiden paikkakunnalla olevien pakolaisten hyväksi tehdä.

    • Matias Roto :”Mielestäni tämä oli vähintä mitä saatoin noiden paikkakunnalla olevien pakolaisten hyväksi tehdä.”

      Mielstäni ihailtavaa toimintaa. Sen sijaan 90-luvulla se, mitä me saatoimme katolisen sotaa pakenevan nuoren hyväksi tällä seudulla tehdä, oli kahdeksan vuotta kestänyt tappelu poliittisen järjestelmän kanssa, joka päättyi siihen, kun puolisoni kanssa annoimme valtiolle omavelkaisen takauksen, että hän sai jäädä Suomeen. Nykyisin hän on Suomen kansalainen, joka kuuluu perheeseemme ja sanoo meitä isäksi ja äidiksi.

    • Matias Roto :”Kiitos teille ja Jumala teitä kaikkia siunatkoon !”

      Kiitos noista sanoista ja samoin Jumala siunatkoon teitä kaikkia.

  2. Kiitos Matias taas hyvästä ja tosi tärkeä-aiheisesta blogista.

    Itselleni merkittäviä asioita ovat olleet rukouksen tiimoilta se raamatun ilmoitus, että Jeesus Kristus rukoilee Isän oikealla puolella omiensa puolesta ja, että Pyhä Henki huokailee sanomattomin huokauksin puolestamme. Mikä valtavan ihana asia. Itse Jumala rukoilee puolestamme! Tämä etenkin silloin, jos tuntuu ettei jostain syystä jaksa rukoilla.

    Tuula,

    myös minä pahoittelen, jos evl-puolelta on sinua ja läheisiäsi kohdeltu huonosti.
    Minulla on ollut hyviä kohtaamisia ortodoksien kanssa ja hyvä ystäväni on ortodoksi pappi.

    • Seppo

      Jumala kuulee jokaisen rukouksen, joka Jeesuksen nimessä hänelle osoitetaan. Sitten vastaukset ovat hänen hallussaan. Hän antaa sellaisen vastauksen, joka kulloinkin on parasta meidän elämäntilanteeseemme.

      Siihen aikaan kun Tenholan ja Bromarvin seurakunnat liitettiin yhdeksi kirkkoherrakunnaksi, olin virkaatekevänä Tenholassa ja yhdistymisen toteutumisen jälkeenkin vielä muutaman kuukauden, kunnes yhteen ajo oli tullut valmiiksi. Bromarfin kirkossa saarnatessani pidin osan aikaa tapanani kertoa jokaisessa messussa aina uudesta rukousvastauksesta. Jatkoin tuota siihen asti kunnes ajattelin, että jos vielä jatkaa, niin noiden tapausten kertomisen rukoukseen rohkaiseva vaikutus latistuisi eivätkä ne enää toteuttaisi alkuperäistä tarkoitustaan.

    • Luulenpa että jos tilastotieteen edellytykset täyttävä kyselytutkimus tehtäisiin, niin kuulemattomat rukoukset jäisivät raskaasti enemmistöön.

    • Seppo

      Tuollaisen tilaston määritelmien laatiminen on ongelmallista.

      1. Rajojen veto

      Ensinnäkin missä eri rukousten raja menee sellaisilla, joilla pitkin päivää on töitä tehdessäänkin rukouksen mieliala mielessään.

      Missä vedetään rajat erilaisten vastausvaihtoehtojen välille, esimerkiksi seuraavien kuviteltavissa olevien vastausten välillä: ei, ei vielä, palataan asiaan myöhemmin, kyllä, mutta ei vielä tänään, kohta asioiden kypsyttyä ja kyllä?

      Edelleen tulevat ongelmalliseksi ne tapaukset, joissa joku kokee rukousvastauksen, mutta toinen ei pysty ymmärtämään tilannetta rukousvastaukseksi.

      Jne.

      2. Oma ongelmansa on miten määritellään nuo rukousvastaukset ryhmiin tavallisella elämäntilanteen muotoutumisella annettu vastaus tai ihmeenä ilmenevä rukousvastaus ja kaikki ne tapaukset missä liikutaan sillä välillä tai kokonaan tuosta vaihtoehdosta erillään olevien todellisuuden luokkien parissa.

      Tilastollisestihan tavallinen luonnonlain mukainen ilmiö maailmassamme on sama kuin tilastollinen täysin tai lähes 100% ja ihmeeksi luokiteltava ilmiö on samaa kuin tilastollinen harvinaisuus.

      3. Edelleen on huomattava että rukouksen kuulija rukousvastauksen antaja on persoonallinen Jumala, joka tietään kaiken, ymmärtää kaiken ja näkee kaikessa kaiken asiaan vaikuttavan, koska koko maailmankaikkeus kaikkineen on hänen kämmenellään oleva todellisuus
      tähtiavaruuden laajimmista galakseista ja niitäkin suuremmista kokonaisuuksista
      pienimpien hiukkasten maailmaan kvarkeista ja vielä niitäkin pienemmistä osasista alkaen.

      Jos jo kaverien kesken tai lapsen pyynnöllä vanhemmiltaan ei olla tekemisissä minkäänlaisen mekaanisen ilmiön kanssa, vaan kahden persoonan välisessä vuorovaikutuksessa, missä kulloiseenkin pyyntöön annetaan juuri siinä tilanteessa sopivin vastaus, niin miten paljon enemmän Jumalan rajattoman olemuksen kasvojen edessä annetulle pyynnölle annetaan juuri se vastaus ja juuri siinä muodossa mikä pyytäjälle ja koko ympäristölle, koko maailmalle ja koko universumin kokonaisuudelle on paras mahdollinen.

      Koska Jumalan olemus on niin paljon korkeampi kuin meidän maallisten mahdollisuuksiemme asettamat rajat antavat periksi, niin sitä varten myös meidän kykymme nähdä Jumalan työtä on rajallinen.

      Tässä on esitetty vain muutamia niistä ongelmista mitkä muodostuvat tehtävänasettelun määrittelyyn. Nimittäin jos joku vahingossa määrittelisi rukouksen ikään kuin voimaksi tai alkusyyksi, josta johtopäätökset ajatellaan muodostuneet ikään kuin seurauksina, niin silloin ei enää ollakaan kahden persoonan välisisessä vuoropuhelussa vaan koko yhteyden muoto mekanisoituu ja siitä tuleekin persoonattomien voimien kenttä, jonka voimavaikutusten vektoreiden vuorovaikutusta yritetään tutkia. Silloin ollaankin tultu magiaan tai muuhun sellaiseen energiavirtojen piireihin eikä enää kristilliseen rukoukseen kuuluvaan kahden persoonan väliseen vuoropuheluun.

      Jumalan persoonallisena vastauksena rukousvastauksen olemus on hänen tekemänsä työ tai aktiviteetti meitä lapsiaan kohtaan.

    • Kaikki nuo variaabelit pätevät Matias käänteisesti myös rukouvastauksiksi luulluissa ilmiöissä

  3. Tuula Hölttä: En vastaa koko ev.-lut. kirkon puolesta, mutta yksityishenkilönä tiedän, etten ole suinkaan ainoa luterilainen, joka on spirituaalisesti varsin kunnioittava ja saanut rukouselämäänsä vaikutteita ortodoksikirkosta. Jeesus-rukousta harjoitetaan myös luterilaisissa retriiteissä ja henkilökohtaisissa hengelliissä harjoituksissa. itse olin etenkin 1980-luvulla mukana puhujana useissa Valamon luostarin järjestämissä tilaisuuksissa, joita etenkin silloinen Isä Ambrosius järjesti. Yksi symposiumeista käsitteli ortodoksisen kirkon ja luterilaisen körttiläisyyden yhtymäkohtia. Puhuin siellä Siionin virsien rukouksesta, josta löysin kosketuspintää Jeesus-rukoukseenkin. Ilmapiiri oli suorastaan lämmin.

    • Reino

      Rukous on keskustelua Jumalan kanssa. Rukouksen voima ei ole meidän ihmisten voimassa eikä meidän henkisessä valmiudessamme, vaan vain ja ainoastaan Jumalassa, joka yksinään päättää rukoukseen antamiensa vastausten ajankohdan, suunnan ja toteutustavan.

      Olipa meillä sitten heikko tai vahva usko, niin oleellisempaa kuitenkin on se että Jumala, johon uskomme on voimallinen ja vahva. Hänen rakkautensa on kokonaisvaltaista, joten hänen vastauksensa ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

      Aivan evankeliumitekstimme jälkeen Jeesus viittaa siihen että luonnostaan isä rakastaa lastaan ja antaa tälle sitä, mikä on lapsen parhaaksi. Vielä enemmän Taivaan Isän rakkaus suo meille ihmisille sen mitä me kaikkein eniten tarvitsemme. Jumalan läsnäolo on ylivoimaisesti parasta, mitä me tarvitsemme. Niinpä Jeesus sanookin että suurinta Jumalan rakkautta on se että parasta pyytäessämme saamme Pyhän Hengen. Hän on meidän apumme ja voimamme. Hän on meidän ilomme ja riemumme. Hänen kanssaan meillä on syntien anteeksianto, ruumiin ylösnousemus ja iankaikkinen elämä taivaan onnessa ja riemullisessa täyttymyksessä.

      Tässä tuo Luukkaan evankeliumin kohta, missä Jeesus antaa suuret lupauksensa rukousten kuulemisesta ja siitä Jumalan isällisestä rakkaudesta, mikä on jokaisen rukousvastauksen perustavana sydämen sykkeenä.

      9 ”Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 10 Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.
      11 Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? 12 Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa? 13 Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.”

    • Tämä 9 “Niinpä sanon teille: Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. 10 Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. 11 Ei kai kukaan teistä ole sellainen isä, että antaa pojalleen käärmeen, kun poika pyytää kalaa? 12 Tai skorpionin, kun hän pyytää munaa?”
      sisältää eräissä tekstilaitoksissa (Txt:R) myös lukutavan:

      ”Ja keneltä teistä isältä pyytää poika leipää, ei kai kiveä anna hänelle, tai jos kalaa sijasta kalan käärmettä anna hänelle tai jos pyytää munaa anna hänelle skorpionia.”

      Nämä laajemmat lukutavat ovat vältämättömiä tekstin sanojen syväinformation ymmärtämiseksi, koska heprealaisittain
      a) leipä lechem on opin symboli b) kivi on perustan ja kivesten symboli c) käärme on siittiön symboli d) kala on vulvan symboli ja e) muna on munasolun symboli.
      Hepreassa kirjain NUN vastaakin kalaa ja piirrettynä ideogrammina rakkoa eli vulvaa, mutta sen kirjain-pictogrammi piirettiin täyis analogisesti siittiösolun kanssa ja sama kuva vastasi muinais-egyptissä käärmettä. Kun kolkuttaa aukeaa siis informaatio:
      Kiveksistä irtoaa siitoksessa siittiö ja siittiö ui sisään ’kalaan’ ja kohtaa siellä munasolun ja elämän ’leipä”/poika/lapsi ja isä-poika suhde syntyy. Muinaisheprean muna ביצה onkin nykyhepreasa myös munasolu. Heprean kivi אבן eben sisältää idean sekä pojasta ben etä isästä ab .Huomaa että poika ben päättyy kirjaimeen nun. Kirjain B eli beth on myös ’talo’ joka oli myös kohdun symboli. Siksi beth toimii myös inessiivinä ja merkityksessä ’kautta’ .

      https://www.google.fi/search?q=Nun+as+a+seed&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjg-ZL6ru_aAhVjCpoKHaaLD0wQ_AUICigB&biw=984&bih=667&dpr=1.25#imgrc=fBZf0gkMQBVr3M

    • Seppo

      Tuo laajempi tekstimuoto oli Agricolan suomennoksessa

      11:11 Cuca teiste se Ise ombi/ iolda Poica Leipe anopi/ andako hen sen edhest Kiuen? Eli ios hen Cala anopi/ andako hen henelle sen edhest Kärmen?

      Samaten se oli myös vuoden 1776 käännöksessä

      11. Kuka teistä on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven*? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?

      Vuoden 1938 käännöksestä se on jätetty pois, koska tuota lisäystä leivästä ja kivestä ei ole vanhimmissa käsikirjoituksissa.

      Eri kreikankielisten tekstijulkaisujen lukutapoja voi tarkastella esim sivulla
      http://biblehub.com/text/luke/11-11.htm

      Eri suomennoksia voi tarkastella esimerkiksi sivulla

      http://www.finbible.fi/UT/Luukas/Raamattu1_11.htm

      Antoisia lukuhetkiä niille, kuin syvemmin studeerata tahtovat!

      Muutoin tuo tekstisi menee käsittelemämme aiheen ulkopuolelle, joten toivon että jatkossa keskitymme ketjun varsinaiseen aiheeseen.

    • Viittaus leipään kiveen ja käärmeeseen ja kalaan löytytyy myös Matteukselta luku 7: ” Ei kai kukaan teistä anna pojalleen kiveä, kun hän pyytää leipää? 10 Tai käärmettä, kun hän pyytää kalaa?” Ja kyllä esitämäni tulkinta nousee juuri noista Jeesuksen lausumista. Luukkaan Jeesus aloittaa perikoopin kuvamalla juurikin k o l m e n l e i v ä n pyytäjää. Kyse on opetuksen (leivän) kolmesta ei tasosta, jota annettiin myös Beth-lechemissä eli juurikin’leivän talossa’ . Mm. Thomas Mann on ymmärtänyt metaforisuuden jota hän kuvaa hienon kätketysti loistavassa teoksessaan ”Jaakobin tarina.”

      Jumala on suuri leipuri eli pistor, josta R muutettuna kirjaimeksi S tule pistos eli usko (vrt suomen sanaleikki paistos 🙂

    • Seppo

      Kiitos tästä kommentista.

      Tuo puhe leivästä ja kivestä on aidossa yhteydessään juuri Matteuksen evankeliumissa. Kiitos tästä viitteestä. Kuten jokainen saarnamies toistaa joitakin ilmauksiaan eri yhteyksissä saattaa olla että tuo ajatus leivästä ja kivestä on useinkin esiintynyt Jeesuksen puheissa.

      Kuten yllä toteat niin heprean ”poika”, ”lapsi”, ” ben ” ja ” eben ”, ”kvi” ovat hepreassa äänellisesti hyvin lähellä toisiaan.

      Olen huomannut monissa eri yhteyksissä, miten Jeesuksen pueopissa eli retoriikassa kielikuvien käyttö useinkin leikittelee erilaisten heprealaisten samantapaisten sanojen tai samanjuuristen sanojen eri merkityksissä olevien muotojen riimittelyä käyttäen. Näin on myös todennäköistä, että noissa Jeesuksen opetuksissa tai saarnoissa eri yhteyksissä myös tämä ben – eben leikittely on tullut esille.

      Näinhän myös Johannes Kastaja teki aikoinaan, esim.

      Matteuksen evankeliumi:
      3:9 älkääkä luulko saattavanne sanoa mielessänne: ’Onhan meillä isänä Aabraham’; sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

      Samaa leikittelyä esiintyi myös vuoden 70 j.Kr. Jerusalemin piirityksessä. Kun Tiituksen joukkojen heittokone sinkosi Jerusalemiin talentin painoisen kiven (eben), niin vartijat huusivat: ”Poika (ben) tulee! (Bell V 6.3.

      Muuten myös tuo puhe kivestä ja leivästä on useammassa yhteydessä esille tuleva ajatus.
      Jopa saatana käytti tuota kivi-leipä rinnastusta Jeesusta kiusatessaan.

      Matteuksen evankeliumi:
      4:3 Silloin kiusaaja tuli hänen luoksensa ja sanoi hänelle: ”Jos sinä olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.”

      Kiitos tuosta Thomas Mannin viitteestä.

      Tuo leipuri pistor -sanan esittely myös oli mielenkiintoinen.

      Sen sijaan pistos -sana ei ole usko -sana vaan adjektiivi ”luotettava”, ”uskollinen”, ”uskovainen” -sana (Nro 4103): pistos, πιστός, ή, όν .

      Sen sijaan tuo usko -sana (4102) on kreikaksi pistis, πίστις, εως, ἡ .

      Siitä esiintyy mm seuraavia muotoja Uudessa testamentissa.

      πιστει (58x), πίστεως (94x), πίστιν (54x), πίστις (36x)
      pistei, ——– pisteōs, ——— pistin, ——– pístis

      Lukijoillemme tiedoksi vihje sanakirjaan
      http://biblehub.com/greek/4102.htm

      Kiitos tästä viime puheenvuorostasi!

    • Kiitos kiitokistasi Matias, ja mukava havaita että alamme näissä metafora-asioissa hieman lähestyä. Ja jos/kun huomaat ja myönnät että kyse on hieman syvemmäsytä kuin pelkästä ’leikittelystä’ niin olemme entistä lähempänä niin toisamme kuin ehkäpä tulkinnallista totuuttakin. Siis minun mielestäni…
      Abraham ja kivi assosiaatio nousee myös siitä, että ab-rah-am ja ab -ben aluissa
      on tuo ab eli numerot a ja b eli 1 ja 2, joissa on summana kolme eli isä, äiti ja poika. Kolme on kirjain G josta myös Gan ja geeni. Gimel on myös vapaamuurien tärkeä monikerroksellinen symbolikirjain lähten maasta Gaia ja Geo päätyen Jumalaan Jod/God. Maa onkin juuri 3:s planeetta auringosta lukien.
      Ab(b)en kivi saa saa lukaurvon 53, joka on sellaisen pythagoralaisen kolmion kulma-aste jonka sivut ovat esim. 888 (1184) ja 1480 eli Jeesus Xhristhos yhden kulman olessa 37astetta ja 888/37 on juurikin 24 eli 8+8+8….Pyhää g eometria siis,
      jonka Ut: n ovat tod. näk. upottaneet Platonin akatemian hellenistyneet heprealaiset ’kalastajat’.
      Pistis ja pistos ovat sama juurta ja kyllä pistos saa myös merkitykset uskoa, uskoen ja uskova:
      πιστός pistós, pis-tos’; from G3982; objectively, trustworthy; subjectively, trustful:—believe(-ing, -r), faithful(-ly), sure, true.
      päämerkityksen ollessa toki uskollisuus. Vanhurskas on muuten elävä uskollisuudesta eikä uskosta, jos tarkkoja ollan, sillä heprean emunato Habakukissa on ’uskollisuudestaan.’

    • Seppo

      Puheenvuorossasi otit esille useampia aiheita. Kerron tässä yhdestä, jolla voi olla merkitystä meidän kirkollemme, koska uskon vanhurskaus on kirkkomme opissa niin keskeisellä sijalla.

      Usko -sana heprean kielessä kuuluu kokonaiseen sanojen ryhmään jossa peruslähtökohtana on Alef, Men ja Nun.

      Sanan taustalla on lujaa kallioperustaa kuvaava sana, jonka ajatuksena on järkkymätön pohja, luja, kestävä perusta, kallio joka ei horju, vaan pysyy vakaana ja kestää kaiken periksi antamatta.

      Tästä sitten nousee monenlaisia johdannaisia ajatuksia ja jopa meille tuttuja sanoja. Niiden ilmauksena on vakaa luottamus ja horjumaton totuus joka ei hötky eikä heilu eikä horju.

      1) Yksi näistä sanoista on Aamen, joka merkitsee että tämä on varmasti totta, tämä on totinen tosi, näin se on. Esimerkikis meidän Uuden testamentin käännöksessä ”Totisesti, totisesti”, on taustaltaan juuri tätä sanaa käyttävä.

      Lutherin selitys tälle aamen -sanalle Vähässä Katekisrmuksessa kuuluu seuraavasti:

      Aamen.
      Mitä se merkitsee? Vastaus:
      Minun on oltava varma siitä, että taivaallinen Isä mielellään ottaa vastaan ja kuulee tällaiset pyynnöt, sillä hän on itse käskenyt meidän näin rukoilla ja luvannut meitä kuulla. Aamen, aamen merkitsee: kyllä, näin tapahtuu aivan varmasti.

      2) Toisena merkityksenä on uskoa. Koska todellisuus on sellainen kuin se on kerrottu niin siihen voi uskoa. Niinpä Römerin erinomaisessa Aabrahamin tekstien tutkimuksessaan esittää että keskeinen jae sisältää tuon usko -sanan.

      1.Mooseksen kirja:
      15:6 Ja Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi.

      Siinä Römer kuvaa tuota uskon järkähtämättömyyttä ja lujaa pohjaa.

      Pientä teologista selvennystä tähän kohtaan:

      Tässä usko tarttuu Jumalan lupaukseen. Vanhurskaus on tässä Jumalan lahja. Jumala toimii ja ihminen saa omakseen tuon Herramme ojentaman hyvän, täyden vanhurskauden ilman pienintäkään toimintaa ihmisen omalta puolelta. Vanhurskauttaminen on Jumalan julistamaa vanhurskautta: ”Jumala _ l u k i _ sen hänelle vanhurskaudeksi”

      Tähän voin lisätä meidän suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa erikoista ajatusta että tieto muka olisi varmempaa kuin usko: ”En minä tiedä mutta minä uskon, että –.”

      Täysin toisin päin on heprean kielessä ja heidän ajattelussaan. Siinä tieto on puutteellista, kuten Paavali sanoo 1. Kor. 13: ”— tietomme on vajavaista —”, mutta usko on varmaa ja horjumatonta:
      ” Mutta usko on _ l u j a _ luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Hepr. 11:1.

      3) Kolmanneksi sille voidaan antaa merkitys on ”uskollisuus”. Silloin tämä ilmaisee että asianomainen hoitaa hommansa luotettavasti. Hän toimii varmasti ja vakaasti niin ettei pettymyksiä pääse tulemaan.

      4) Neljänneksi tuohon edelliseen läheisesti liittyen ”uskoa jonkun haltuun tai jonkun tehtäväksi”. Kun joku palvelija on uskollinen tehtävissään, niin hänen herransa uskoo hänelle uusia ja vaativampia tehtäviä. Luterilaiseen kutsumusetiikkaan kuuluu, että itse kullekin meistä Jumala on uskonut meille omat työmme ja tehtävämme elämässämme ja kun teemme nämä tehtävät uskollisesti niin silloin myös me juuri siinä tehtävässä olemme Jumalan palveluksessa niin oman yhteiskuntamme kuin koko maailmamme hyväksi.

      5) Viidenneksi tulee meillekin tuttu sana ”mammona” eli se asia tai omaisuus yms. mitä jollekin uskotaan. Alkuperäiseltä luonteeltaan tuo on Jumalan meille lahjoittamaa hyvää ja käytämme sitä oikein kun Jumala saa siitä kiitoksen ja kun siitä on oikeassa suhteessa hyötyä myös meitä ympäröivälle yhteiskunnallemme ja elämänpiirillemme.

      Mutta silloin jos tuo omaisuus tai muu etu pääseekin irtaantumaan Jumalasta ja alkaa elämään omalakista olemassaoloaan Jumalan vastaisesti tai meidän elinympäristöään tuhoten, niin silloin se on sitä pahaa mammonaa, josta Jeesus varoitti.

      Jeesus siis otti koko olemassaolon peruslinjaukseksi sen onko elämämme ja kaikki se mitä me omistamme tai hallitsemme, Jumalan ja hänen omiensa kiitokseksi ja eteenpäin kehittämiseksi, vai suuntautuuko se Häntä vastaan tai elinympäristömme vahingoksi.

      Näin myös se mikä lähtökohdiltaan on Jumalan meille lahjoittamaa, meille uskomaa, ja siis sellaisenaan todella hyvää voi muuttua pahaksi ja elämän turmioksi, jos se irrotetaan antajastaan eli Jumalan lahjasta meidän ja elinpiirimme hyväksi ja käännetään elämää turmelevaksi voimaksi saatanan käyttöön.

      Upeassa Psalmien kommentaarissa Michel Dahood, joka erinomaisesti käyttää Ugaritin tekstejä tulkinstansa taustalukemistona, selostaa erinomaisesti Alef, Mem, Nun sanajuuren käyttöä asianomaisissa yhteyksissään. Eräässä kohdin hän viittaa Luukkaan evankeliumin 16 todeten koko luvun rakentuva tämän sanueen eri sanojen ja niiden merkitysten varan. Siinä luvussa näkyy Vapahtajamme erinomainen leikittely samoista juurista nousevilla sanoilla ja näiden eri merkitysten synnyttämillä ilmauksilla.

      Tässä muutama näkökulma usko -sanaan ja sen taustalla olevaan sanueeseen liittyen.

  4. Matias.

    Annan arvostukseni käritylsellesi. Totean kuitenkin, että jos Jumala vaikuttaisi planeetallamme niin elämämme olisi ilman terrorismia. Kirkon opin mukaan ihmisten valitsema jumala Jeesus tuomitsee siellä paratiisissa meitä niin elävinä kuin jopa kuolleitakin.

    ” Rukous on keskustelua Jumalan kanssa ”. Jos olet rukoillut rauhaa maan päälle niin tosiaan ihmettelen, että hän ei ole kunnellut sinua.

    • Reino

      Jos talossa ovi ja ikkunat ovat kiinni ja lämmitys toimii, niin talossa on lämmintä, vaan onkohan silloin jos talon väki on rikkonut talon nurkan niin että rempsottaa avoimenaan talvi-ilmassa.

      Ihmisen perisynnin takia ihmisen sydämestä nousevat pahat ajatukset, viha ja katkeruus, epäoikeudenmukaisuus ja kaikki muut pahuuden hedelmät.

      Koko ihmiskuntaa siis kutsutaan tekemään parannusta pahuudestaan.

      Silti kannattaa rukoilla maailman rauhan puolesta, koska rukous voi vaikuttaa paljon.

      Kerron tapauksen nuoruudestani. Olin radiosta kuullut siitä, miten Kiina ja Intia olivat lähellä sotaa. Tilanne oli erittäin jännittynyt. Kun kuulin tästä niin rukoilin näiden kansojen puolesta.

      Aamulla kuulin uutisista että maat olivat sopineet keskinäiset suhteensa. Minulle tuo oli selkeä rukousvastaus, vaikka tietenkin joku voisi sanoa, että olipas yhteensattuma.

    • ”Aamulla kuulin uutisista että maat olivat sopineet keskinäiset suhteensa. Minulle tuo oli selkeä rukousvastaus, vaikka tietenkin joku voisi sanoa, että olipas yhteensattuma.”

      Enämbikin suuruudenhulluutta luulla etä juuri tämä yksi rukous olisi asian saanut aikaan.

    • Seppo

      Yksikään rukousvastaus ei ole ihmisen oma tekoa, vaan vain ja ainoastaan Jumalan tekoa. Hänellä yksistään on tiedossaan, mitä, milloin ja miksi hän niitä antaa. Hän myös ainoana tietää, kuinka moni rukoilija eri puolilla maailmaa on anonut samaa.

      Niinpä Seppo kohdistat väitteesi väärään osoitteeseen, kun puhut tuossa tilanteessa ikään kuin pitäisin rukousvastausta omana tekonani. Minun osuuteni tuossa oli tehdä se, mihin Jeesus kehottaa jokaista seuraajaansa, nimittäin rukoilemaan säännöllisesti, rohkeasti ja täydellä luottamuksella siihen, että Jumala kuulee meidän rukouksiamme silloin kun se hänelle hyväksi näkyy.

    • Kuinka monta miljoona rukousta lähti eetteriin ettei esim. II maailmansotaa syttyisi? Kuultiinko rukoukset?

  5. Jos haluaa ajaa autolla on oltava siihen avaimet. Jos haluaa rukouksen toimivan tahtomallaan tavalla on siihenkin oltava avaimet. Autolla ei voi päästä ihan mihin tahansa, eikä rukouksellakaan voi saavuttaa kaikkea, mitä toivoisi. Jollei ole avaimia, niin kumpaankaan ei pääse sisälle.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25