Hallitus ilmoitti tiistaina leikkaavansa lapsilisistä 110 miljoonaa euroa eli noin 8,4 prosenttia. Leikkaus kohdistuisi kaikkiin perheisiin tasasuuruisena. Nyt osassa hallituspuolueista pohditaan vaihtoehtoisia malleja leikkauksen toteuttamiseen. Esillä on ollut ainakin lapsilisän verottaminen, jolloin leikkaus kohdistuisi kovemmin hyvätuloisiin.
Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan professorin Heikki Hiilamon mukaan verottaminen sotii lapsilisien perusteperiaatetta vastaan. Lisäksi se olisi teknisesti hankala toteuttaa.
– Lapsilisä on tarkoitettu lapsista aiheutuvien menojen kattamiseen. Se on universaalin sosiaaliturvan lippulaiva, kaikki maksavat ja kaikki saavat.
– Tekninen kysymys on, että kumman vanhemman verotettavaksi tuloksi lapsilisät laskettaisiin. Jos se laskettaisiin äidin tuloksi, se tekisi äitien työssäkäynnistä entistä kannattamattomampaa, koska työtulojen verotus kiristyisi.
Hiilamo ei pidä verottamista hyvänä ajatuksena eikä usko, että progressioon päädyttäisiin.
Sen sijaan Hiilamon mukaan mahdollista olisi, että lapsilisän korotusta lapsiluvun kasvaessa leikattaisiin tai että lapsilisään tehtäisiin porrastus lapsen iän mukaan.
– Muissakin maissa on sitä, että pienemmistä lapsista maksetaan enemmän ja vanhemmista vähemmän. Usein perheiden tulot ovat pienimpiä silloin, kun lapset ovat pienimpiä. Vaikka isommat lapset kuluttavat enemmän, niin usein perheillä on siinä vaiheessa enemmän rahaa.
– Ylipäätään en pidä hyvänä, että lapsilisiä leikataan, mutta jos jostain on pakko, niin tästä.
Hiilamon mukaan lapsilisien leikkaus on merkittävä periaatteellinen päätös, jolla saattaa olla arvaamattomia vaikutuksia.
– Tietysti toivoisi, että tällainen säästöpäätös on tilapäinen. Jos nyt lähdetään tekemään säästön takia sellaisia päätöksiä, joissa koko järjestelmän logiikka muuttuu, niin se ei ole mielestäni järkevää tässä tilanteessa.
– Aika raju päätös se oli, Hiilamo kommentoi.
Ilmoita asiavirheestä