Kehitysavun pienuus nolottaa melkein kaikkia puoluejohtajia

Kirkko esittää hallitusohjelmatavoitteissaan kehitysavun lisäämistä ja pakolaiskiintiön nostamista. Myös näitä kysymyksiä pohdittiin eilen Arvoillassa eli kirkon vaalitentissä.

Kirkon mielestä kehitysyhteistyöhön käytettävä summa pitäisi nostaa YK:n tavoitetasolle eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

– Minkä ihmeen takia se on niin vaikeaa pitää kiinni siitä ihan reilusta ja kohtuullisesta panoksesta, joka joskus on tullut luvattua kehitysyhteistyöhön, tilaisuutta juontanut kirkkoherra Teemu Laajasalo kysyi puoluejohtajilta.

– Jos oikein vielä paineistetaan, niin mikä siinä pikkulasten rokottamisessa, tyttöjen saamisessa kouluun ja maatalouden tuottavuuden kasvattamisessa, on sellaista, että sitä kertaalleen jo luvattua taksvärkkiä on jotenkin mahdotonta toteuttaa?

Laajasalo muistutti, että Ruotsi, Norja ja Tanska ovat tavoittaneet 0,7 prosentin tavoitetason.

Nostetaanko kehitysapua?

Kehitysavun nostaminen sopisi melkein kaikille puoluejohtajille. He tunnustivat yksi toisensa perään, että tavoitteessa on epäonnistuttu.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö totesi, että vaikeina aikoina mitataan se, kulkevatko arvot mukana kaikessa päätöksenteossa. Jakamaton ihmisarvo pitäisi muistaa myös silloin, kun hätä on maantieteellisesti etäällä.

Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Carl Haglund muistutti, että ongelmista huolimatta Suomi on suhteellisesti rikas maa.

– Kehitysavun leikkaaminen on helpompaa, koska silloin ei yleensä oppositiosta tule niin paljon moitteita, eikä kansalaispalautettakaan tule samalla tavalla, Haglund valotti päätöksentekoa.

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko pohti, että kehitysapua pitäisi tehdä kansalaisille tutuksi. Nyt puhetapa on liian byrokraattinen.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen muistutti, että vaikka määrärahojen nostamisessa ei ole onnistuttu, kehitysyhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan. Hän nosti esiin kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen tekemän ruohonjuuritason työn.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne tunnusti häpeävänsä kehitysavun pienuutta.

– Minäkin olen häpeissäni siitä, ettei se 0,7 prosenttia ole täyttynyt, hän sanoi omalla vuorollaan.

Eri mieltä olivat vain kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö. Stubbin mielestä prosenttiosuuksia tärkeämpää olisi katsoa sitä, mitä on saatu aikaan. Hän toivoi, että pääsisimme tilanteeseen, jossa kehitysavulle ei enää olisi tarvetta.

Jussi Niinistö nauratti yleisöä sanomalla, ettei odota saavansa aplodeja kun kertoo perussuomalaisten linjan.

– Emme ole häpeissämme emmekä pidä kestävänä tavoitteena kehitysavun nostamista velkarahalla. Pikemmin kehitysavusta pitäisi siirtyä kohti kriisiapua.

Lisäksi Niinistö kertoi puoleen ehdottavan, että nykymallista luovuttaisiin ja siirryttäisiin kansalaisten antamiin lahjoituksiin. Hänen mukaansa 0,7 prosentin taso saavutettaisiin, jos jokainen kansalainen lahjoittaisi 200 euroa vuodessa kehitysyhteistyöhön.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ihmetteli perussuomalaisten linjaa.

– Toisaalta sanotaan, että ei saa tulla pakolaisia, ei saa tulla maahanmuuttajia ja sitten samaan aikaan sanotaan, että ei me kyllä niitä tueta, ettei kriisejä syntyisi. Tätä en ymmärrä.

Pakolaiskiintiö suuremmaksi?

Arvoillassa kysyttiin puoluejohtajien näkemyksiä myös pakolaiskiintiön kasvattamisesta.

Siitäkin vallitsi lähes täydellinen yksimielisyys. Eri mieltä oli vain perussuomalaisten Jussi Niinistö. Niinistön mielestä emme voi ottaa ”kolmea sataa eliittipakolaista”. Hänen mielestään rahat pitäisi kohdistaa auttamiseen kriisien lähialueilla.

Niinistön puheenvuoro herätti muuten rauhallisesti ja kohteliaissa merkeissä sujuneessa illassa runsaasti välihuutelua.

Carl Haglund kysyi, miten voidaan auttaa, jos kehitysapua ei voi lisätä mutta toisaalta pakolaisiakaan ei pitäisi ottaa.

– Se logiikka, että ei voida auttaa paikan päällä, mutta samalla ei tännekään haluta pakolaisia, niin se ei oikein toimi.

Kuva: Minerva Seppälä

Lue myös:

Saako uskonto näkyä? – Puoluejohtajat vastaavat

Arhinmäki vs. Räsänen: miten perheitä tulisi tukea?

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliArhinmäki vs. Räsänen: miten perheitä tulisi tukea?
Seuraava artikkeliKotimaan ja Askelen lukijamäärä kasvoi

Ei näytettäviä viestejä