Se kertoo seuranneensa huolestuneena kehityssuuntaa, jossa eri organisaatioiden esimiehet rajoittavat ja jopa suoranaisesti kieltävät alaisiaan ilmaisemasta julkisuudessa omia mielipiteitään. Neuvosto törmäsi esimerkiksi erästä kantelua käsitellessään tapaukseen, jossa kaupunki kielsi rehtoria esiintymästä ammattilehden jutussa nimellään ja virka-asemassaan.
Toisessa tapauksessa toimittaja löysi 70:stä päiväkodin johtajasta vain yhden, joka oli valmis haastattelussa puhumaan lasten lomista ja hoitopäivien pituudesta. Haastattelun tarkastamisvaiheessa johtajan esimies ilmoitti, että haastatellun näkemykset eivät vastaa kaupungin virallista linjaa. Päiväkodin johtaja halusi välttää konfliktit työnantajansa kanssa. Haastattelu jätettiin julkaisematta, koska toimitus ei halunnut aiheuttaa hankaluuksia kyseiselle henkilölle.
Nämä kaksi esimerkkiä ovat JSN:n mukaan ainoastaan jäävuoren huippu, mutta ne kuvaavat valitettavan hyvin voimistuvaa asenneilmapiiriä. ”Se on nähtävissä jopa poliittisen päätöksenteon korkeimmalla tasolla, valtioneuvostossa. Keväällä 2013 käynnistetty valtioneuvoston yhtenäisen strategisen viestinnän uudistusprojekti pyrkii yhdenmukaistamaan ministerien ja ministeriöiden mediaulostuloja. Käytännössä tarkoituksena on ilmeisesti estää haitallisia soraääniä, mutta uudistusprojekti antaa myös väärin käytettynä aseita terveen poliittisen keskustelun vaimentamiseen”, JSN lausuu.
Julkisen sanan neuvosto painottaa, että jokaisella on perustuslaillinen oikeus sananvapauteen ja kenenkään ennalta estämättä ilmaista mielipiteensä julkisuudessa.
Julkisen sanan neuvoston perussopimuksen mukaan JSN:n tehtävänä on tulkita paitsi hyvää journalistista tapaa myös puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.
Ilmoita asiavirheestä