Kirkonkello avaa pörssimarkkinat kasvuyritysten tapahtumassa. Eikä mikä tahansa kirkonkello, vaan kansan sureman Ylivieskan poltetun kirkon kello. Eikä missä tahansa yritystapahtumassa, vaan nuorten startup-yrittäjien luovassa, energisessä ja kansainvälisessä Slushissa.
Kuvio on nopeasti kerraten tämä: Slushin järjestäjiin kuuluva Hannes Kallioinen keksi, että Ylivieskan kirkon kello pitäisi tuoda tapahtumaan. Kallioisen mukaan Helsingin pörssistä oli toivottu, että Slushiin perinteisesti kuuluneesta pörssikellon soitosta voisi tehdä aiempaa näyttävämmän tapahtuman.
Kallioinen muisti, että Ylivieskassa paloi kirkko. Ylivieskan seurakunta näytti hankkeelle vihreää valoa.
Kello kuljetettiin Helsinkiin, pörssi maksoi kulut. Tämän viikon torstaina kello kilkattaa markkinoiden alkamisen merkiksi.
***
Uutinen on pieni, mutta se sisältää paljon merkityksiä. Olen kuullut tapauksesta kolme tulkintaa.
Ensimmäisen tulkinnan mukaan symboliikka on seuraava: kirkko paloi, ja nyt kelloja soitetaan kapitalismin alttarilla. Pörssikellon soiton on määrä tapahtua torstaina kello 9.50. Samaan aikaan sunnuntaisin se on kutsunut ylivieskalaisia Jumalan sanan kuuloon vuodesta 1901. Ristiriita on ilmeinen ja rinnastus kuohuttava!
Toisen tulkinnan mukaan kirkko on vietävä sinne, missä ihmiset ovat. Siunataanhan kauppakeskuksiakin! Sitä paitsi miksei yrittäjille soitettaisi kelloa, rukoiltaisi saman tien suomalaisen talouden puolesta ja pyydettäisi, että yrittäjien voimat ja mielenterveys kestävät? Ylivieskan seurakunnan tiedottaja Jussi Leppälä totesi Kotimaa24:n uutisessa, että kirkonkello on aina soinut maailmalle.
Kolmannen, villeimmän, tulkinnan mukaan tempaus herättää toivoa: tuhkasta nousee startup! Kello kaivettiin raunioista, sitä olivat vaurioittaneet tuli, vesi ja maahan putoaminen, ja niin se vain soi uusien versojen markkinoilla. Vanha väistyy, rikkinäinen saa yllättäviä muotoja. Elämä yllättää, Jumala yllättää, Suomi nousee, maailmalla on suunta ylöspäin.
***
Joidenkuiden mielestä asia ei ole merkittävä, onhan kyse vain symboleista. Kirkko ei osta rahalla näkyvyyttä yritysten karkeloissa.
Kirkon ollessa kyseessä symbolit ovat kuitenkin kaikki kaikessa. Muutama viikko sitten arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi kirkolliskokoukselle, että nykyisessä maailmantilanteessa symbolisilla viesteillä on merkitystä. Tällä hän viittasi Aleppon kelloihin, joukkoliikkeeseen, jossa kirkonkelloja soitettiin eri puolilla maailmaa Aleppon pommitusten uhreille. Kirkonkellot vievät aina viestiä.
Mutta eikö viesti muutu riippuen siitä, soitetaanko kelloja messussa vai messuhallissa?
Jos kirkon toimintaa haluaa tarkastella kriittisesti, kirkko tekee väärin sekä lähtiessään Slushiin että jäädessään sieltä pois. Sitä, että kieltäytyy soittamasta mammonalle, voidaan pitää tekopyhänä. Se, että lähtee kaikkeen mukaan, voidaan nähdä irtopisteiden kalasteluna.
***
Kun kirkonkello avaa markkinat, ollaan pyhän ja profaanin, maallisen, leikkauspisteessä.
Jos kirkon halutaan olevan yhteiskunnan kriitikko, törmäys on raju. Talouselämän, pörssiyhtiöiden etunenässä, voidaan nähdä edustavan kirkon arvoille vastakkaista oman edun tavoittelun maailmaa, joka on saanut haltuunsa jotain uskonnoille kuulunutta. Talousretoriikka arvaamattomuuksineen ja luottamuksineen on kiistatta tämän ajan jumalapuhetta.
Toiselta puolen kirkko voidaan nähdä osana yhteiskuntaa, jossa mikään sektori ei ole toista pyhempi tai pahempi. Päinvastoin, kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat yhtä tärkeitä. Se on reformaation hengen mukaista, ja vietämme sentään reformaation merkkivuotta!
Ylivieskan pörssikellon soidessa Slushin notkea tunnelma kohtaa kirkon ikiaikaiset juuret ja keskipohjalainen todellisuus startup-maailman. Viimeksi mainitut eivät tosin ole niin ristiriidassa kuin äkkiseltään saattaa kuulostaa. Yrittäjähenkisyys on keskipohjalaisilla verissä.
***
Kolmen päätulkinnan lisäksi Ylivieskan kirkonkellon ja Slushin kohtaaminen tuotti neljännenkin tulkintalinjan. Se oli tulkinnattomuus. Tapaus ei hetkauttanut suuntaan tai toiseen.
Ylivieskan seurakunta julkaisi viime viikolla tiedotteen kellon matkasta Slushiin. STT:n lyhyt uutinen asiasta ilmestyi useissa tiedotusvälineissä.
Seurakunta oli liittänyt tiedotteeseen kelloon kaiverrettuja psalmin säkeitä. Nekin oli julkaistu uutisvälineissä kummempia kyselemättä. ”Nyt iloiten laulakaa Herralle, kohottakaa hänelle riemuhuuto, hän on meidän turvakalliomme. Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää, virittäkää hänelle riemuvirsi”, luki monen median verkkosivuilla.
Viime aikoina kirkko on näyttänyt väriä. Paperittomia auttaessaan se näyttäytyy jopa vastakulttuurisena.
Se, että kirkonkello pörssimarkkinoiden avaajana ei kiihdytä, osoittaa, että kirkko on jo mukana kaikessa. Ja että suurimmaksi osaksi se silittää maailmaa myötäkarvaan.
Kuva: Olli Seppälä. Ylivieskan palaneen kirkon kellot löytyivät tuhkasta.
Lue myös:
Näin vuoden 1901 kirkonkello soi startup-yritysten Slushissa – katso video
Ylivieskan palaneen kirkon kello soi kasvuyritysten tapahtumassa – pörssi maksaa kellon matkat
Ilmoita asiavirheestä