Kolumni: Olemassaolomme syvällisenä selityksenä luomiskertomus on ylittämätön

Olemme kuulleet, että järkevä moderni ihminen ojentautuu niin sanotun tieteellisen maailmankuvan mukaisesti. Monessa asiassa siihen on tietysti paljon syitäkin. Eikä sellainen käytännössä sulje pois kristillistä maailmankatsomusta.

On kuitenkin myös niin, että tieteellisestä tiedosta ei pidä tehdä itselleen kovin herkästi Lopullista Totuutta, saati uutta jumalaa. Toisin kuin Jumalan ilmoitus, tieteen tulokset voivat olla kovin muuttuvaisia.

Viime viikolla uutisoitiin, että Marokosta olisi löytynyt uusia nykyihmisen (homo sapiens) fossiileja. BBC:n mukaan ne on arvioitu noin 300 000 vuoden ikäisiksi. Jos uutinen on totta, nykyihminen lajina muuttuisi kerta heitolla ehkä noin 100 000 vuotta tieteen tähän asti väittämää vanhemmaksi. Se on paljon.

Adamiin ja Eevaan johtavaa sukutauluamme olisi nyt korjattava aika monella sukupolvella. Ja oppikirjat on ehkä kirjoitettava uudelleen.

Ihminen on itselleen mysteeri. Jonkun tieteellisen maailmankatsomuksen mukaisesti olisimme lähinnä sattumalta muinaisella savannilla muotoutunut evoluution oikku.

Sellaisen olemassaolon tarkoitus olisi olemassaolo ja suvun jatkuminen, ei juuri mikään muu. Lisänä tarkoitukseen voitaisiin ripotella hyvää eettistä, esteettistä ja tieteellistä pyrkimystä, sekä ehkä hieman alakuloisen jaloa ihannetta paremman maailman jättämisestä jälkeemme.

Onhan tuollaisessakin elämän tarkoituksessa toki tiettyä ylevyyttä. Mutta siinäpä sitten melkein kaikki.

Olemassaolomme syvällisenä selityksenä Raamatun luomiskertomus on edelleen ylittämätön. Se on enemmän kuin fossiilit tai paljonkin muuttuvat tieteelliset teoriat ja vuosituhannet.

Emme tiedä, kuinka vanhoja inhimilliset esi-isämme ovat. Eipä sillä iankaikkisuusnäkökulmasta paljon väliä olekaan. Teologisesti väliä on sillä, että Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Jumalan luomistyö tarvitsi täydellistyäkseen ihmisen, joka luotiin mieheksi ja naiseksi. Tämä ihminen on luotu, lunastettu ja pyhitetty.

Tämä antaa ihmiselämälle ylivoimaisesti parhaan syyn, tarkoituksen, rajat ja päämäärän. Sellainen elämä kestää.

Kuva: Päivi Karjalainen

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

***

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliIloa, väriä ja koskettavia aiheita Saamelaisilla kirkkopäivillä
Seuraava artikkeliMyrskylän kirkkovaltuutettu: ”Messuja kannattaisi markkinoida mahdollisuutena rauhoittua”

Ei näytettäviä viestejä