Medialiiton tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista uskoo, että verkossa leviävillä valeuutisilla on vaikutusta suomalaisten käsityksiin tosiasioista. Tämä luo pelottavia näkymiä demokratiaan.
Demokratian suhteen pelottavaa on myös se, että sosiaalisessa mediassa kuten Twitterissä jaettavasta materiaalista yhä isompi osa on niin sanottujen robottien tuottamaa. Ne tukevat usein Venäjän harjoittamaa politiikkaa.
Sosiaalista mediaa on etenkin sen alkuvaiheissa kiitetty syystäkin demokratian lisääjänä, koska se pystyy nopeaan tiedonvälitykseen. Tämä merkitys on ohentunut valheellisten sisältöjen määrän kasvaessa. Valheellisissa uutisissa on myös se ongelma, että vaikka sisällön tunnistaisi virheelliseksi, se saattaa jättää epäilyksen siitä, että ehkä tässä uutisessa silti oli jotakin perää.
Medialiiton tutkimuksen mukaan jo 43 prosenttia vastaajista ilmoitti törmäävänsä verkossa viikoittain uutiseen, joka ei ole totuudenmukainen. Jopa yhdeksän prosenttia ilmoitti myös jakaneensa tällaisen uutisen.
***
Jokaisella on taipumus uskoa helpommin niitä uutisia, jotka tukevat omia käsityksiä. Tämä koskee myös uutisointia kirkosta ja kristinuskosta.
Tästä esimerkkinä on pari viikkoa sitten sosiaalisessa mediassa levinnyt Ruotsin kirkkoa käsitellyt uutinen. Se väitti virheellisesti, että Ruotsin kirkko olisi siirtymässä kokonaan sukupuolineutraaliin kieleen sekä luopuisi sanasta Herre, Herra.
Näytti siltä, että innokkaimmin tätä virheellistä uutista välittivät ja päivittelivät ne, joilla oli jo valmiiksi kielteinen käsitys Ruotsin kirkosta.
Sosiaalisen median myötä jatkossa jokaisen pitäisi olla tarkkana siinä, mitä asioita levittää, ja mihin perustaa kommenttinsa. Hälytyskellojen pitäisi soida etenkin silloin, kun uutiset tukevat omia käsityksiä. Nykyisessä sirpaloituneessa media-maailmassa totuutta arvostavien ihmisten pitäisi pyrkiä erityiseen tarkkuuteen.
Erityispiirteenä Ruotsin kirkkoa koskeneessa valeuutisessa oli, että sen teki ensimmäisenä tanskalainen Politiken-lehti, joka on periaatteessa luotettava media. Sen jälkeen virheellinen uutinen jatkoi leviämistään muiden medioiden ja verkossa tehtyjen yksityisten ihmisten jakojen kautta.
***
Yksi valeuutisiin liittyvä ongelma on se, että kun uutisen kerran jakaa verkossa, niin sitä ei voi enää perua. Vaikka omalla sivullaan poistaisi kyseisen uutisen, se jatkaa leviämistään muiden tekemien jakojen kautta. Siksi median kuluttajalta, joka yhä useammin on myös sen jakaja, edellytetään entistä suurempaa vastuuta.
Medialiitto korostaakin koulujen mediakasvatuksen ja medialukutaidon opettamisen merkitystä. Tarvetta sille olisi lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten parissa.
Kuva: Minerva Seppälä. Sosiaalisen median yritysten logoja.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Pääkirjoitus: Itsenäisyyspäivä saa kiittämään menneestä ja vaatimaan tulevalta
Ilmoita asiavirheestä