Omat polut -salaisuutta.
Sivuston, joka avattiin alkuvuodesta 2009, tarkoituksena on kirjan mukaan kehittää vanhoillislestadiolaisuuden heikoksi koettua keskustelukulttuuria.
Tuoreet oksat viinipuussa -kirjassa (Kirjapaja 2013, toim. Meri-Anna Hintsala ja Mauri Kinnunen) artikkelissaan vanhoillislestadiolaista verkkokeskustelua käsittelevä Meri-Anna Hintsala kirjoittaa, että Omat polut -blogia toimittaa muutaman hengen toimituskunta.
Hintsala kertoo saaneensa blogin yhteyshenkilön kiinni blogin sivulla olevan anonyymin sähköpostiosoitteen kautta. Haastattelun hän teki sähköpostitse.
Hintsalan tietojen mukaan blogin tekstien kirjoittajia on paljon, ja yksi kirjoittaja kirjoittaa keskimäärin yhdestä kahteen tekstiä. Blogissa on myös muutamia vakiokirjoittajia. Sen lisäksi, että julkaistut kirjoitukset ovat anonyymejä, kirjoittajien tietoja ei jaeta edes blogin toimituskunnan kesken.
Omat polut -blogi haluaa kirjan mukaan välttää sen, että se nimettäisiin vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä valtavirrasta poikkeavaksi ”eriseuraksi”. Sen vuoksi se pitää kiinni täydellisestä anonyymiydestä ja yhteisöttömyydestä.
Hintsalan mukaan Omat polut -blogista voidaan puhua instituutiona. Vuosina 2009-2012 sitä on luettu lähes 1,5 miljoonaa kertaa.
Kirjassa käsitellään myös muun muassa Kotimaa24:n ja sen blogistien roolia vanhoillislestadiolasena keskusteluareenana. Hintsalan artikkelin mukaan Kotimaa24 on jättänyt uutisoinneillaan ja blogikirjoituksillaan vahva jäljen lestadiolaisuuden historiaan ja osoittautunut liikkeen uudelleenmäärittelyn paikaksi.
Ilmoita asiavirheestä