Ruotsin kirkon kirkolliskokouksessa poliittisilla puolueilla on ollut perinteisesti suuri rooli ja edustajat järjestäytyvät poliittisten viiteryhmiensä kautta.
Ruotsin kokoomuksen verkkosivuilla sanotaan, että ehdokasasettelusta pitäytymällä kirkollisiin vaaleihin puolue haluaa osoittaa, ettei kirkon ja valtion keskinäisen kytköksen purkamisen jälkeen yhdelläkään uskonnollisella yhdyskunnalla ole puolueessa erityisasemaa.
– Pitkällä aikavälillä ei mikään puolue mykymuodossaan voi olla mukana kirkon päätöksenteossa, arvelee Ruotsin kirkon kirkkohallituksessa ja maan parlamentissa kokoomuksen edustajana istuva Hans Wallmark.
Kokoomuksen kirkkopolitiikasta vastaava osasto suunnittelee kuitenkin perustavansa kokoomuksen arvoja ja ajatuksia mukailevan oman ryhmittymän, jonka toiminta on irrotettu muusta puolueen toiminnasta. Wallmark itse toivoo, että kirkollisiin vaaleihin voitaisiin koota laaja yhteisiin arvoihin perustuva porvarillinen lista, jolle asetettaisiin ehdokkaita yli puoluerajojen.
Wallmark huomauttaa, että kirkollisessa päätöksenteossa puolueväri ei aina ole vahvin yhteinen nimittäjä. Sama perusnäkemys kirkon haasteista ja mahdollisuuksista sekä yhteinen käsitys keinoista millä tavoitteet savutetaan on hänen mukaansa ratkaisevaa.
Ruotsin kirkolliskokouksessa vaikuttava, poliittisesti riippumattomien edustajien ryhmä POSK on ehtinyt kiittellä kokoomuksen suunnitelmia. Se pitää ehdotusta luontevana kehityksenä, jossa puoluepolitiikan rooli kirkon päätöksen teossa on tullut tiensä päähän.
”Kirkko saa päättä omista asioistaan”
Moderaterna-puolueen päätös ei ole yllätys vaan loogista jatkoa keskustelulle, jota on käyty siitä saakka, kun kirkko ja valtio erotettiin Ruotsissa, kommentoi Ruotsin kirkon asioita tunteva Kotimaan entinen päätoimittaja Olav S. Melin. Hän työskenteli Ruotsin kirkon lehden Kyrkans Tidningin päätoimittajana 1999–2004.
Melinin mukaan porvarillisesti ajattelevat toivoivat jo vuosituhannen alussa, että kirkko saisi päättää omista asioistaan ilman jatkuvaa puoluepoliittista vaikutusta.
– Sosialidemokraatit sen sijaan ovat pitäneet kynsin hampain kiinni kirkollisten vaalien poliittisuudesta. Se on ollut tärkeää myös ruotsidemokraateille, jotka käyttivät kirkollisia vaaleja suorastaan ponnahduslautana.
Melin arvioi, että uusi linjaus antaisi porvarillisesti ajatteleville liikkumatilaa, jos he kirkon luottamustehtävissä joutuvat arvostelemaan hallituksen toimia.
Aiheesta kertovat Dagenin ja Kyrkans Tidningin verkkosivut.
Ilmoita asiavirheestä