Edellisen väestölaskennan aikana, joka oli vuonna 2000, oli uskoa todistavia ihmisiä 32 prosenttia, eli uskoa todistavien määrä on yhteiskunnassa vähentynyt melko vähän. Uskon todistamisella viitataan henkilön omaan mielipiteeseen siitä, mitä uskoa hän katsoo edustavansa.
Kristillisiin liikkeisiin kuuluvien määrä on kasvanut, mutta se on kuitenkin vain 10 391 (1 prosentti) 15-vuotiaista ja vanhemmista asukkaista. Ei-kristillisistä liikkeistä isoimmat ovat animistiset heimouskonnot ja islam.
Isoin muutos on tapahtunut kirkkojen järjestyksessä. Viron suurin kirkko on väestölaskennan tuloksena ortodoksinen kirkko. Ortodokseja on 176 773 (16 prosenttia asukasmäärästä) ja luterilaisia 108 513 (10 prosenttia). Edellisessä väestölaskennassa oli vielä 14 prosenttia luterilaisia ja 13 prosentteja ortodokseja. Eli ortodoksikirkon prosentuaalinen jäsenmäärä on kasvanut ja luterilaisten vähentynyt.
Luterilaisten osuus on isompi eestiläisten keskuudessa, sen jäsenistä ovat eestiläisiä 104 691 (96 prosenttia jäsenistä), kun ortodoksisessa kirkossa on vain 20 585 eestiläistä kirkon jäsentä (12 prosenttia kirkon jäsenmäärästä) ja 134 268 venäläistä jäsentä (76 prosenttia kirkon jäsenmäärästä).
Luterilaisuus ei ole löytänyt yhteyttä nuorempaan sukupolveen. Esimerkiksi 15–19-vuotiaista 67 639 ihmisestä piti itseään 5 683 (8 prosenttia) ortodokseina ja 2 026 (3 prosenttia) luterilaisena mutta 45 839 (67 prosenttia) ei todistanut mitään uskontoa.
(Kuva Tallinnasta)
Ilmoita asiavirheestä