Marko Tervaportti sanoo, että paavin ero ei sinällään aiheuta mitään poikkeuksellista uuden paavin valinnassa. Tervaportti pitää todennäköisenä, että prosessi ei kuitenkaan käynnisty ennen kuun vaihdetta, jolloin paavin ero virasta tulee voimaan.
– Keskustelu paavin seuraajasta on ollut hiljaista verrattuna Johannes Paavali II:n edeltäjästä käytyyn keskusteluun. Kun kardinaali Joseph Ratzinger nousi virkaan, hänet miellettiin jonkinlaiseksi välipaaviksi, jonka jälkeen kirkko ehkäpä ottaisi uuden suunnan. Ei hänestä kuitenkaan sellaista tullut. Jokainen paavi luo omanlaisensa pontifikaatin, Tervaportti sanoo.
Benedictus XVI:n virkakaudelle osui useita kirkon mainetta vahingoittaneita kohuja, niistä päällimmäisenä laaja pedofiiliskandaali. Tervaportti pitää selvänä, että niillä on ollut vaikutuksensa paavin terveyteen ja jaksamiseen.
Uutta paavia voidaan Tervaportin mukaan alkaa etsiä monelta suunnalta. Hän pitää mahdollisena, että virkaan nousisi jälleen tauon jälkeen italialainen. Toisaalta Tervaportti luonnehtii valinnasta vastaavaa kuuriaa kokoonpanoltaan kansainvälisemmäksi kuin koskaan. Tämä mahdollistaisi myös Euroopan ulkopuolisen paavin valinnan.
– Nyt katsotaan onko kirkon vahvimmalla tukialueella Etelä-Amerikalla vahvaa ehdokasta. Afrikka on myös mukana kuvioissa, Tervaportti sanoo.
Epätodennäköisempänä vaihtoehtona Tervaportti näkee aasialaisen tai pohjois-amerikkalaisen valinnan paaviksi. Muutoshakuisuuden uuden paavin valinnassa Tervaportti näkee pienempänä vaikuttimena kuin edellisen, Johannes Paavali II:n pitkän pontifikaatin jälkeen.
Vatikaanin kolmas konsiili ei siis odota kulman takana?
– Tuskin, koska edellisessäkin on vielä kirkolla työskenneltävää. Mutta toisaalta eipä kukaan odottanut Vatikaanin toista konsiiliakaan, kun paavi Johannes XXIII sen kutsui koolle, Tervaportti huomauttaa.
Syrjään väistyvä paavi on Tervaportin mukaan asemaltaan Rooman emerituspiispa. Kirkolla ei ole mitään erityistä järjestelyä virkansa jättävän paavin varalle.
– Tämä on jälleen arvaus, mutta en näe oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin sen, että virkansa jättävä paavi vetäytyy hiljaisuuteen. Ei ole järkevää eikä kohtuullista ajatella hänelle julkista roolia uuden paavin rinnalle, Tervaportti sanoo.