Työelämän taakse jättäminen on monelle suuri elämänmuutos, johon sopeutuminen ei aina suju ongelmitta. Apua voi löytyä esimerkiksi vertaistukiryhmistä.
Yhtymän diakoniatyö käynnisti helmi-maaliskuussa kolme eläkeläisten elämänhallintaan keskittyvää Selvä suunta -ryhmää. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Turun ammattikorkeakoulun rahoittama Selvä suunta -hanke pyrkii ehkäisemään eläkeikäisten päihde- ja mielenterveysongelmia ja lisäämään heidän hyvinvointiaan. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ryhmät kokoontuvat kevään aikana kahdeksan kertaa, ja niissä on 5-12 iältään 55-67-vuotiasta jäsentä.
Eläkkeelle siirtyessä monen tunteet ovat ristiriitaiset. Vapaa-ajan lisääntyminen on saattanut houkutella jo pitkään, mutta silti velvollisuuksien väheneminen ahdistaa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn diakonina toimiva Erja Viherkoski on nähnyt, miten työn loppuminen voi horjuttaa ihmisen henkistä ja fyysistä hyvinvointia – oli syynä työttömyys tai eläkkeelle siirtyminen.
– Nyt eläkkeelle jäävien ikäluokassa työ on iso juttu. Työtä on totuttu tekemään lapsesta asti, ja kun se loppuu, joidenkin on vaikea löytää elämälleen uutta merkitystä.
Kun työn mukanaan tuomat sosiaaliset suhteet ja säännöllisyys katoavat, osa kokee putoavansa tyhjän päälle ja potee yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Elämänmuutos johtaa tällöin kriisiin, joka saattaa aiheuttaa erilaisia ongelmia, kuten liiallista päihteidenkäyttöä. Pahimmillaan tunne omasta tarpeettomuudesta voi johtaa jopa itsemurhaan.
Kirkon seurakunnat tukevat eläkeläisiä ja eläkkeelle siirtyviä järjestämällä tekemistä – esimerkiksi retkiä ja musiikkiryhmiä.
– Vapaaehtoistyökin on monelle hieno mahdollisuus. Olen huomannut, että varsinkin jotkut miehet haluavat työstää elämänmuutosta nimenomaan tekemällä.
Ilmoita asiavirheestä