Elämässämme on asioita, joita emme hallitse.
Esimerkiksi tämän kuvan asettamista näihin uudistuneisiin blogien järjestelmiin ei onnistunut ennen kuin vasta nyt. Olen jo kuukauden aikana tehnyt monia epäonnistuneita yrityksiä. Nyt sain ystävällisen viestin Freijalta – ja tulos on näkyvissä lukijoillemme 25.1.2024 alkaen. Kuva on Lapinjärven hautausmaalta ensimmäisen vaimoni Marian ja poikamme Miika haudasta.
Elämässä on myös suurempia asioita, joita ei pysty hallitsemaan.
Ensimmäisen sarjan kuopuksen Miika Samuelin kuolema oli sellainen, joka tuli aivan yllättäen. Vaimoni Maria oli sairastanut jo pitkään. Mielestäni oli turvallista jättää Maria kotiin matkalle lähtiessä kun poika oli kotosalla. Ei ollut huolta äidin voinnista. Illalla kotiin tultuani luulin poikani nukahtaneen vaatteet päällään. Aamulla löysimme hänet kuolleena samassa asennossa.
Lauantaina 20.1.2024 tyttäreni Saara-Mariia kävi ensimmäisen vaimoni Marian ja ensimmäisen sarjan kuopuksen Miikan haudalla. Maria oli juristi. Miika oli suunnitellut lukea lakia. Miika kuoli 20.1.1991. Hän oli silloin 17 vuotias. Haudalla käydessään Saara-Mariia pani Suomen Lain yhden osan hautakiven päälle. Tällä hän halusi kertoa kuopuksemme suunnitelmista, jotka jäivät ennenaikaisen poismenon vuoksi.
Elämässämme on asioita, joita emme hallitse.
Vaikka voimme tehdä päätöksiä monista asioista, niin paljon on myöskin sellaista, joiden edessä olemme voimattomia.
Septuagesiman epistola kertoo siitä, että Jumalan suunnattoman ääretön johdatus toteutuu kaikessa. Kaikkea emme ymmärrä, mutta saamme jättää sen Jumalan haltuun. Hän tietää, mitä me tarvitsemme ja mikä kuitenkin lopulta kääntyy parhaaksemme.
Myös ikuisuutemme saamme jättää hänen käsiinsä. Hänen voimiinsa ja armoonsa saamme turvamme panna ja luottaa, että hän meitä elämämme halki ohjaa ja perille vie.
Kirjeestä roomalaisille, luvusta 9
Jo ennen kaksospoikien, Esaun ja Jaakobin syntymää, ennen kuin he vielä olivat tehneet
mitään hyvää tai pahaa, Jumala sanoi Rebekalle: ”Vanhempi on palveleva nuorempaa.”
Näin Jumala osoitti, että hänen suunnitelmansa perustui hänen omaan valintaansa,
ei ihmisen tekoihin vaan kutsujan tahtoon.
Onhan kirjoitettu: ”Jaakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.”
Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan.
Hän sanoo Moosekselle: ”Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon.
” Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa.
Kirjoituksissa sanotaan faraolle: ”Sen vuoksi minä korotin sinut,
että sinun kohtalossasi osoittaisin voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin koko maailmassa.”
Jumala siis armahtaa kenet tahtoo ja paaduttaa kenet tahtoo.
Joku teistä ehkä kysyy: ”Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä?
Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan.”
Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia
muovaajalleen: ”Miksi teit minusta tällaisen?” Kyllä kai savenvalajalla on oikeus tehdä
samasta savesta toinen astia arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten?
Näin on myös Jumala tehnyt näyttääkseen vihansa ja osoittaakseen voimansa.
Suuressa kärsivällisyydessään hän on tosin säästänyt noita vihan astioita, jotka on määrätty
tuhottaviksi. Loppumattoman kirkkautensa hän taas on antanut ilmetä niistä astioista,
joita kohtaan hän osoittaa laupeutta ja jotka hän on valmistanut kirkkautta varten.
Room. 9:11–23
SUNNUNTAI 28.1.2024
3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima)
Pääsiäisjakso, paastonaikaa edeltävät sunnuntait
Ansaitsematon armo
Septuagesiman aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-28-1-2024/
Roomalaiskirjeen luvun 9 voi lukea täältä
https://www.raamattu.fi/raamattu/B2000,KR92,KR38/ROM.9
”Vaikka voimme tehdä päätöksiä monista asioista, niin paljon on myöskin sellaista, joiden edessä olemme voimattomia.
Septuagesiman epistola kertoo siitä, että Jumalan suunnattoman ääretön johdatus toteutuu kaikessa. Kaikkea emme ymmärrä, mutta saamme jättää sen Jumalan haltuun. Hän tietää, mitä me tarvitsemme ja mikä kuitenkin lopulta kääntyy parhaaksemme.
Myös ikuisuutemme saamme jättää hänen käsiinsä. Hänen voimiinsa ja armoonsa saamme turvamme panna ja luottaa, että hän meitä elämämme halki ohjaa ja perille vie.”
Matias,
Käsittäisin, että haluat tällä blogilla tuoda mm. Jumalan halun johdattaa ihmistä oikeaan, tai jopa, että Hän johdattaa joka tapauksessa …
Olen samaa mieltä, mitä sinä ja Raamattukin on, että Jumalan halu on vain hyvä ihmistä kohtaan. Siksi on Armo.
Ihminen on kuitenkin ”oman onnensa seppä”. Ei Raamatussa, mutta raamatullinen ilmaisu.
Jumalan hyvyys, tai paremminkin reiluus ilmeni jo luomisessa; 1.Moos. 2:7, Jumala puhalsi luomaansa ihmiseen (sieraimiin), oman Henkensä. Laitan isolla alkukirjaimella korostukseksi, koska se, mikä on Jumalaa, kestää ikuisuuden verran.
Tuo Jumalan henki ihmisessä, on syy, miksi meistä tulee Jumalan työtovereita. Se, Jumalan henki, on kuolleessa tilassa, mutta Jumala haluaa sen herättää henkiin ja näin tämä ikuisuusosa ottaa tilaa ja vallan, riippuen ihmisen yhteistyöhalusta. Luonnollisesti uskomattomassa Herran henki ei vaikuta.
Tämä edellä sanottu, on sopusoinnussa koko Raamatun kanssa. Jos se ei ole, niin syy ei ole Raamatussa vaan hänessä joka Raamattua lukiessaan näin kokee. Tämän asianlaidan tietäminen, käsittäminen tulee kun lukee Raamattua kokonaan, koko ajan.
Olen riittävän usein maininnut Hebr. 4:2, jonka sanoma on, että Sanan julistus ei takaa sen sulautumista. Se on kuin ruoka, joka kulkee ravitsemissysteemimme lävitsee ja ulostuu samanlaisena kuin sisäänlaitettaessa. Puuttuu uskon entsyymi.
Platon ja hänen oppi-isänsä ja oppilaansa yrittivät löytää Totuuden, mutta löysivät vain totuuden, jota totuuttaa tänä päivänä edustaa ”teologia”, mikä on kreikan sana ja pitäisi kääntää, – oppi- jumalista.
Reijo
Kiitos kommentistasi
Muutama kohta
1) Kun Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, niin hän teki tämän kokonaisvaltaisesti. Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Tässä kokonaisvaltaisessa näkemyksessä ihmisestä Jumalan kuva tulee näkyviin, Jumala on rakkaus.
1.Mooseksen kirja:
1:26 Ja Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat”.
1:27 Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
1:28 Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”.
Reijo
2) Käytän Pyhästä Hengestä aina pronominia HÄN enkä koskaan SE, vaikka someron murteessa muutoin ihmisistä käytetäänkin se -pronominia. HÄN oli luomisessa mukana jo ennen ihmisen luomista. Hän liikkui vetten päällä eli siis autio ja kuivuuttaan kuollut maa sai elämän kun Pyhä Henki ratsasti vesipilvellä ja antoi pisaroiden tippua maan päälle. Tässä jo on kasteen esikuva: Pyhä Henki käyttää vettä työvälineenään ja näin elämä syntyi luomisessa ja kasteen toimituksessa ihminen syntyy ALUSTA , ANOTHEN. eli siis syntyy alun mukaisesti, uusi elämä luodaan, syntyy, tulee eloon sellaista mitä ei ennen ollut.
3) Vasta syntiinlankeemuksessa ihmisen lankeemuksessa tuli ihmisen elämään tottelemattomuus. Sitä ennen luomisen todellisuudesta voidaan sanoa vain että KAIKKI OLI SANGEN HYVÄÄ.
Reijo
4) Sanassa teologia Jumala -sana on yksikössä. Teologia siis on oppia Jumalasta ja häneen liittyvistä asioista.
Aitoa teologiaa edusti jo Autuas Neitsyt, kun Jeesus-lapsi oli syntynyt. Myös ylösnousemuksen jälkeen opetuslapset eli siis tuon ajan konkreettinen kirkko TUTKISTELIVAT Jumalan työtä eli siis harjoittivat hyvää TEOLOGIAA.
Luukkaan evankeliumi:
2:19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.
24:15 Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.
Matias,
Se mikä Raamatussa on kerrottu Jumalan/Jeesuksen tekemisistä, se on tapahtunut niinkuin kerrottu, eikä osittain tai sinnepäin. Tämä on yleisimpiä syitä turhaantua, mitä nk. teologian harjoittajiin tulee, koska tulkintaopit menettävät merkityksensä.
Ensin mies-ihminen luotiin maan tomusta ja hänestä tuli elävä olento, Jumalan kaltainen kuva. Hän oli kykenevä vallitsemaan kaikkea luotua, elävää. Nainen luotiin/tehtiin tarpeeseen, poistamaan yksinäisyys.
Ennen kuin miehen kylkiluusta oli rakennettu nainen, oli Jumala puhaltanut ihmiseen ikuisen elämän hengen. Kaikki ikuinen, taivaallinen on Jumalasta. Tuo ikuisuusosa on kuolleessa tilassa tai Ylhäältä syntyneessä tilassa, eli on tullut uskoon. Huomioitava on, että uskoontulo on eläväksi tuloa ennen kuolemaa, siis ennen taivasta tai ennen helvettiä. Sotket asioita tai et malta syventyä, mitä Raamattu asiasta ilmoittaa.
Ihminen on kokonaisuus, täydellinen, kun hän on uskossa, ja toistan, että vain Jumalan ihmiseen laittama henki herää eloon Ylhäältä, Pyhästä Hengestä herätettynä, vt. Joh. 20:22. Tämä ikuisuusosa on ihmisessä syntyessä, mutta kuolettuu, kun hyvää ja paha toteutetaan vapaasta tahdosta.
Matias,
Ihmiseen, Jumalan laittama henki on ikuisuutta varten, niinkuin kaikki Jumalasta taivaasta tuleva on ikuisuutta varten, siis ikuisesti.
Kun puhumme esimerkiksi uudestisyntymisestä, niin se on Pyhän Hengen työ, kun ”elävä sielu”, syntyy uudesti, herää kuolleesta tilasta. Itse olen siirtynyt syntymä-otollisesta tilasta henkilökohtaiseen uskon vastaanottamisen tilaan ja olen siinä tänään. Tiedän monta, jotka siirtyivät syntymä-otollisesta tilasta hengellisesti kuolleeseen tilaan. Sitten muutaman vuoden päästä, yleensä 12-20 vuotiaana ovat palanneet takaisin Isän luo. Eli ihmisellä on omaan ikuisuuspaikkaansa nähden täysi ratkaisuvalta.
Pyhä Henki ei KÄYTÄ vettä, mutta ihminen käyttää, ja se onkin ainoa ihmisen ”työ” uskovien leivänmurron lisäksi. Kumpikin on ilmoitus muille mitä on tapahtunut. Eli on uskoontulleen todistus, ketä hän on lähtenyt seuraamaan. Ei eksy kun tuntee, lukee Kirjoitukset ja ottaa vastaan Jumalan tarjoman Voiman.
Tässä on joitakin vetoja, jotka johonkin viittaavat, mutta ovat merkityksettömiä.
Reijo
1) Turhaan sinä kritisoit teologiaa. Eihän se oli mikään peruste, että asiallinen teologia kumoaa sinun omatekoiset rakennelmasi, kun se tekstin uskollisen tutkimisen tuloksena osoittaa, mitä teksti ihan oikeasti sanoo.
2) Ota huomioon että Jumalan kuvaksi luominen kerrotaan jo ensimmäisessä luvussa ensimmäisessä luomiskertomuksessa. Huomaa että siinä myös todetaan, että kaikki oli sangen hyvää. Tämä tarkoittaa KOKONAISVALTAISTA Jumalan mielen mukaista olotilaa.
Puheet uskovan ja ei -uskovan välillä eivät alkuunkaan sovi tuohon aikaan. Syy on aivan yksinkertainen. Syntiinlankeemuksesta kerrotaan vasta luvussa 3. .
Joten siis
Puheesi uskovan ja ei-uskovan välisestä erosta tuohon väliin on täysin tekstin vastaista.
Matias,
Sanana teo-logia on ihmisen ”viisauden” tuotos. Sillä sanalla ei kerrota taivaallisista, eli ei ole raamatullinen, niin paljon kuin sanat raamatullisuutta välittävät.
Raamattu kertoo Jumalasta ja tarkin ilmaisu olisi ”raamatullisuus”. Siis niinkuin on kirjoitettu eli Kirjoitusten mukainen. Näin muotoili Jeesuskin Saatanalle, ”Kirjoitettu on”, eli oppeja ei tarvi koluta, vaan lukee mitä on Krijoituksissa, Raamatussa.
Paavali mainitsi Areiopagilla opeista jumaluuksista ja ennen sitä hän sisimmässään kiivastui eri jumalille pystytetyistä alttareista, patsaista jne.
Nytkin on areiopageja, joissa teologia käsitteenä hallitsee, eikä tarkalleen ottaen olla tietoisia mistä on kyse. Paavali Areiopagilla otti juuri tämän seikan esille, eli Jumalan, hänet, josta systä on Kirjoitukset olemassa. Paavali vakuuttaa, että Häntä ei tarvi enää etsiä, koska on jokaisen lähellä. Jos tämä olisi mennyt läpi tuolloin, niin business, teologia, olisi joutunut vararikkoon.
Eli niinkuin tässä sinunkin vastineessasi, niin on edullista siirtää syrjään selkeä Kirjoitusten yksiselitteisyys ja alkaa vatkata vaihtoehtoja esimerkiksi, kirkon moniäänisyyden nimissä.
Kyllä Raamatun tutkistelu on koko Raamatun kehoitus uskovalle ja onkin ainoa tapa välttää muut jumaluudet, vt. 1.Kor.2:13-15.
Reijo
3) Täysin virheellinen on tuo väitteesi, ettei Pyhä Henki muka käyttäisi vettä työnsä tekemiseen.
A) Edellä jo kerroin elämän luomisesta koko luomakunnan alussa. Toinen merkittävä yhteys on toinen niistä kahdesta kohdasta, missä sana UUDESTISYNTYMINEN, paliggenesia, παλιγγενεσία, ας, ἡ, esiintyy Raamatussa. Uudestisyntymisen pesu on kaste. Siinä Pyhä Henki konkreettisesti pesee meidät kasteen vedessä ja antaa meille uudestisyntymän ja Pyhän Hengen uudistuksen.
Tiituksen kirje:
3:5 pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
Vielä selvemmin tämä veden läsnäolo todetaan Pietarin kirjeessä
1.Pietarin kirje:
3:21 Tämän vertauskuvan mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena
Näiden kohtien Vanhan testamentin taustalla on Hes. 3:25-27.
Siinä kerrotaan koko kansan kasteesta.
A) Jumala vihmoo vettä joka saa aikaan
B) saastaisen puhdistumisen
C) sydänten kääntymisen pakanuudesta elävän Jumalan palvelukseen
D) antaa Pyhän Hengen
jne.
Huomaapa yhteys
JUMALA VIHMOO (jae 25) ja juuri tällä toimenpiteellä JUMALA ANTAA PYHÄN HENGEN (Minun Henkeni jae 27)
Hesekiel:
36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Luomiskertomukseen ja Tiituksen kirjeen 3:5 kohtien kanssa sopusoinnussa on Jeesuksen ja Nikodemuksen keskustelu ilta klo 18 vesperissä ( juutalainen YÖ) missä ihmisen pitää syntyä alkuperäisestä eli ALUSTA , ANOTHEN, eli siis viittaus luomiskertomukseen Pyhän Hengen työhön veden välityksellä ja sitten myöhemmin annettu anothen sanan tulkinta ”uudesti” syntymisestä Tiit. 3:5 mukaan, koska molemmat puhuvat KASTEESTA. Kaste on tässä merkitty ulos kirjoitettuna VEDESTÄ JA HENGESTÄ -sanoin.
Ota huomioon kielelen käytön historia. Anothen sanaa ei ole kreikan kielessä koskaan koko vanhan ja keskiajan käytetty uudesti -merkityksessä missään muualla kuin yksistään sellaisissa teksteissä, missä on viitattu Joh. 3:5 jakeeseen sen jälkeen, kun Tiit. 3:5 jakeen kasteeseen liittyen on alkuperäinen -sana muutettu uudesti -sanaksi.
Reijo
Kommentissasi mikä alkaa sanoin: ”Sanana teo-logia on ihmisen ”viisauden” tuotos.” kerrot ison määrän täysin asian vierestä menevää pohdiskelua teologian tehtävästä.
Vastaukseksi riittää moiseen mollaamiseesi Sananlaskujen sanat, joista otan muutaman kymmenen ensimmäisen luvun valikoimasta:
Sananlaskut:
1:7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
2:2 niin että herkistät korvasi viisaudelle ja taivutat sydämesi taitoon –
2:6 Sillä Herra antaa viisautta, hänen suustansa lähtee tieto ja taito.
3:13 Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon.
3:19 Herra on viisaudella perustanut maan, taivaat taidolla vahvistanut.
4:5 Hanki viisautta, hanki ymmärrystä, älä sitä unhota, älä väisty pois minun suuni sanoista.
4:7 Viisauden alku on: hanki viisautta, ja kaikella muulla hankkimallasi hanki ymmärrystä.
4:11 Minä neuvon sinut viisauden tielle, ohjaan sinut oikeille teille.
5:1 Poikani, kuuntele minun viisauttani, kallista korvasi minun taidolleni
7:4 Sano viisaudelle: ”Sinä olet sisareni”, kutsu ymmärrystä sukulaiseksi,
8:1 Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
8:11 Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
8:12 Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
9:1 Viisaus on talonsa rakentanut, veistänyt seitsemän pylvästänsä.
9:10 Herran pelko on viisauden alku, ja Pyhimmän tunteminen on ymmärrystä. –
10:13 Ymmärtäväisen huulilta löytyy viisaus, mutta joka on mieltä vailla, sille vitsa selkään!
10:23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.
10:31 Vanhurskaan suu kasvaa viisauden hedelmän, mutta kavala kieli hävitetään.
Matias,
Näin ensihätään, vain tähän 25.01.2024 Klo 19:41 luetteloosi. Sitten muut kohdat myöhemmin:
Sinulla pitäisi olla riittävä aivotyöskentely käsittääksesi mitä kirjoitan ja mitä EN KIRJOITA. Puhun vain teologia-sanasta ja sen mystisyydellä ”pyhittämisen” vaikutuksesta. Sananlaskut ja koko Raamattu puhuu viisaudesta. Minkäänkielinen Raamattu ei käytä teologia-sanaa, eikä viisaus-sana muutu teologia-sanaksi, ei kielitieteellisesti ei merkitykselliseksi.
Se on sana, joka on Platonin, hänen äidinkielellään ilmaisu, mutta ei viittaa viisauteen, ei Jumalaan. Jumaluuksiin kyllä ja usei. Jos enemmän lukisit vaikka Platon’n kirjoituksia, niin se sieltä kyllä löytyy.
Onko sinun todella mahdoton käsittää, että TEOLOGIA- sana on institutio, järjestelmä, jonka juuret ovat platonilaisissa juurissa. Koska se ei ole Jumalasta lähtöisin, se on pimeyden voimien tartuntapinta. Samalla tavalla syvyyteen johtava sana on KIRKKO -sana.
Kumpaakaan sanaa ei käännetä kulloisellekin kielelle. Tämä luettelo, koskien ”viisaus”- sanaa on epätoivoinen teologinen yritys.
Eli puhun sanasta ”teologia”, mikä ei mitään kautta linjaudu raamatullisuuteen, vaan oppeihin jumaluuksista, joita on miljoonia, ja jotka ovat sielunvihollinen erilaisissa kaavuissa.
Reijo
Tapasi nälviä teologiaa ja kirkkoa osoittaa mieletöntä sekä kielitieteen että kulttuurihistorian tuntemuksen puutetta.
Mikäli kyse ei olisi omasta tietämättömyydestäsi, niin poistaisin blogisi sen halveksivan otteen vuoksi, mutta jos on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla vaatia.
1)
Koko länsimaisen tieteellisen työskentelyn pohjalta löytyy länsimaisen teologisen tutkimuksen synnyttämä tietämyksen laajeneminen. Vähitellen pienemmistä kouluista muodostui suurempia ja niiden oppineisuus kasvoi vuosisatojen kuluessa. Vähitellen korkeimmat opinnot eli teologia ja siihen liittyvä oikeudellisen ja terveydenhoidollisen tiedon lisääntymisen ohelle syntyi valmistelevia oppiaineita opettava filosofisen tiedon opettaminen. Esimerkiksi Luther aloitti yliopistouransa filosofian opettajana ja vasta sen jälkeen siirtyi korkeampien tieteiden pariin eli teologian professoriksi.
Suomessa Kuninkaallinen Turun Akatemia (lat. Regia academia aboensis, ruots. Kungliga Akademien i Åbo, nyk. Helsingin yliopisto) on Suomen ensimmäinen yliopisto, joka perustettiin Turkuun vuonna 1640.
Kuninkaallisen Turun Akatemian perusti tuolloin 13-vuotiaan kuningatar Kristiinan holhoojahallitus Suomen kenraalikuvernöörin Pietari Brahen ja Turun piispan Isaacus Rothoviuksen tuella. Suurvaltakaudella koulutukseen ja sivistykseen alettiin kiinnittää Ruotsissa aiempaa enemmän huomiota. Yliopisto valtakunnan itäosaan oli tarpeellinen turvaamaan osaava henkilöstö ja kelvollisten pappien saannin. Oli jalostettava uusi ahkera, toimiinsa paneutuva ihminen joka eläisi jumalanpelossa.
HUOMAAPA TÄMÄ TAVOITE!
2)
Kirkko sana on peräisin kreikkalaisesta ilmauksesta ”kyriake ekklesia”, HERRAN KANSA.
Vanhassa testamentissa KOKO PYHÄÄ KANSAA nimitettiin Jumalan kansaksi ja yksi sen vastineista kreikaksi Septuaginta käännöksessä oli ”ekklesia”. Se siis puhuu kokonaisesta kansasta, joka kokoontuu yhteiseen liturgiaan Jumalaa ylistämään ja syömään pyhän aterian liturgian osana.
Kun sitten tultiin kreikankieliselle kulttuurialueelle niin sanaan lisättiin tuo etuliite ”kyriake” eli siis Herralle kuuluva eli siis muodostui sana ”Herran kansa”.
Tästä sitten eri kielissä on lyhentynyt kulumisen tuloksena toisissa kielissä ensimmäisen sanan ympärille ja toisissa kielissä toisen sanan ympärille keskittynyt nimitys.
Esimerkiksi kyriake -sanan ympärille keskittyvistä lyhenteistä mainittakoon: afrikaansin kerk, albanian kishe, azerin kilsə, englannin church, ruotsin kyrka ja suomen kirkko jne.
Ja esimerkkeinä ekklesia -sanan ympärille keskittyneistä lyhenteistä : aimaran ilisya, espanjan iglesia, latinan ecclesia, portugalin igreja, iiri eaglais jne.
Sen sijaan kerta toisensa perään markkinoimasi kuvitelma ”ulos kutsutuista” osoittaa vain noin kymmenvuotiaan lapsen kehitystasoa, kun se tulkitsee sanan ”silmiinpistävä” sellaiseksi joka pistää neulalla silmään.
Septuagesima sunnuntain epistola puhuu Jumalan armovalinnasta.
Mikäli haluaa tutustua perusteellisemmin kysymykseen siitä, mitä Jumalan armovalinta merkitsee suosittelen teosta, johon panen Someron kaupunginkirjaston esittelyn teoksesta:
Miten uskoa kun ei voi uskoa? : Martti Lutherin ja Erasmuksen väittely ihmisen vapauden rajoista
Kirja
Ruokanen, Miikka, kirjoittaja
Kirjapaja 2022.
Sukellus Lutherin ajattelun keskiöön.
Miksi jotkut uskovat ja toiset eivät, vaikka kuulevat saman sanoman? Miten usko syntyy? Onko ihmisellä vapaus valita usko?
Näistä keskusteltiin reformaation kuuluisimmassa väittelyssä teologi Martti Lutherin ja humanisti Erasmuksen välillä viisi vuosisataa sitten. Näihin ajattomiin kysymyksiin paneutuu myös professori Miikka Ruokanen tutkimuksessaan. Hän tarjoaa Lutherin pääteoksen Sidotun ratkaisuvallan tarkan analyysin, jollaista ei ole ollut aiemmin tarjolla. Ruokasen teos perustuu hänen Cambridgen yliopistossa laatimaansa tohtorinväitöskirjaan.
Ruokanen esittää ymmärrettävänä kokonaisuutena Lutherin teologian ytimen, käsityksen Jumalan armosta. Hän edistää kansainvälisesti tunnettua suomalaista Luther-tutkimusta nostamalla Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen asemaa Lutherin Kristus-keskeisessä armokäsityksessä.
Teos sopii kaikille epäuskosta, uskosta ja ihmisen vapauden rajoista kiinnostuneille.
“Ruokasen syvällinen analyysi todentaa reformaattorin teologian profeetallisen merkityksen 21. vuosisadalle. Tutkimus avaa tuoreen näkökulman Lutherin teologian ytimeen. Tämä on uutta luova resurssi kirkoille eri puolilla maailmaa.”
Prof. David F. Ford, University of Cambridge, Britannia
“Ruokanen perustelee aidosti uuden, luotettavan tulkinnan Lutherin teologisesta pääteoksesta. Hän edistää ratkaisevasti suomalaista Luther-tulkintaa.”
Prof. Ian A. McFarland, Emory University USA
“Ruokasen kirja paljastaa reformaation keskeisen teeman ja sen merkityksen aikamme globaalille kirkolle. Kirja on viisas ja luotettava opas Lutherin armo-oppiin ja sen ekumeenisiin mahdollisuuksiin.”
Prof. Tom Greggs, University of Aberdeen, Britannia
”Ruokanen onnistuu laatimaan erinomaisen kokonaiskatsauksen Lutherin pääteokseen. Hän on laatinut tasokkaan ja selkeän perustutkimuksen klassisesta aiheesta. Pyhän Hengen teologian avulla voidaan esittää selkeästi armon Jumala-keskeisyys.”
Prof. Risto Saarinen, Helsingin yliopisto
“Ruokasen inspiroiva tutkimus selittää oppineesti ja syvällisesti, mitä Luther tarkoittaa Kristuksen ja uskovan yhtymyksellä.”
Prof. Robert Kolb, Concordia Seminary,USA
“Jokaisen, jolla on intohimoa Lutherin teologiaan, tulisi lukea tämä kirja.”
Prof. Mark Mattes, Grand View University, USA
Teologian tohtori (Helsinki) ja filosofian tohtori (Cambridge) Miikka Ruokanen on Helsingin yliopiston dogmatiikan emeritusprofessori sekä systemaattisen teologian professori Nanjingin teologisessa seminaarissa Kiinassa, missä hän myös asuu. Ruokanen on Sanan ajan pitkäaikainen tekijä.
Muut nimekkeet
Martti Lutherin ja Erasmuksen väittely ihmisen vapauden rajoista
Ulkoasu
399 sivua ; 21 cm
Kieli
suomi
Alkuteoksen kieli
suomi
Julkaisija Helsinki : Kirjapaja, 2022.
Luokitus
Pelastusoppi (ykl 23.3)
Aiheet
Luther, Martti. → De servo arbitrio.
Luther, Martti. → Sidottu ratkaisuvalta.
Luther, Martti.
Erasmus, → Rotterdamilainen.
1520-luku
1500-luku
armo
pelastus
usko
vapaa tahto
polemiikki
teologia
kristinusko
humanismi
reformaation aika
Julkaisija Viro : Tallinna Raamatutrükikoja
Lisätiedot
Miikka Ruokanen
ISBN
978-952-354-684-4 pehmeäkantinen
Kevennykseksi Reijolle: Theos = Jumala Logos= Sana mutta myös Luoja-Jumala. Logia on =oppi.
Opiskeluaikana kerättiin kolehti ”varattomille jumaluusopin opiskelijoille”. Toiseksi suureksi yleisojuhlaksi juhannuksena toivottiin kolehtia ”varattomille varallisuusopin opiskelijoille” (ekonomian opiskelijoille) Taisi jäädä toteutumatta”. Ikivanhassa hengellisessä laulussa sanotaan: ”Syökää ja juokaa ei armoni puutu. Rakkaus , laupeus, lempi ei muutu. Viiniä, rieskaa, aarteita taivaan, paljon on aivan./ Köyhille kylliksi armoa vuotaa, Rikkaat ja viisaat ne ei tunne tuota. Herra kun autuuden ilmaiseks´ antaa, helmahan kantaa.” Ei tänä aikana kannata väitellä epäolennaisista asioista, vaan ottaa lapsen uskossa vastaa armo, kun se on vielä tarjolla.
Valma
Kiitos hyvästä kommentistasi
Erityisesti pidän tuosta loppukaneetistasi
Ei tänä aikana kannata väitellä epäolennaisista asioista, vaan ottaa lapsen uskossa vastaa armo, kun se on vielä tarjolla.
Valma, tervehdys pitkästä aikaa!
Kyllä kommenttisi on kevyt, muttei sovi kevennykseksi. Käänsit kreikasta ja laajensit merkitystä!
Asiallisuus on hengellinen muoto ja sitä vastaan ei ole l(L)aki eikä profeetat. Vaikka itsestäni puhunkin, niin olennaiseen kohdistaminen on pyrkimykseni harjoittaa hengellistä tutkiskelua,.
Niin sinä kuin Matiaskin olette näiden vuosien aikana varmasti todenneet, että olen nimenomaan VASTAANOTTANUT Armon. Ensin se Armo kuului minulle ihmiseksi syntymislahjana (”sillä senkaltaisten on taivaan valtakunta”). Sitten ymmärsin hyvän ja pahan ja Isä veti minut Jeesuksen hankkiman pelastuksen ääreen ja otin sen vastaan. Sinä hetkenä, 1956, tunsin kuinka taivaassa ja sisimmässäni puhkesi ylistys, mikä alkukuohunnan jälkeen muuttui sisimmässäni lähteeksi, ja on jatkunut tähän päivään asti.
Reijo
Miksi vähättelet huipputaitajan tekstiä.
Tunnen Valman. Arvostan hänen poikkeuksellisen korkeaa oppineisuuttaan. Olen nähnyt joitakin hänen muistiinpanojaan Raamatun kreikankielisen tekstin äärellä työskentelystään. Sen perusteella voin todeta, että hänen kreikan taitonsa on niin paljon korkeampi sinun taitoosi nähden kuin pätevän opettajan taidot ovat alakoululaiseen verrattuna.
Reijo
Sinä puhut omasta vastaanottamisestasi
Septuagesiman epistola puolestaan puhuu Jumalan armovalinnasta.
Jumalan armollinen valinta on pelastuksemme perusta.
Heprealaisessa ajattelussa kääntymys on ennen kaikkea Jumalan kääntyminen meidän puoleemme:
”Herra —-
KÄÄNTÄKÖÖN kasvonsa sinun puoleesi —”
Kun sinä puhut omasta uskon löytämisestäsi 1956.
Minä sain Pyhän Hengen kasteen jo 23.4.1944, kun minut kastettiin vedellä valaen
ISÄN JA POJAN JA PYHÄN HENGEN NIMEEN.
.
Reijo
Minun ei ole koskaan tarvinnut kilpailla tiedoissa Valman kanssa, koska hänen henkevyytensä takia olen ilman kilpailuakin aina pitänyt häntä minua etevämpänä erittäin monissa asioissa.
Muistanet varmaan että olen joskus maininnut kreikan kielen harrastuksestani. Eilen perjantaina minulla oli tarkoitus käydä läpi kolme teosta vanhalla kreikan kielellä, mutta kuinkas se sattuikaan humpsahtamaan vielä neljäskin. No vahinkoja sattuu 🙂
Matias,
”Miksi vähättelet huipputaitajan tekstiä.”
Jeesuksen seuraaminen on voimalaji! Teologinen ”seurailu”, on taitolaji.
Ilman Jumalan Voimaa ei ole sitä taitoa mikä on edellytys olla Jeesuksen todistaja
Reijo
Sanot hyvin, ettei kellään ole edellytyksiä olla Jeesuksen todistaja ilman Jumalan voimaa.
Juuri siitä syystä olen erittäin onnellinen, että Jumala on jo pitkälti yli 60 vuotta sitten antanut meille kummallekin sekä Valmalle että minulle kummallekin omalla tahollaan rohkeuden, voiman ja tilaisuuden palvella hänen valtakuntaansa Jumalan sanaa esillä pitäen.
Reijo
Raamattu puhuu kirkollisista viroista siten, että niihin vihittäessä annetaan virkaan tarvittava armolahja.
Esimerkiksi Efeson ensimmäiselle piispalle Timoteukselle annetaan kehotus toimia sen armolahjan mukaan, minkä hän sai jo piispaksi vihkimyksen yhteydessä.
1.Timoteuksen kirje:
4:14 Älä laiminlyö armolahjaa, joka sinussa on ja joka sinulle annettiin profetian kautta, vanhinten pannessa kätensä sinun päällesi.
2.Timoteuksen kirje:
1:6 Siitä syystä minä sinua muistutan virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on minun kätteni päällepanemisen kautta.
”Evankeliumi on Jumalan voima (dynamis) itsekullekin pelastukseksi”. Minut on kastettu 1938 helmikuussa Koiviston kirkossa. Vanhempani olivat molemmat käsittäneet elävän uskon ja minä olen saanut kasvaa ”iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä” pitkän iän samassa uskossa kuin vanhempani ”poikkeamatta oikealle tai vasemmalle”. Paljon olen kohdannut kiusaamista ja jopa vainoa ja uhkauksia, mutta olen saanut avun ylhäältä ihan konkreettisissa tilanteissa. – 1950-60 lukujen vaihteessa olin Helsingin Tuomiokirkon kryptassa neuvottelemassa yhteiskristillisistä suunnitelmista. Silloin oli helluntaiherätyksen johdossa Veikko Manninen. Hän väitteli minun kanssani. Hän vähätteli historian merkitystä ja puhui hetken puolesta. Minä taas yritin sanoa että tämä hetki rakentuu historian päälle. Emme päässeet yhteisymmärrykseen. Enkä ole muuttanut kantaani. Jumalan Sana on perustus, joka on rakennettu 2-3 vuosituhatta sitten.
Valma
Kiitos hyvästä kommentistasi
Jumalan voima on väkevyytemme!
”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” (Fil. 4:13)
Meillä ei ole mitään, ellei sitä olisi ylhäältä annettu. Niin ajallinen kuin iankaikkinen elämä ovat Jumalan lahjaa. ”Isä” antaa lapsilleen lahjoja. Jumalan lapsi pohtii saamiaan lahjoja eikä aina voi ymmärtää, miksi elämä välillä koettelee. Näin oli Jaakobin ja Esaun kohdalla. Usein on niin, että vasta jälkeenpäin avautuu (ei välttämättä avaudu) Jumalan johdatus ja tarkoitus. Israel koki kovia Faaraon hirmuvallan alla. Paljon myöhemmin nähtiin Jumalan voima ja väkevyys Exoduksessa. Kansa pääsi vapauteen orjuuden ikeestä.
”Korpimatkan”, ajallisen elämän ruusujen ja risujen jälkeen on uuden liiton kansalle sapatinlepo luvattu. ”Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.” (Hebr. 4:9)
Kari
Ihanasti osaat sanoittaa ajatukesi
Kiitos hyvästä kommentistasi
Aikaisempina vuosina olen aloittanut papiston paaston septuagesimaa seuraavana maanantaina.
Tänä vuonna oikea jalkani on ollut kipeä 21.12.2023 alkaen. Niinpä aloitin perinteisen paaston käytännön vasta tänään tuhkakeskiviikkona 14.2.2024. Niinpä söin hernekeittoni ilman lihaa. Samaten jätän kananmunien syömisen aina pääsiäisyöhön saakka.
Meille luterilaisille paastonajan toteutus on muodostunut sellaiseksi, että eri ihmisille on kehittynyt erilaisia tapoja selkeyttää elämäänsä miettimällä, mistä olisi hyvä luopua ja mitä olisi mielekästä toteuttaa tästä eteenpäin.
Oikein hyvää paastonaikaa toivotan kaikille!