1. adventtisunnuntai, Matt 21:1-9, Tuomo Lindgren

Tuomo Lindgren
Harjavallan seurakunta

Me olemme kaikki tänään kulkeneet portista sisälle. Lauloimme samalla iloista laulua. Laulun sanat toistivat sen, mitä oli tapahtumassa. Kuljen porteista kiittäen Herran huoneeseen. Tänään tuon portin ovat muodostaneet pyhäkoululaisten piirrokset. Niiden piirrosten lomasta astuimme sisälle Herran huoneeseen. Piirrosten aihe on Raamatusta. Se on yksi adventin teksteistä. Siinä kerrottiin portista, tien valmistamisesta ja lipun kohottamisesta sen merkiksi, että pelastaja kuningas saapuu.

Alkuvirressäkin olemme laulaneet porttien avaamisesta. Tästä päivästä voi hyvin sanoa, että se on porttipäivä. Portti avataan johonkin uuteen. Avoinna oleva portti on paremman ja valoisamman tulevaisuuden alku.

Samalla kun me astumme adventin portista, me astumme joulun ajanjaksoon. Adventista alkaa joulun odottaminen ja joulun valmistaminen. Mutta astuminen adventin portista ei vie meitä vielä perille. Matkaa joulun iloon on tehtävä vielä monen portin kautta. Me valmistamme kotimme ja itsemme suurta vierasta varten. Lapsille nuo portit ovat adventtikalenterin luukkuja. Kalenterin luukku kerrallaan kuljetaan joulun salaisuutta lähemmäs. Ainakin perinteisen mallin mukaan tehdyt kalenterit johdattavat meitä lähelle joulun sanomaa. Niissä luukkujen takaa paljastuu jokin sellainen asia, joka tekee joulun todellisemmaksi. Jännitys tiivistyy viimeisten luukkujen kohdalla. Ja vasta viimeisen luukun avattua olemme perillä ja joulu on käsillä.

Raamatun tekstissä ei kuitenkaan kerrottu joulukalenterin pikkuruisista luukuista, vaan suuresta portista, joka aukaistaan. Jos katsoitte lasten piirtämiä kuvia tarkkaan, huomasitte, että portti oli keskellä vahvaa muuria. Portti johti muurin ympäröimään kaupunkiin. Tällaisia kaupunkeja ei ole Suomessa lainkaan. Mutta maassa, jossa Jeesus asui kaupungit olivat muurien ympäröimiä. Se oli tapa suojautua vihollisilta ja rosvojoukoilta. Päivisin ihmiset kävivät muurin ulkopuolella pelloillaan töissä. Illalla he tulivat takaisin. Kun kaupunki hiljeni ja portit suljettiin. Muurit tarjosivat suojan. Portin ovet olivat vahvat ja muurin läpi kulkevassa portissa oli monia ovia.

Israelin kansa ja Jerusalemin kaupunki oli ollut myös monenlaisten vihollisten kohde. Kaupunki oli suojautunut niitä vastaan. Vieras valtakunta oli kuitenkin murtautunut sisälle kaupunkiin ja ottanut siellä vallan. Niinpä kansalaiset odottivat kuningasta, joka vapauttaisi kansan sortajasta.

Jeesuksen aikoina oli myös toisenlaisia vihollisia. Heitä vastaan oli vaikeampi suojautua. Nuo viholliset olivat köyhyys, velkavankeus, sairaudet ja tuomarien epäoikeudenmukaisuus. Tällaiset viholliset eivät tulleet muurien ulkopuolelta vaan muurien sisältä. Käytännössä se tarkoitti sitä, että rikkaat sortivat köyhempiä ja saattoivat heidät tukalaan asemaan. Kun köyhä yritti saada oikutta, rikkaat olivat juonitelleet tuomarit omalle puolelleen. Niinpä köyhä osa kansasta, odotti kuningasta, joka toteuttaisi oikeudenmukaisuuden kansalaisten kesken.

Tällaisen kuninkaan he riemuiten ottivatkin vastaan, kun Jeesus aasilla ratsasti Jerusalemiin. Jeesus oli tuo kauan kaivattu kuningas. Mutta koska Jeesus ei ajanutkaan vain rikkaiden asiaa, vaan asettui köyhien puolelle, rikkaat halusivat tällaisen kuninkaan pois.

Jos edelleen katsoitte piirroksia huolellisesti, huomasitte varmaan myös sen, että lippu oli kohotettu muurin harjalle. Useimmissa tapauksissa lippu oli Suomen lippu. Se oli mielestäni piirroksissa hieno yksityiskohta ja kätkee sisälleen tärkeän viisauden. Se tarkoittaa sitä, että portista sisälle tuleva pelastajakuningas ei kulje vain Jerusalemin porteista sisälle. Hän tulee myös tänne Suomeen meidän luoksemme. Hän on myös meidän kuninkaamme. Hän saapuu pelastamaan meitä. Hänelle me haluamme avata porttimme.

Tänään me olemme kulkeneet adventin portista sisälle. Se tarkoittaa sitä, että olemme aloittaneet valmistautumisen jouluun, Jeesuksen saapumiseen. Me teemme hänen tulemistaan varten tien kuntoon ja jätämme hänelle portin auki.

Portti, jonka jätämme Jeesukselle auki, portti jonka yllä liehuu lippu merkkinä. Se ei ole kirkon portti. Se on portti sisimpäämme.

Jeesus on Rauhanruhtinas, joka tulee adventtina meidän keskellemme. Hän haluaa poistaa sen vihollisen, joka on tullut ulkoapäin. Hän haluaa poistaa myös sen vihollisuuden, joka on sisällä päin. tuo rauhan ihmisten ja Jumalan välille. Hän tulee rakentamaan rauhaa myös ihmisten kesken. hän tuo oikeudenmukaisuuden heikoille ja sorretuille.

Nyt on vain lippu kohotettava. Mutta mikä on meidän lippumme? Se on siinä, kun me saarnan jälkeen nousemme tunnustamaan uskomme uskontunnustuksen sanoin. Se on kuin lipunnosto. Se on merkki kaikille kansoille siitä mihin me uskomme ja kenen joukoissa seisomme. Me uskomme että pelastaja on saapunut keskellemme. Hän on kuninkaamme, hän on rauhan ruhtinas.

Näkyköön tänä adventtina lippumme kauas, että vapahtajamme Jeesus tietää tulla hänelle valmistettua tietä pitkin avoimista porteista sisälle.