Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Kuten tiedämme, ihminen ei ole pelkkä ruumis, vaan myös henkinen olento. Sitä kuvataan Raamatussa monella eri tavalla. Eräs koskettavimpia on kuvaus ihmisen luomisesta. Siinä Jumala ensin muovaa ihmisen ruumiin maan tomusta eli savesta. (Uskon että tämä tarkoittaa biologista evoluutiota. Jumala on muovannut ihmislajin vuosimiljoonien kuluessa alemmista eläimistä eli ”maan tomusta”).
Mutta ihmisessä on paljon muutakin kuin ruumiillisuus. Raamattu kertoo, että muovattuaan ihmisen maan tomusta Jumala ”puhalsi ihmisen sieraimiin elämän hengen. Ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.”
Sielu tarkoittaa ihmisessä sitä paikkaa, jossa hänen minuutensa asuu. Sielu on meidän kätkössä oleva keskuksemme. Se on kuin järjen tavoittamattomissa oleva pohjaton lähde tai kristallisali, jonne muilla ei ole pääsyä. Yksin Jumala pystyy luotaamaan ihmisen sielun syvyydet.
Sielu on kohtaamisen paikka. Tämä johtuu siitä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Sielussa me elämme suhteessa Jumalaan. Tai pakoilemme häntä.
Kristityn sielussa on leima. Se on kasteen painama leima. Leima kertoo siitä, että kastetun ihmisen ja Jumalan välille on solmittu liitto.
Siksi sielumme on myös se paikka, jossa valitsemme elämän tai kuoleman tien.
Tästähän Jeesus opettaa päivän evankeliumissa:
”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?” (Matt 16:26)
Sielu on siitä merkillinen asia, että vaikka se on ihmisen syvin keskus, se ei silti ole ihmisen omassa hallussa. Jos sen yrittää ottaa omaan haltuun, voi aluksi näyttää siltä, että kaikki luonnistuu hyvin.
Ihminen ajattelee, että minä tarvitsen hyviä ja terveellisiä ruokia. Minä tarvitsen tyylikkäitä ja kestäviä vaatteita. Minä tarvitsen kauniita ja laadukkaita tavaroita. Tarvitsen hyviä harrastuksia ja ihmissuhteita. Tarvitsen mielenkiintoisia kokemuksia, kuten matkoja eksoottisiin maihin, ehkä pientä jännitystä ja riskin ottamista. Tarvitsen laadukasta koulutusta, hyvän ammatin ja sopivan uran, jonka kautta saan rahaa ja arvostusta. Yritänpä hankkia niitä. Sitten kun vielä kaiken päälle muistan olla eetillinen ja katsoa jättämäni hiilijalanjäljen perään, niin elämäni on elämisen arvoista.
Tältähän hyvä elämä pinnalta katsoen näyttää. Ja tällaisen opin mukaan länsimainen, sivistynyt nykyihminen elää.
Mutta juuri tämä on se tie, josta Jeesus sanoi: ”Se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen”.
– Miten se näin voi olla?
Siten, että ihmisen elämän keskus ja ydin on Jumalan meihin puhaltama henkäys. Jumalan Hengen voimasta sinustakin on tullut elävä sielu. Siksi sinun oman itseytesi keskus ei ole löydettävissä mistään muualta kuin yhteydestä Häneen, joka on lahjoittanut sinulle elämän.
Äsken kuvailemani hyvän elämän löytämisyritys menee vikaan siinä, että se etsii omaa elämäänsä ikään kuin omasta itsestä, omassa vallassa olevista asioista. – – Mutta kun ihmisen sielu on siitä kumma kapistus, ettei se ole hänen omassa vallassaan. Ihmisen sielu elää Hänestä, joka on siihen Henkensä puhaltanut. Jos ihminen etsii elämäänsä Hänen ulkopuoleltaan, sielun kirkas lähde samentuu. Lopulta ihminen hukkaa itsensä. Hän poukkoilee kokemuksesta toiseen hajanaisena kuin apinalauma, joka ei koskaan löydä tyydytystä, vaan haluaa aina jonnekin muualle. Tästä Jeesus sanoo: ” Mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin?”
Siksi meidän ainut mahdollisuutemme elää aitona itsenämme on pitää sielumme lähde juuri niin syvänä kuin se oikeasti on. Se ei ole mikään lätäkkö, jonka voisi täyttää niillä elämän hyvyyksillä, joita kykenemme itse hankkimaan, muka sielumme tyydytykseksi. Sielumme lähde on niin syvä, että yksin Jumala pystyy luotaamaan sen syvyydet.
”Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä.”
Mitä tarkoittaa elämän kadottaminen Jeesuksen tähden? Se tarkoittaa itsen antamista Jeesukselle. Se tarkoittaa sielun antamista sille, jonka henkäyksestä sielu oikeasti elää.
Miten se tapahtuu? Se on tapahtunut ensinnäkin kasteessa. Siinä meidät ja meidän sielumme on annettu Jeesukselle. Mutta useammmille meistä on käynyt niin, että olemme jossain vaiheessa kokonaan unohtaneet ja hylänneet kasteessa saamamme uuden elämän. Silloin pitää palata takaisin kasteen armoon ja antaa itsensä Jeesukselle. Se voi tapahtua esimerkiksi siten, että ihminen menee rukouksessa Jeesuksen eteen ja sanoo hänelle sielussaan: ”Herra Jeesus. Minut on kastettu sinun omaksesi ja silloin minun sieluuni on painettu sinun leimasi. En kuitenkaan ole välittänyt liitosta, jonka solmit kanssani tuolloin. Olen unohtanut sinut ja etsinyt elämääni kaikesta muusta kuin sinusta. Olen rikkonut tahtoasi vastaan ja kadottanut sieluni. Anna minulle anteeksi. Ota minut yhteyteesi. Tule minun Herrakseni, Jeesus. Anna minulle usko sinuun ja johda elämääni. Kiitos siitä, että sinä olet kuolemallasi sovittanut syntini.”
Ihminen, joka rukoilee näin ja uskoo näin, se menettää elämänsä. Ensinnäkin siinä mielessä, että hän ei enää pysty itse hankkimaan sielunsa elämää. Hän tarvitsee Jeesusta. Sellainen tuntuu ainakin aluksi nöyryyttävältä. Minä en ollutkaan niin hyvä ja pätevä, kuin uskottelin. Minä olenkin heikko ja syntinen ja tarvitsenkin Jeesusta ja hänen rakkauttaan.
Vaikka se tuntuu nöyryyttävältä, vaikka se tuntuu oman elämän kadottamiselta, niin uskalla silti lähteä tälle Jeesuksen seuraamisen tielle. Monet eivät kehtaa tai uskalla. He ajattelevat, että he voivat hankkia maailman monista hyvistä asioista hyvän elämän itselleen. Eivät he siihen mitään Jeesusta tai uskoa tarvitse. Mitähän ihmisetkin sanoisivat? Ja eihän se ole edes tieteellisesti todistettua.
Miten heille käy? – ”Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa? Millä ihminen voi ostaa sielunsa takaisin? Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa jokaiselle tämän tekojen mukaan.”
Ihminen on sielunsa velkaa Hänelle, joka sen on häneen puhaltanut. Jos ihminen tuhlaa sielunsa ja unohtaa Jumalan, joka on Poikansa kärsimyksen ja kuoleman hinnalla ostanut hänet lapsekseen, niin sitä hintaa hän ei kykene koskaan maksamaan takaisin.
Sen tähden, älä petä itseäsi. Tule jo tänään, kun vielä on mahdollisuus, tule jo tänään Jeesuksen luo. Anna koko elämäsi hänelle. Se tapahtuu esimerkiksi tulemalla ehtoollispöytään, jossa annamme itsemme hänelle ja hän antaa itsensä meille. Hän on armollinen, hän rakastaa sieluasi ja puhdistaa sen syvän lähteen, sen jonka äärellä sinä asut ja jonka syvyydet yksin Jumala pystyy luotaamaan. Sinä saat elää Jeesuksen rakastavien kasvojen edessä ja hänen kuvansa heijastuu sielusi lähteestä. Silloin olet todellisesti onnellinen ja saat nauttia Jumalasta ja kaikesta hyvästä minkä hän on luonut, ilman että kadotat sielusi rauhattomaan apinalaumaan, joka etsii turhaan tyydytystä milloin mistäkin.
Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme: