Tänään Raamatun tekstin pääroolissa on nainen, itse asiassa kaksi naista. Se on Raamatun maailmassa melko harvinaista. Raamatun maailmassa miehet olivat niitä, joiden tekemiset kirjattiin muistiin ja joiden kautta Jumala useammin toimi. Joskus tätä pidetään perusteena ja esikuvana sille, miten asioiden pitäisi olla nykyäänkin. Kuitenkin Jumala on aina toiminut siinä ajassa ja paikassa, jossa kulloinkin ollaan. Ei se tarkoita, että kulttuuri pitäisi muokata sellaiseksi kuin se oli Raamatun aikaan.
Tänään pidetään monia puheita, joissa ylistetään naisen roolia Marian jalanjäljissä lasten kantajana ja synnyttäjänä. Tämä ei ole sellainen puhe. Toki totta on, että vain ne, joilla on kohtu, voivat tulla raskaaksi ja synnyttää. Se ei kuitenkaan ole enää ainut kutsumus ja Jumalan antama tehtävä, joka naisella voi olla. Vanhemmuus on suuri lahja ja tehtävä, joka koskee sekä miehiä että naisia. Joillekin se osuu pyytämättä, toisille sitä ei suoda hartaista rukouksista huolimatta. Marian ja Elisabetin kohdalla raskaus oli ihme; Maria ei ollut vielä ollut miehen kanssa, Elisabet oli niin vanha ettei äidiksi tulon olisi enää pitänyt olla mahdollista.
Enkeli ilmestyi Marialle ja antoi tälle tehtävän Jumalalta. Pääsiäisrippikouluryhmän kanssa mietimme, miten suhtautuisimme tällaiseen kohtaamiseen. Aika moni miettisi, “miksi juuri minä”. Toki mietityttäisi sekin, onko kokemus enkelistä oikeasti totta ja mitä nyt tulisi tehdä. Moni oli valmis ottamaan tehtävän vastaan ja suorittamaan sen niin hyvin kuin vain osaisi. Itse asiassa Jumalalla on jokaiselle meille tehtävä, kutsumus, joka löytyy Raamatun lehdiltä.
Jokaisella meillä on sama kutsumus elää kristittyinä mahdollisimman hyvää elämää. Sen lisäksi meillä jokaisella on oma paikkamme seurakunnassa, erityinen kutsumustehtävä Jumalan valtakunnassa. Jokaista meitä tarvitaan rakentamaan seurakuntaa. Vain harvan kutsumus on tehdä täysipäiväisesti palkkatyötä seurakunnassa, mutta jokaisen tehtävä on yhtä arvokas. Paavali sanoo: ”Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä… Jäseniä on kuitenkin monta, kun taas ruumis on yksi.”
Martti Luther on kuulemma todennut, että suutari ei palvele Jumalaa maalaamalla ristejä tekemiinsä kenkiin vaan tekemällä niin hyvät kengät kuin osaa. Parhaiten palvelet Jumalaa tekemällä mahdollisimman hyvin sen, mikä tehtäväksesi tänään on annettu.
Kristityn ei kuulu eristäytyä tästä maailmasta. On myös sanottu, “menkää kaikkeen maailmaan ja kertokaa Kristuksesta, ja jos on pakko, käyttäkää sanoja”. Se viestii siitä, miten kristityn elämässä lähimmäisenrakkauden tulisi olla niin vahva voima että se saa ihmiset pohtimaan, mistä tuo kaikki hyvyys kumpuaa.
Luoja ei tee virheitä. Niinpä järkeilen, että jokainen meistä on sellainen kuin on ihan tarkoituksella. Olemme ainutlaatuisia paketteja luonteenpiirteitä, ominaisuuksia ja kykyjä. Jokaiselle meistä löytyy oma paikka näiden perusteella. Paavali sanoittaa tätä niin, että se kenellä on opettamisen armolahja, opettakoon. Eri ikäisille, eri elämänvaiheissa, jokaiselle on rooli aktiivisena toimijana Jumalan valtakunnassa. On myös vaiheita, joissa rooli on olla lepääjänä ja kannateltavana. Vuoroin vieraissa. Mutta, nyt luettelen muutamia tärkeitä tehtäviä joita seurakunnassa on tarjolla:
•Kummius. Rippikoulun käynyt ja konfirmoitu voi toimia kummina. Kummi on lapsen aikuinen ystävä ja tukihenkilö ja paljon muuta. Kummin tehtäviin kuuluu myös kristillinen kasvatus. Kummi voi aina rukoilla kummilapsensa puolesta, tulla lapsen kanssa kummikirkkoon, antaa tälle lahjaksi rukouskirjan tai lasten Raamatun tai jonkin muun symbolisen esineen.
•Vapaaehtoistyö. Seurakunnassa on tarjolla kasvava määrä tehtäviä, joita jokainen kastettu voi tehdä. Lapsikin voi lukea Raamatun tekstin kirkossa tai pidellä ehtoollisleipälautasta. Isommat ihmiset voivat kouluttautua ehtoollisavustajiksi, toimia vanhuksen ystävinä, tulla mukaan valvojiksi eri tilaisuuksiin ja montaa muuta asiaa. Meillä Maskun seurakunnassa on käytössä vapaaehtoistyö.fi sivusto, jonka kautta voi löytää itselleen sopivan tehtävän.
•Yhteinen päätöksenteko. Paikallisseurakunnan ja kokonaiskirkon hallinto ja päätöksentekorakenne on melkoinen himmeli, mutta jokainen 16-vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen saa siihen vaikuttaa. Se vaikuttamisen paikka on seurakuntavaaleissa. Seurakuntavaaleissa valitaan meidän tähän omaan seurakuntaan ihmiset, jotka päättävät tämän meidän seurakunnan toiminnasta. Lisäksi he saavat valtaa: he tai osa heistä on mukana valitsemassa meidän seurakunnan työntekijöitä, mutta myös piispoja – ja nyt tarkkana – kirkolliskokousta, joka on kirkon ylin päättävä elin ja tekee jo Oikeasti Suuria Päätöksiä. Näissä vaaleissa on perinteisesti aika kurja äänestysprosentti. Asetu ehdolle! Tai jos et asetu ehdolle, niin äänestä!
•On myös mahdollista saada kutsumus kouluttautua ja tehdä työtä seurakunnassa. Mahdollisuuksia on yllättävän monia. Seurakunnassa on töissä pappien ja kanttorien lisäksi ainakin suntioita, kiinteistötyöntekijöitä, lastenohjaajia, diakoneita, ja toimistotyöntekijöitä. Lisäksi järjestöjen kautta voi kouluttautua vaikka Raamatun kääntäjäksi tai lähetystyöntekijäksi.
Jokaiselle meistä löytyy oma paikka, ihan niin kuin Jumalan kämmenellä-laulussa lauletaan. Meidän tulee vain rohkeasti etsiä sitä. Pelko pois, Jumala kyllä johdattaa meitä tahtomallaan tiellä!