3. sunnuntai loppiaisesta, Mark. 1: 29–39, Hans-Christian Daniel

Hans-Christian Daniel
Espoonlahti

Viestintäväelle

Viesti kulkee. Simonin eli Pietarin anoppi oli sairaana. Herralle kerrottiin siitä. — Ihmettelin aina mistä mainittu anoppi tuli, jos opetuslapset olivat naimattomia, sillä anopin saa vain avioliiton kautta. Katolisen kirkon papeilta selibaattivaatimus kaipaakin hieman toisenlaisia perusteita kuin viittausta apostoleihin, etenkin Pietarin esimerkkiin. — Viesti tehoaa, sillä Herra Jeesus tulee sairasvuoteen äärelle. Viesti kulkee eteenpäin: Herra Jeesus ottaa hänet kädestä ja auttaa jalkeille. Jeesuksessa oleva jumalallinen voima ei jää piiloon, vaan viestii voimaa, on voimanviesti, joka tehoa niin että sairas paranee ja pääsee itse toteuttamaan elämäntehtävänsä. Se auttaa mielekkyyteen ja olemassaolon iloon.
Viesti oli päässyt karkaamaan sairastuvan kodista laajemmalle, sillä pian alettiin tuoda fyysisesti ja psyykkisesti sairaita, jotka Herra paransi. Evankeliumi näyttää myös sensuurin tarvetta, sillä kaikkia viestejä ei suvaittu. Etenkin psyykkisesti sairaiden kohdalla niiden luonnollinen ennakkotieto oli niin vahva, että sillä ei ollut sijaa Jeesuksen jumalalliselle toiminnalle ja sanomalle. Sairaalloiset ennakkokäsitykset ja -luulot olivat vääristäneet viestinnän. Herra tarvitsi toisenlaista eli parempaa viestintää, viestejä hänen todellisesta parantavasta jumalallisesta voimasta, jossa sana ja teko olivat yhtä. Muuten vastustajilla olisi liian helppoa mitätöidä hänen persoonansa ja julistuksensa hullujen houreiksi. Sana ilman tekoa olisi vain käsittämätöntä. Näin viestintämme saa aina ankkuroitua seurakunnalliseen voimatekoon, eli siihen jumalalliseen ja inhimilliseen todellisuuteen, josta ihmiset jatkuvasti tulevat osallisiksi osallistuessaan siihen toimintaan, johon me tehtävämme mukaan kutsumme. Sana ja seurakunnallinen teko elävän Kristuksen läsnäolossa luonamme kaikki päivät maailman loppuun asti luovat viestintämme uskottavuuden. Siihen viittaa meille tuo evankeliumin kielteinen suhtautuminen kaikenlaiseen viestintään eli tietty sensuuri: ”Hän ei antanut henkien puhua, koska ne tunsivat hänet.”
Viesti edelleen kulkee ja tavoittaa Herraa rukoilemasta yksinäisessä paikassa. Opetuslasten sana välittää viestin siitä tosiasiasta: ”Kaikki etsivät sinua.” Silloin noin 2 000 vuotta sitten kaikki etsivät Jeesusta, ja sama etsintä jatkuu, sillä kaikki kaipaavat Jeesusta elämäänsä, josta mm. hiljattain vietetty joulun laaja suosio puhuu. Koska ihmiset etsivät Jeesusta, kirkollinen viestintä kohtaa kysynnän ja voi olla tehokasta. Ilman tuota etsintää, tilanne olisi samaa kuin jos emäntä on laittanut maailman parasta ruokaa, ja syöjät saapuvat kylläisinä. He vain tökkivät ruokaa ja kaatavat puoliksi syödyt lautaset kompostiin. Siksi emäntä toivottaa siunattua nälkää eli hyvää ruokahalua! Jos ihmiset lakkaisivat etsimästä Jeesusta, voisimme lopettaa kaiken kirkollisen viestinnän, sillä henkien sairaille ennakkotiedoille emme mahtaisi mitään. Hukkuisimme älyn kritiikin hälyyn.
Herra ei jää staattisesti yhteen paikkaan, vaan kulkee eteenpäin. Näin myös viestintä kulkee Herran kanssa eri paikkoihin, eri viitekehyksiin, eri medioihin, ja sen voimana on Sanassa vaikuttava jumalallinen voimateko. Se herättäköön meitä aina uudelleen uskomaan, toivomaan ja rakastamaan. Aamen.