Päivänavaus alakoululle virsi 382: 1,6 Sinuhun turvaan, Jumala
Tänä aamuna tahdon kertoa teille, miten Jeesukselle kävi, kun hän joutui hirmuiseen myrskyyn. Hän oli veneellä liikkeellä suuressa järvessä. Varmaan moni teistä on joskus kulkenut veneellä. Sehän on jännää; ja kun vähänkään tuulee, vene keinuu aika lailla. Ja ajatelkaa sitten tuulen yltyessä, kuinka on hirmuisen hankalaa pitää kiinni mistään. Silloin pelottaa hirveästi. Voi, voi! Arvatkaa, mitä Jeesus silloin teki! – Hän nukkui. Te kuulitte todella oikein: hän nukkui jopa niin sikeästi, että opetuslasten piti suorastaan ravistella hänet hereille; ja he rukoilivat huutaen ”Herra, auta, me hukumme!” He olivat taitavia rukoilemaan, sillä he osasivat kertoa suuren hätänsä Vapahtajalle.
Vapahtajan puoleen pitää kääntyä kaikessa hädässä, sillä hän auttaa: Jeesus nousee. Hän nousee ylös ja nuhtelee myrskyä, ja tiedättekö mitä silloin tapahtui? – Silloin tuli aivan tyyntä, aallot asettuivat ja oli hiljaista. Myrsky tottelee Jeesusta, sillä myrsky on hänen omansa.
Aivan samalla tavalla kuin opetuslapset pitää meidänkin kääntyä Vapahtajan puoleen pyytämään Häneltä apua. Hän pystyy kaikkeen, ja hän pitää sinun elämäsi hänen rakkaissa käsissään. Sinunkin suuri pelkosi tyyntyy hänen rakkaisiin käsiinsä. Herra siunatkoon sinua …