4. sunnuntai loppiaisesta, Matt.14:22-33, Raimo Laine

Raimo Laine
Jyväskylä

Jeesus auttaa hädässä

Oletko koskaan yrittänyt kävellä veden päällä? Ajatellut, että, jos vain uskoisit tarpeeksi, voisit sen tehdä. Minä ainakin olen käynyt tällaista ajatusleikkiä mielessäni, ehkä jopa sitä yrittänytkin nuorena lapsuuden rantavesien äärellä. Onkohan kuitenkin niin, että ajatustemme kiinnittyessä veden päällä kävelemiseen ja sen mahdollisuuteen, olemme keskittyneet tekstissämme liian konkreettiseen asiaan.

Jostakin suuremmasta tässä on kysymys. Jeesuksen opetuslapset olivat Gennesaretinjärven kalastajia. He tiesivät, mitä myrsky tarkoitti ja miten siitä selvittiin. Aivan vähästä he eivät säikähtäneet. Nyt he ponnistelivat vasta-aallokossa. On hyvä muistaa, että tämä on eri kertomus, kuin se, jossa Jeesus nukkui, ja opetuslapset herättivät hänet, kun pelkäsivät hukkuvansa myrskyssä.

Aallokko oli kuitenkin vastainen, ja meno oli vaivalloista. Tällä kertaa he eivät olleet merihädässä, mutta eteenpäin meno oli silti työlästä.

Jeesus oli juuri ruokkinut viidellä leivällä ja kahdella kalalla viisituhatta miestä (lukuun eivät sisältyneet mukana olleet naiset ja lapset), ja jäljelle oli jäänyt kaksitoista korillista palasia. Mutta miksi kutenkin tuuli puski vastaan. Jeesus oli osoittanut, että hän voi antaa leipää taivaasta samoin kuin Mooses, jonka kautta Jumala oli ruokkinut kansaa autiomaassa 40 vuoden aikana mannalla taivaasta. Ruokkimisihme ja tähteeksi jääneet korilliset osoittivat, että Jeesuksen antama leipä on riittävä ruokkimaan jokaisen.

Mutta miksi hän käski opetuslasten mennä edeltä; päästi kansan menemään ja nousi vuorelle rukoilemaan? Siksikö, että saisi osoittaa heille olevansa myös merten vesien ja kaaosten voimien yläpuolella? Kun Israelin kansa oli toivottomassa tilanteessa: Faraon sotajoukko kintereillään, ja vesi edessä, Mooses ojensi sauvansa ja vesi jakautui niin, että israelilaiset kulkivat kuivaa myöten. Jeesus on uusi Mooses. Hänkin hallitsee kaaoksen vedet. Hän ei jakanut vesiä kuten Mooses johdattaessaan kansan pois orjuudesta, ei jakanut vesiä kuten Joosua johdattaessaan kansan luvattuun maahan Jordanin halki, tai kuten Elia ja myös hänen palvelijansa Elisa, jotka seisauttivat Jordanin vedet lyömällä Elian viitalla veteen.

Mutta mitä Jeesus teki? Hän käveli veden päällä. Kyllä: hän on suurempi kuin Mooses, suurempi kuin Joosua, suurempi kuin Elia tai Elisa. Hänellä on valta ja voima kaaoksen vesien yli. Siinä kertomuksessa, jossa hän nukkui veneessä, herättyään hän nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven. Ja ihmiset ihmettelivät, kuka hän oikein onkaan. Kyllä, Jeesus on Messias; luvattu pelastaja-kuningas, Jumalan Poika.

Mutta mitä muuta tämä kertomus meille opettaa; mitä me tästä opimme?

Jeesuksen seuraajat ovat kuin myrskyävällä merellä – voimme laajemmin puhua Kristuksen kirkosta, joka on kuin laiva tai vene. Monenlaiset myrskyt ahdistavat meitä, jotka haluamme seurata Herraamme Jeesusta. Ei ole opetuslapsen elämä helpompaa kuin Jeesuksen. ”Jos he ovat minua vainonneet, niin he teitäkin vainoavat. Jos he ovat ottaneet vaarin minun sanoistani, niin he ottavat vaarin myös teidän sanoistanne.”, sanoi Jeesus. Ei Jeesusta naulittu ristille siksi että hän teki hyvää ja opetti rakastavasta Taivaallisesta Isästä. Kyllä valtaapitävien koneisto naulitsi hänet ristille siksi, että hänen sanomaansa pidettiin levottomuutta herättävänä, vaarallisena, vallankumouksellisena. Siihen sisältyi riemuvuosi ja velkojen anteeksiantaminen (Luuk.4). Jeesus oli rohkea, ja hän haluaa meidänkin olevan rohkeita.

Hän oli jo siellä myrskyn silmässä – hän käveli tuon myrskyävän meren päällä. Jeesuksen seuraajina hän antaa meille siinä esikuvaa, ja Pietari innostuukin asiasta: ”Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.” ”Tule!” sanoi Jeesus. Pietari halusi tehdä samaa kuin Jeesus. Mutta eihän tässä ole kyse veden päällä kävelemisestä, vaan lähtemisestä myrskyn keskelle, uskaltautumisesta myrskyn silmään, tekemään mahdottomia asioita.

Kaislameren rannalla kuolema näytti varmalta, mutta mereen avautui tie. Monet asiat näyttävät meistä mahdottomilta, mutta Jeesus sanoo: ”Tule!” Usein järkisyyt ja kokemus sanovat: ”Ei se onnistu.”, mutta Jeesus sanoo: ”Se on mahdollista! Tule!” Usein hyvät asiat hautautuvat siihen, että me laskelmoimme, ja etsimme seikkoja jotka saattaisivat mennä pieleen ja sotkea suunnitelmat. Usein pelaamme liikaa varman päälle. Emme uskalla.

Vene on turvapaikka, jossa on hyvä olla. Nykyään puhutaan paljon mukavuusalueesta. Olisiko niin, että Pietari astui ulos omalta mukavuusalueeltaan noustessaan veneestä ja astuessaan myrskyävälle merelle? Juuri sellaista rohkeutta meiltäkin tämän ajan Jeesuksen seuraajilta kysytään.

Kuuntele Jeesusta, ja ota rohkeasti ristisi – se pilkka ja ylenkatse, joka seuraa siitä, että asetut pakolaisten asemaan ja rinnalle, että puolustat köyhiä ja heikkoja, niitä joita tämän päivän Suomessa syyllistetään ja painetaan. Uskalla sanoa, että kaikista pidetään huolta, että ketään ei jätetä. Uskalla sanoa, että maailmamme on yhteinen, ja ettei meillä ole mitään oikeutta estää sotaa pakenevia ihmisiä tulemasta tänne. Uskalla sanoa, että ihmisoikeudet koskevat kaikkia, että myös eläimet, kasvit ja luonto ovat yhtä meidän kanssamme – olemme samaa luomakuntaa. Uskalla myös sanoa, että jokaisella ihmisellä on oikeus olla täydesti sitä mitä hän on. Uskalla sanoa, että miehet ja naiset ovat kaikessa tasa-arvoisia niin, ettei kumpikaan alista toista. Uskalla sanoa, että alkuperäiskansoilla tulee olla oikeus jatkaa ikiaikaista tapaansa elää, ja heille tulee antaa siihen mahdollisuus, ja heidän oikeuksiensa painaminen on lopetettava.

Tätä listaa voi jatkaa, mutta pääasia siinä on: uskalla olla Jeesuksen seuraaja seurauksista välittämättä. Voit joutua myrskyyn, ja voi käydä niin, että alat vajota, etkä enää itsekään usko oikeuden voittoon. Mutta muista silloin Matteuksen evankeliumin 1. luvussa oleva Jesajan kirjasta lainattu sana (1:23): ”Immanuel” – Jumala on meidän kanssamme – Näihin sanoihin Matteuksen evankeliumi myös päättyy: Jeesus on sinun kanssasi joka päivä maailman loppuun asti. Muista myös tämän kirkon alttaritaulun kuva, jossa Jeesus tarttuu Pietarin käteen ja nostaa hänet ylös aaltojen keskeltä. Ole siis rohkea äläkä pelkää. Jeesus on sinun kanssasi – et ole siellä myrskyävällä merellä yksin.