Suomessa elää 33 pysyvästi vanhoihin katolisiin luostarisääntökuntiin lupautunutta maallikkoa. He ovat sitoutuvat harjoittamaan uskoaan säännöllisesti. Elämäntapaan kuuluu päivittäinen rukous, säännöllinen jumalanpalveluselämä ja kokoontumiset muiden saman sääntökunnan maallikkojen kanssa. Sitoutumisen merkit näkyvät myös kotona.
– Tulee luettua aika paljon dominikaanista kirjallisuutta ja se näkyy kotona kirjahyllyssä, kertoo maallikkodominikaani Kaarina Koho.
Lupausten anto on useampivaiheinen prosessi. Ensin on noviisivaihe, sitten annetaan määräaikaiset ja lopuksi pysyvät lupaukset. Maallikot voivat olla avioliitossa ja työelämässä mukana.
Vanhoja, keskiaikaisia sääntökuntia maallikoineen ovat fransiskaanit, dominikaanit, karmeliitat ja birgittalaiset. Katolisessa kirkossa on myös uudempia sääntökuntia ja niiden maallikoita. Pysyvän lupauksen antavat vain vanhoihin sääntökuntiin kuuluvat maallikot.
Suomen luterilaiseen kirkkoon kuuluu kahdeksan lupaukset antanutta maallikkoa. Sinapinsiemen ry:n ylläpitämässä Ukinrannassa Kangasalla asuvat fransiskaanien kolmanteen sääntökuntaan kuuluvat Riitta ja Olavi Heino. He ovat sitoutuneet fransiskaaniseen elämäntapaan Englannin anglikaanisen kirkon kautta, vaikka kuuluvatkin luterilaiseen kirkkoon.
Helsingissä on Ekumeeninen karmeliittaluostariyhteisö, johon liittyi viime syksynä viisi uutta maallikkojäsentä. He noudattavat luostariyhteisön elämäntapaa kodeissaan.
– Yhteisön uudet maallikkojäsenet sitoutuvat rukoilemaan vähintään tunnin päivässä ja viettämään mahdollisimman paljon aikaa yhteisössä lomillaan. Sen lisäksi maallikkoelämä tarkoittaa jatkuvaa karmeliittaspiritualiteetin opiskelua ja kehittymistä omassa sekä muiden uskontojen tuntemisessa, sanoo Ekumeenisen karmeliittaluostariyhteisön perustajajäsen Hannele Kivinen de Fau.
Suomen ortodoksisen kirkon luostariliikkeessä ei ole vastaavaa maallikkotoimintaa.
(Etusivun kuvassa Hannele Kivinen de Fau. Kuva Olli Seppälä)
Ilmoita asiavirheestä