Sudenkorento – keijujen sukua

Kun Jumala oli luonut näkyvän maailman, hän alkoi luoda kulttuuriin kuuluvia asioista. Kuten satuja. Jumala tykkäsi puuhasta ja mietti pitkään minkälaisia satumaailmoita loisi.

Kerran utelias enkeli näki Jumalan luonnoskirjan ja lennähti kurkistamaan sen kansien sisään.

Mutta silloin kirjasta pääsi livahtamaan pakosalle outo otus.

– Voi sinua, päästit keijukaisen ensimmäisen version pakoon, huudahti Jumala.

Satukirjasta karannut lasisiipinen ötökkä lensi hämmentyneenä näkyvässä maailmassa. Enkeli painoi päänsä häpeästä alas, mutta Jumala katseli ötökän lentoa.

– Olisin tehnyt sinusta keijukaisen satumaailmaan, mutta nyt sinusta tulee erikoinen hyönteinen.

Niin Jumala loi sudenkorennot.

Sudenkorennot (Odonata) ovat hyönteislahko, joka jakautuu kahteen alalahkoon, hentosudenkorentoihin ja aitosudenkorentoihin. Suomessa on tavattu 57 sudenkorentolajia, joista osa on rauhoitettuja.

Sudenkorennot saalistavat ravinnokseen muun muassa hyttysiä ja paarmoja, joten niistä on ihmisille hyötyä. Toukkavaiheessa veden alla ne ovat ahneita petoja ja syövät muita vesieläimiä.

Yleinen harhaluulo on, että sudenkorento eläisi vain päivän. Niiden elinikä ei Suomessa ole pitkä, vain muutamista päivistä muutamiin viikkoihin.

Ihmisiä on hämmästyttänyt sudenkorennon täydellinen muodonmuutos. Toukka on täysiverinen vesieläin, aikuinen puolestaan ilmojen kiitäjä.

Kansanuskomuksissa sudenkorentoon on liittynyt salaperäistä ja jopa pelottavaa: sudenkorennon uskottiin muun muassa voivan ommella nukkuvan silmät kiinni.

Sudenkorennossa voi nähdä häivähdyksen keijukaista. Se muistuttaa Jumalan lempeästä leikkisästä puolesta.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Kotimaa-lehdessä.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUnkarilaispiispa: Minut yritettiin värvätä agentiksi
Seuraava artikkeliSuomenhevonen – sitkeä työmies

Ei näytettäviä viestejä