Otsikon aihe nousi jälleen esille eräässä some-keskustelussa. Jatkoimme asiasta muutaman kommentin verran. Itse kirjoitin aikaisemmin tällä foorumilla samaa teemaa sivuten kristityn kriteereistä. Eli mitkä ovat kristityn ihmisen kriteerit ja minimikriteerit. Vastaan nyt otsikon kysymykseen lyhyen luettelon ja sen kommentoinnin kautta. Kuka on tavallinen kristitty?
1)Kastettu ihminen, joka on jonkin kristillisen kirkon jäsen.
2)Kastettu ihminen, joka tietoisesti haluaa olla kristillisen yhteisön tai kirkon jäsen.
3)Kastettu ihminen, joka haluaa liittyä kirkon uskoon ja ”toteuttaa” kristityn elämää.
4)Kastettu ja kääntymyksen kokenut ihminen.
5)Uskon ratkaisun tehnyt ihminen, joka meni kasteelle ja jossa tulivat esille erityiset armolahjat.
6)Kastettu kirkon jäsen, joka seuraa tietyn uskontulkinnan mukaista kristillisyyttä eli joka ei hyväksy naisten pappeutta, samaa sukupuolta olevien parisuhdetta ja vastaavia.
7)Jumalassa elämän ahdingoissa kiinni riippuva ihminen, joka ei täytä kristityn ihanteita.
Luterilaisen oppimme mukaan kohdat 1-3 sopivat kristityn määreiksi, myös kohta 4, jos kääntymykselle ei aseteta tarkempia määreitä. Myös kohdan 6 ihminen on kristitty, mutta tuollaisen määre ei kuitenkaan ole oikea tai ainoa oikea, koska se on vahvasti rajaava. Kohdan 5 mukaista ihmistä pidän myös kristittynä, mutta tuollaista kristityksi tuloa ei voida edellyttää ainoana tienä kristityksi.. Kohdan 7 mukainen ihminen täyttää kristityn kristityn kriteerin, mutta häntä ei ole kastettu. Hänen tulisi ottaa kaste, mutta Jumalan asiaksi jää, voiko hän tuollaisena pelastua. Minusta voi, Jumalan armon vuoksi.
Toivo Loikkanen
Pyhä risti hillitsee synnin. Kun se meitä ahdistaa, katoavat intohimot, kateus, viha ja muu ilkeys jne. Seija, siinä mielessä kyllä, ”joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä, kuten Sami totesi.” Valitettavaa vain, että vaikka haluammekin tehdä hyvää huomaamme itsessämme sen lain, että paha riippuu meissä kiinni emmekä pääse siitä irti. Siksi Jumala Pyhällä ristillä hillitsee meissä synnin niinkauan kuin elämme pitäen intohimojamme kurissa, kuten itse asian ymmärrän. Paavalin ajatukseen joudumme kuitenkin yhtymään: ”Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.”
Arkkipiispa Luoma Kotimaan uutisessa kommentoidessaan avioliiton kahta mallia kyselee; ”Ja kuka on se, joka lopulta hajottaa kirkon?” Kuka viekoittelisi kirkon? Jospa se on hän, joka on aina valmiina ja näkee ristiriitatilanteen mahdollisuutena ja katsoo saavansa siihen vallan? Saat johtaa harhaan, siihen sinä pystyt. Mene ja tee niin.
Pirun maalaaminen seinälle lienee luvallista, kunhan ei ruveta määrittelemään, ketkä kirkossamme ovat sen asialla. Pidän tosin kiusallisen mahdollisena, että kiusaajan pelkääminen saattaa kääntyä sen palvomiseksi.
Rantanen Mika 27.04.2024 20:07 Klo 20:07
Liturgian tehtävään uskon opettajana liittyy erottamattomasti jumalanpalveluksessa luettavat Raamatun lukukappaleet sisältävän evankeliumikirjan käyttö. Joka KIRKKOVUOSI seurakunta elää uudestaan Kristuksen kanssa pelastushistorian tapahtumat. Se alkaa hänen odotuksestaan (adventti) edeten hänen syntymäänsä (joulu), kuolemaansa ja ylösnousemukseensa (pääsiäinen) ja Pyhän Hengen lähettämiseen (helluntai). Näin liitettynä kirkkovuoden kautta Jeesuksen elämään ja työhön seurakuntalaiselle opetetaan uskon perusasiat.
Älkää mukautuko tämän maailmanajan mukaan, Historiallinen jumalanpalvelus vai modernit erityismessut?, s. 7, Suomen Luther-säätiö, Aamutähti Nro 8, 2001. Käännös eräästä luterilaisen Missouri-synodin julkaisusta.
Ylin rivi tuli vahingossa.
Kristitty on se joka rukoilee Isä Meidän rukouksen oman sydämensä rukouksina. Kristitylle Taivaallinen Isä on täynnä rakkautta ja kristitty saa kaiken Häneltä. Kristitty rakastaa Jumalan nimeä ja koko elämällään haluaa olla pyhittämässä sitä. Hän tietää, että Jumala tahtoo antaa hänen kaikki syntinsä anteeksi ja siksi aina on innokas tunnustamaan ne, kun niitä esiin tulee. Kristityn elämän tärkein tavoite on Jumalan tahdon toteutuminen hänen ja myös muiden elämässä.
Jos jonkun sydämen rukous on Isä Meidän rukous, niin hänessä ilmenee ne ominaisuudet, joista kristityn tunnistaa.
Tuo on hyvä kuvaus kristitystä ja ainakin kristityn ihanteesta. Vaatimus tai mittari se ei saa olla eli kristitty on sellainenkin ihminen, joka ei osaa, muista ja jaksa kovin usein rukoilla mutta joka turvautuu Jumalaan ja Kristukseen. Isä meidän rukouksen sisältö ja sen toteuttaminen on kristityn ihanne.
Niin Toivo. Isämeidän rukouksella voi testata vain itseään ei muita. Eli onko kasvunvaraa vielä näissä kohdin mitä siinä pyydämme ja uskomme saavamme ?
Gregorios Nazianzilaisella oli tapana sanoa: ”Se, joka opettaa hyvin mutta elää huonosti, riistää pois toisella kädellä sen, mitä hän tarjoaa toisella.”
Martin Chemnitz, Enchiridion, Taivaallisten opinkohtien käsikirja, s. 56, Concordia ry, 2023.
Anna, Herra, niille, jotka Raamatun sanaa meille julistavat, rakkautta sinuun ja sinun sanaasi, kuuliaisuutta pyhälle tahdollesi ynnä viisautta ja taitoa sanaasi niin saarnata, että syntinen, joka sen kuulee, saa siinä kohdata sinut ja sinun suloisen armosi. Osoita meille sanasi valossa syntimme, että niitä kauhistuisimme. Kirkasta meille isällinen rakkautesi ja se uhrityö, jonka Vapahtajamme Jeesus Kristus on meidän syntiemme sovittamiseksi tehnyt, että me synnistä vapautettuina iloiten sinua kiittäisimme.
Jaakko Haavio, Taivaan avain, s. 43, WSOY, 1965.