Oikea juhlavaate ylle

Mat, 22:11- 14 kertoo vertauksen miehestä, joka oli tullut häihin ilman häävaatteita. Vertauksen oikea käsittäminen vaatii sen taustatiedon, että sen ajan häihin saapuville annettiin oma häävaate, josta heidät tunnistettiin oikeiksi häävieraiksi. Vertauksessa joku oli tullut kuokkimaan ja paljastui siksi, että hänellä ei ollut yllään hääpukua ja heitettiin ulos.

Eräs kaverini oli juhlissa ja sinne oli tullut kuokkavieraita, jotka aiheuttivat siellä lisäksi häiriötä. Niinpä ystäväni sai kaverinsa kanssa tehtävän näiden poistamisesta.

Kyseessä oli naamiaiset ja kaveri oli pukeutunut helvetin enkeliksi. Partoineen, huiveineen, buutseineen ja liiveineen, joiden selkään oli tussilla piirretty jotain. Ovella häirötä aiheuttanut kääntyikin vastaan. Silloin hänen tyttöystävänsä sanoi: ”katso nyt vähän millainen kaveri se on. Katso varsinkin sen rintalihaksia.” Niinpä he poistuivat, eikä käsirysyä syntynyt. Kaverillani oli tilanteessa huolta juuri niistä rintalihaksista. Nimittäin niitä kiinni pitävät narut oli juuri irtoamaisillaan. Nuo rintalihakset olivat osa hänen juhlavaatettaan, jotka oli vuokrattu.

Meilläkin on se häävaate maksettuna, joka on Kristuksen vanhurskaus. Siihen pukeutuneena saamme olla taivaallisissa juhlissa turvallisin mielin, eikä meitä heitetä sieltä ulos. Jo tässä elämässä saamme omistaa Jumalan vanhurskauden. Se on aika paljon luvattu. Se perustuu siihen varmuuteen mikä Jumalalla on siitä, että Jeesuksen sovitustyö riittää koko maailman synnin puolesta antamaan jokaiselle tuon häävaatteen. Jokaiselle joka sen haluaa ottaa vastaan.

On monia, jotka pyrkivät Jumalan valtakuntaan omien ansioidensa varassa. Kaikessa he voivat olla muiden uskovien kaltaisia, mutta heiltä puuttuu olennainen, joka tarkemmassa tarkastelussa paljastuu. Tarkempi tarkastelu on helppoa niille, jotka jo omistavat Jumalan vanhurskauden Kristuksessa. He eivät kerskaile omasta erinomaisuudestaan kristittyinä, kuten ne jotka luottavat siihen että itse ovat riittävän hyviä ja siksi uskovat kelpaavansa.

Olen laittanut merkille, että aina kun kirjoitan tästä Jumalan vanhurskaudesta, niin vastakkaisia kommentteja alkaa sataa. Puolelta ja toiselta. Se on ennen saanut minut vähän ymmälle, miksi jopa monet uskovina itseään pitävät vastustavat jyrkästi tätä asiaa. Nyt vain surettaa. He kun eivät tiedä mitä heiltä puuttuu.

109 KOMMENTIT

  1. Tuntiessani ja tunnustaessani siis itseni syntiseksi Aadamin lankeemuksen tähden, miksi en sanoisi itseäni vanhurskaaksi Kristuksen vanhurskauden tähden, varsinkin kuullessani hänen rakastaneen minua ja antaneen itsensä minun edestäni? Paavali uskoi sen varsin vahvasti, siksipä hän puhuukin varsin varmasti. Hän, joka on meitä rakastanut ja antanut itsensä alttiiksi meidän tähtemme, antakoon meillekin edes jonkin verran samaa varmuutta! Amen.

    Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 221, SLEY, 1957.

  2. On niin turvallista kun voi tunnistaa itsensä täysin kelvottomaksi rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niin kuin itseä. Minähän rakastan vain itseäni ja synti saa aivan helposti otteen, kunhan väsyn liikaa, tai otan stressiä tekemättömistä töistä tms. Synti väijyy ihan ovella, koska olen kokonaan syntinen ihminen. Siksi on ihanaa pukeutua Kristuksen pyhyyteen ja täydelliseen sovitukseen joka kattaa koko syntisen olemukseni. Tähän juhlavaatteeseen pukeutumisen mahdollisuudesta uudelleen ja uudelleen tietoiseksi tuleminen tuo sisimpään aina valtavan ilon. Jeesus on kantanut ristille koko minun syntisen olemukseni ja siksi olen turvassa.

  3. Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus eli ” juhlapuku”. Sama joka oli Jeesuksen yllä kun hän oli maan päällä. Tähän pukuun pukeutuminen tapahtuu rukouksella ja yhteydellä Vapahtajaan; jolle meidän tulee antautua täysillä.
    Moni haluaa uudistua, mutta samalla jatkaa vanhaa uskon elämän tapaa. Uudistuminen merkitsee jotain kokonaisvaltaisesti uutta ja se tarkoittaa sisäistä muutosta ja ennen kaikkea rakkautta Jeesukseen joka rakastaa sinua äärettömän suurella rakkaudella. Rukouksen painopiste ei ole rukous vaan yhteys Jeesukseen jossa saa olla yhteydessä häneen ja pukea uuden ihmeellisen puvun ylleen.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Vaimon kanssa yhtä matkaa on saatu olla lähes 50v. ja tyttö ja poika. Molemmilla on 2 poikaa ja yksi tyttö. Joten meidän suurena ilona on 6 lastenlasta. Virastomestarina verotoimistossa olin pitkään ja kirkossa olin jonkin aikaa nuoriso-ja lähetystyöasioita hoitamassa. Lapsuudessani ei tunnistettu lukihäiriötä, joten mitään kielitaitoa ei ole, joka rajoittaa nyt paljon elämää. Kirjoittamien sujuu hyvin, kunhan kone muistaa näyttää virheet. Teologiseen pyrin kun sain erivapauden osallistua pääsykokeeseen ilman ylioppilastutkintoa. Eikä sekään siinä auttanut. Tärkeitä sanoja jäi pois vastauksistani. Nyt rukoustyöhön keskittymisestä on tullut pääasiallinen toimenkuvani.