Seurakunnan pääjumalanpalveluksessa toteutetaan nykyään helposti kansanlaulukirkkoja, varikkomessua tms. muodikasta. Aikaisemmin ne kuuluivat johonkin muuhun. Sääntönä pidettiin sitä, että messussa laulettiin vain virsiä. Mediassa ei enää edes kuule virsiä. Miten tämä on mahdollista?
Rippikouluissa, nuorten illoissa, yms. punainen laulukirja on suosittu. Jos kanttori opettaa virsiä rippikoululaisille, se aiheuttaa närää muiden opettajientaholta! Vain vanhoillislestadiolaisten keskuudessa veisataan tätä nykyä.
Seurakunnan tärkein laulukirja on virsikirja kaikissa ikäluokissa! Sen käyttö on enemmänkin sääntö kuin poikkeus.
Eläkekanttori
