Äänestysprosentti kasvoi mutta kirkkopoliittiset asetelmat eivät muuttuneet

Kuvassa kryptan ulko-ovella kyltti ja pieni valkoinen koira.
Helsingin tuomiokirkon kryptan ovi kävi vaalipäivänä. Kuva: Jukka Granström

Seurakuntavaaleissa valittiin 5 930 luottamushenkilöä kirkkovaltuustoihin, yhteisiin kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Aivan uusia heistä on 46,2 prosenttia. Valituksi tulleiden keski-ikä on 57 vuotta.

Vaalien merkittävin tulos oli äänestysprosentin nousu 14,1 prosenttiin. Vuoden 2022 vaaleissa se oli 12,7.

– Sehän on tietysti hirveän positiivinen uutinen. Nyt ollaan nousemassa takaisin kuopasta aika lähelle sitä missä oltiin vuonna 2018, Kirkon tutkimuksen johtaja Hanna Salomäki kommentoi.

Äänestysprosentit kasvoivat kautta Suomen ja myös suurissa seurakunnissa, joissa äänestysaktiivisuus on tavallisesti ollut hyvin vähäistä. Esimerkiksi Helsingissä äänestysprosentti oli nyt 12,7 prosenttia, kun se vuonna 2022 oli 10,03 prosenttia. Tampereella yllettiin 10,6 prosenttiin, kun viime vaaleissa jäätiin 8,6 prosenttiin.

Yli kolmenkymmenen prosentin lukemiin yllettiin Punkalaitumen (35,7 prosenttia), Perhon (33,8 prosenttia) ja Reisjärven (33,6 prosenttia) seurakunnissa.

Suomen korkein äänestysprosentti löytyi tulevasta liitosseurakunnasta: Vakka-Suomen seurakunnan äänestysprosentti oli 37,4. Samoin vuoden alusta Kinnulan itseensä liittävässä Pihtiputaan seurakunnassa oltiin aktiivisia ja päätiin 32,9 prosenttiin. Muiden tänä vuonna liitettyjen seurakuntien tulokset olivat: Kouvola 12,6 prosenttia, Naantali 16,6 prosenttia, Rauma 14,4 prosenttia, Suonenjoen-Rautalammin seurakunta 21,5 prosenttia ja Sodankylä 20,9 prosenttia.

Äänestysprosentin ohella iso asia on se, että nuoria on nyt saatu luottamushenkilöihin enemmän. Valituista alle 30-vuotiaita oli 6,4 prosenttia. Edellisissä vaaleissa alle 30-vuotiaita oli 4,2 prosenttia.

Valituista ikäryhmistä suurin oli kuitenkin 60–69-vuotiaat. Keski-ikä on edelleen 57 vuotta eli sama kuin ennenkin.

Salomäen mukaan nuoret eivät ole valituissa luottamushenkilöissä mitenkään yliedustettuina, vaikka heistä nyt paljon innostuneesti puhutaankin. Pikemminkin nuorten edustus on nyt sellainen, millainen sen ikäjakauman pohjalta pitäisikin olla.

Kuvassa kolme äänestyskoppia.
Äänestyskoppeja Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Kuva: Olli Seppälä

HYVIIN TULOKSIIN vaaleissa päästiin siellä, missä asetettiin tavoitteita ja aktiivisesti panostettiin äänestäjiin. Salomäki näkee kuitenkin vaalien menestyksellä myös laajempaa taustaa. Monenlaiset mediat, erilaiset taustayhteisöt ja puolueet aktivoituivat kommentoimaan vaaleja ja vetoamaan äänestäjiin.

– Tuntui siltä, että vaalien lähestyessä kiihtyi kiihtymistään seurakuntavaaleista puhuminen.

Muutenkin yleinen ilmapiiri on Salomäen mielestä muuttunut suhteessa uskonnon olemassaoloon.

– Uskonnosta on tullut hyvin yleinen puheenaihe. Uskonto ja kirkko ovat olleet ylipäänsäkin otsikoissa viime vuosina.

Myös nuorempi sukupolvi pohtii nykyään sosiaalisessa mediassa uskonnollisia asioita.

– Se luo taustailmapiiriä.

KIRKON TUTKIMUS on analysoinut vaalituloksia pohjautuen Kirkkohallituksen vaalikoneen vastauksiin. Valituista luottamushenkilöistä 80 prosenttia on vastannut vaalikoneen kysymyksiin, joten aivan tarkkaa kuvaa valittujen joukosta ei saada.

Ongelmana ovat jälleen kerran myös monenlaiset seurakuntakohtaiset valitsijayhdistysten vaalilistat, joista on mahdotonta erotella minkälaista ajattelua niillä olevat valitut edustavat. Tällä kertaa Kirkon tutkimus onkin jättänyt listojen tutkailun väliin.

Kirkon uudistumista ja tasa-arvoa ajava Tulkaa kaikki -liike ilmoittaa kasvattaneensa paikkojaan kirkkovaltuustoihin 28 prosenttia ja seurakuntaneuvostoihin 25 prosenttia. Sillä on nyt edustajia 40 seurakunnan päätöksentekoelimissä, kun viime vaalien jälkeen heitä oli 36 seurakunnassa. Liike on jo julistautunut vaalivoittajaksi.

Hanna Salomäki toteaa, että on vaikea arvioida, onko joku vaalien voittaja, kun ei ole selkeää kilpailevaa ryhmää, johon verrata. Tulkaa kaikki -liike on edennyt etenkin Etelä-Suomessa. Konservatiiviset ehdokkaat puolestaan eivät ole ryhmittyneet selkeästi tietyn nimisen liikkeen taakse, vaan heitä löytyy mitä erilaisimmilta listoilta.

– Konservatiiviset ehdokkaat ovat saaneet myös paljon ääniä, Salomäki toteaa ja kertoo kuulleensa viestejä niin herätysliikejohtajien kuin lestadiolaistenkin vahvasta noususta eri paikkakunnilla.

Salomäki pitää yhtenä kirkkopoliittisen näkemyksen indikaattorina vaalikoneen kysymystä avioliittokannasta. Samaa kysyttiin myös viime vaaleissa. Kun viime vaaleissa 53 prosenttia vastaajista kannatti samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä avioliittoon, nyt sitä mieltä on 55 prosenttia vastaajista.

Käytännössä siis nämä vaalit eivät ole Salomäen mukaan juurikaan muuttaneet kirkkopoliittisia asetelmia.

Äänestäjä pudottaa lipukkeen vaaliuurnaan.
Helsingin tuomiokirkon kryptassa äänestettiin vaalipäivänä. Kuva: Jukka Granström

VAALIKONEANALYYSIN POHJALTA voi kuitenkin todeta, että tulevat luottamushenkilöt selvästi pitävät seurakunnan tärkeimpinä tehtävinä jumalanpalvelusten järjestämistä, vähäosaisista huolehtimista, monipuolisen toiminnan järjestämistä ja sitä, että seurakunta on mukana elämän tärkeissä hetkissä. Vähiten tärkeäksi jäävät sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tukeminen, vastuun kantaminen ilmastonmuutoksesta, viestinnän kehittäminen ja maahanmuuttajien huomioiminen.

Jos luottamushenkilöt joutuisivat valitsemaan, mihin seurakunnan apua panostetaan, valinta kohdistuisi selkeästi perheiden tukemiseen, yksinäisten ja sairaiden auttamiseen, sielunhoitoon ja keskusteluapuun sekä avun tarjoamiseen kriisitilanteissa.

Muutamasta asiasta tulevat luottamushenkilöt ovat hyvin vahvasti samaa mieltä. Jos seurakunnan talous heikkenee, säästöjä on haettava ensisijaisesti tiloista mieluummin kuin henkilöistä. Täysin tai jokseenkin tätä mieltä on 83 prosenttia valituista vaalikoneeseen vastanneista.

Niin ikään 83 prosenttia on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että seurakunnassa on oltava tilaa monenlaisille tavoille uskoa ja etsiä hengellisyyttä.

Ja vaikka vastuunkantaminen ilmastonmuutoksesta ei yltänyt seurakunnan tärkeimpien tehtävien kärkeen, peräti 85 prosenttia on joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että seurakunnan on toimittava ilmasto- ja ympäristövastuullisesti silloinkin, kun se edellyttää muutoksia nykyisiin toimintatapoihin.

Lue lisää vaaleista:

Nuorten osuus seurakuntaneuvostoissa lähes tuplaantui

Pääkirjoitus: Seurakuntavaalit olivat jälleen nukkuvien puolueen ja herätysliikkeiden voimannäyttö

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliNuorten osuus seurakuntaneuvostoissa lähes tuplaantui

Ei näytettäviä viestejä