Kesäkuun alussa juhlimme peruskoulunsa suorittaneita, ammattiin valmistuneita ja ylioppilaita. Iloitsemme heidän saavutuksistaan ja jännitämme yhdessä heidän kanssaan, avautuuko mieluinen jatko-opiskelupaikka tai löytyykö oman alan töitä. Tärkeitä eivät ole arvosanat, vaan ilo siitä, että nuoret ovat selvinneet jälleen yhden virstanpylvään elämässä eteenpäin.
”Kaikilla on oikeus riittävän onnelliseen elämään. Mitä tahansa ei tarvitse kestää.”
Myös moni vanhempi ihminen kaipaa elämäänsä uusia alkuja. Suhtaudun skeptisesti Ben Furmanin väitteeseen, jonka mukaan koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Sen sijaan uskon vahvasti, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada hyvä loppuelämä. Joskus se vaatii kipeitä ratkaisuja ja heittää meidät epävarmuuteen. Mutta kaikilla on oikeus riittävän onnelliseen elämään. Mitä tahansa ei tarvitse kestää.
Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Emilia Kujala kirjoittaa kirjassaan Suorittajan mieli, vapaudu ylikontrollista (Otava, 2023) että itselle tärkeitä asioita ja ratkaisuja voi tehdä siitä huolimatta, että hankalat tunteet ja ajatukset seuraavat mukana. Ahdistus, epävarmuus ja pelko kuuluvat kiinteästi valintatilanteisiin. Ne eivät kerro siitä, että valinta on väärä, vaan siitä, että valinta on meille tärkeä ja merkityksellinen. Tällä tiedolla voimme lohduttaa myös nuorta, jonka on vaikea tehdä päätöksiä tulevaisuutensa suhteen.
Usein myös aivan pienet uudet asiat tuovat elämään lisää iloa ja merkitystä. Voit kokeilla uuden kukan tai hyötykasvin kasvattamista, elvyttää vanhan kirjeystävyyden tai ryhtyä kulkemaan luonnossa mietiskellen kameran kanssa. Kuvatessa havahtuu uusiin yksityiskohtiin ja näkee kauneutta uusin silmin.
