Valtaosalle kirkon jäsenistä tärkeitä syitä ovat myös kirkolliset toimitukset, kuten kirkollinen vihkiminen, hautaan siunaaminen ja kaste. Väestörekisterikeskuksen ennakkotietojen mukaan 77,3 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon 29.12.2011.
Kirkon kulttuuriset tehtävät ovat kolmas merkittävä peruste kuulua kirkkoon. Niihin kuuluvat hautausmaiden ja kirkkorakennusten ylläpito, kristillisten juhlapyhien perinne ja mahdollisuus toimia kummina.
Tiedot perustuvat Kirkon tutkimuskeskuksen yhdessä TNS-Gallupin kanssa marraskuussa 2011 keräämään tutkimusaineistoon. Vastaajina oli lähes 5 000 suomalaista.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Harri Palmun mukaan jäsenperusteiden muutos näkyy siinä, että kirkon diakonista tehtävää korostetaan aikaisempaa enemmän. Hengellisten syiden merkitys sen sijaan vähenee.
Myös kirkon kasvatuksellinen tehtävä on keskeinen jäsenperuste. Kirkon koetaan opettavan lapsille ja nuorille oikeita elämänarvoja ja kristillistä lähimmäisenrakkautta.
Vuosien 2010 ja 2011 aikana kirkosta eroamisen syyt poikkeavat merkittävästi aikaisemmin eronneiden syistä. Kahden viime vuoden aikana syyksi on mainittu erityisesti pettymys kirkon päätökseen tai kannanottoon. Kirkon on esimerkiksi koettu olevan suvaitsematon seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Aikaisempina vuosina eroamisen syynä oli erityisesti, ettei kirkon opetuksilla tai kirkolla instituutiona ole merkitystä.
– Suomalaiset ovat kuitenkin uskonnollisuudessaan huomattavan maltillisia. Enemmistö pitää itseään kristittynä tai luterilaisena. Suomalaiset ovat tyytyväisiä myös kirkon toimintaan ja palveluihin, Palmu sanoo.
Ilmoita asiavirheestä