Mallioppimista on monenlaista. Tehokkaimpia opettajia – vaikkakin tietämättään – ovat ne, jotka eivät ole opetusalan ammattilaisia. Toisten, yleensä isompien ihmisten matkiminen on helppoa, vaikkakaan ei aina ihan hauskaa puuhaa. Omena ei putoa kauas puusta. Ja se voi olla mätä.
Esimerkiksi rippikoulussa oppimisen paikkoja eivät ole ainoastaan ne ajankohdat, jotka on oppitunneiksi lukujärjestyksessä merkitty. Yhteinen ruokailu on mitä suurimmassa määrin oppimista. Saatteko te pojat kotona muka syödä lippalakki päässä pöydässä? Jokaiselle on varattu yksi pihvi. Jos jotkut ottavat enemmän, moni jää ilman.
Yhtenä riparin iltaohjelmanumerona kauan sitten leikimme Peiliä. Juontaja kutsui yhden vapaaehtoisen kerrallaan viereensä. Muut leikkijät olivat jemmassa oven takana vuoroaan odottamassa. Yksi isosista seisoi hieman sivummalla. Leiriläisen tehtävänä oli löytää tästä huoneen valaistusta osasta peili. Leiriläinen pyörii aikansa ympäriinsä ja pälyilee ympärilleen. Jää välillä ihmettelemään, mitä tuo isonenkin tuossa hosuu. Oppilas tekee lopulta harkitun liikkeen kädellään ja huomaa, että isonen tekee samoin. Sitten tulee oivallus: ”Sinä olet minun peilini!”
Pyydän lukijaa minuutin ajaksi vaihtamaan roolinsa katsojaksi. Tämä on opettavainen lyhytfilmi, jonka saatat haluta katsoa toistamiseenkin. Minuun se ainakin teki voimakkaan vaikutuksen. Siksi haluan jakaa kokemuksen kanssanne.
http://www.youtube.com/watch?v=gXjE68-_jBs&feature=player_embedded
Lempilauseisiini kuuluu: Minkälaisia ajatuksia tämä nähty filmi herätti teissä katsojissa?Olisi mukava, jos jakaisitte jotakin siitä, mikä teihin kolahti.
Ja vielä pyytäisin teitä valitsemaan allaolevista sananparsista sen, mikä teidän mielestänne parhaiten kuvaa tätä Kuva ja sana-bloggausta:
- Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.
- Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
- Oppia ikä kaikki.
- Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
- Se joka kuuseen kurkottaa katajaan kapsahtaa.
- Ei oppi ojaan kaada.
- Yksi mätä omena pilaa koko korin.
- Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
- Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
- Omena päivässä pitää lääkärin loitolla.
- Aika parantaa haavat.
- Ei kahta ilman kolmatta.
- Niin makaa kuin petaa.
- Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
- Tyhjä säkki ei pystyssä pysy.
- Lopussa kiitos seisoo.
- Rohkea rokan syö.
- Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
- Ei savua ilman tulta.
- Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.
- Kätketyllä kullalla ei ole hintaa.
- Tee toisille niin kuin haluaisit itsellesikin tehtävän
- Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Joku opettaja sanoi kauan sitten jotakin sinne päin, että sikoja ei pidä heitellä helmillä. Potsien pötsit eivät niistä perusta, päinvastoin elikot saattavat vain ärsyyntyä, hermostua ja vaikka hyppiä silmille.
Nettikin on kaikessa runsaudessaan kuin jonkinlainen sikolätti, jonka liejuun on tallottu aina välillä todellisia helmiä. Kuten ylläoleva videohelmi. Saahan nähdä, miten siihen reagoidaan.
Mitä mahtaa sanoa vaikkapa erityisopettaja ja teologi Tannin Elias?
Koskee siis v a i n vain tuota videota, siihen sopii lause ”Tyhjä säkki ei pystyssä pysy (muuten kuin huutamalla)”.
Erityisopettaja ja teologi on tänään osallistunut opetussuunnitelmatyöhön kuuluvaan menneidenmuisteluosuuteen, jossa peilailtiin itseä sekä oppilaana että opettajana. Jokainen meistä on tuon yhden sananlaskun metsä ja huutaja. Eli me vastaamme, ammennamme siitä, mitä meihin on ammennettu. Joskus se voi olla vastavoimista kumpuavaa: ”Jos mä olisin ope, mä en ainakaan olis tuollainen kusipää” muistan joskus yläasteaikoina ajatelleeni. Siitäköhän se sitten lähti kehkeytymään… joskus kyllä huomaan olevani juuri sellainen silmät keltaisina kyykyttävä ääliö.
Parhaasi teet vaikealla työsarallasi, Elias. Ja tässä on palkkasi:
http://yle.fi/uutiset/oaj_hallituksen_saastot_romuttavat_erityisoppilaiden_tuen/7172966
Tätä voisi jo kutsua vaikkapa rakenteelliseksi väkivallaksi, eikö vain?
Itkettää, suututtaa ja v*****aa. Mihinhän maahan sitä muuttaisi ja mitähän musta tulee isona?
Jos sulla, Elias, on ihan täysi työ ja tekeminen jo noitten nykyistenkin erityisoppilaittesi kanssa,
niin minun on vaikea kuvitella sitä, miten muka selviäisit isomman poppoon kanssa. Voi rutto sentään!
Onkohan meillä Suomessa tällä hetkellä liian kokematon hallitus selviämään näistä nykyropleemeista? Vaihtoon?
Ihan mitä vaan, kunhan tuo syvältä isästä perkeleestä oleva esitys ei toteudu!
Minä näkisin mielelläni Eliaksen isona jossain luotsiluokan kaltaisessa luokassa ja Suomessa olisi erityis-sana bannissa kouluun liittyvissä asioissa. Mutta siitä kai on turha haaveilla holttittomasti luokkakokoja suurentavassa ja pienentävässä maassa. Luokkakoot kyllä pienenee sitten, kun on ihan, ihan pakko. Mutta hinta voi olla kova. Monta erikoisluokkaa, johon oppilaat säilötään tai jossa säilytetään. Joten Hannun videon malleja voi kasvaa kuin sieniä sateella.
Hannu sinulta puuttui. ”Kerro millaisessa seurassa liikut, niin minä kerron millainen sinä olet.” Huonon mallin kierre voi tulla mistä vaan.
Luotsiluokat taitavat olla yläkoulun puolella, ja mua ei sinne saa kirveelläkään.. ’erityisluokka’ -nimi taitaa enää näkyä vain ammattinimikkeessä ; vähän niinkuin päiväkodeissa on lastentarhanopettajia, niin meillä on pienluokilla erityisluokanopettajia. Mun luokan tunnus on vielä tänä vuonna P2B, niin laitoin sen luokan oveen muodossa P(aras)2B(est), Eliaksen luokka!
Ei ole Elias
Laitan lyhyesti. Olen jo laittanut linkkejä liian kanssa. Luotsissa yhdistetään eritys- ja yleisopetus-ryhmä yhdeksi luokaksi, jossa on kaksi opettajaa sekä koulunkäyntiavustaja. Opettajat yhdessä vastaavat yhdistetystä luokasta. Luokka tiloja on kaksi ja käytössä on kahden luokan tunti kehys. Tässä näin lyhyesti.
Sen verran olen kuullut, että ne jotka ovat saaneet maistaa muuta. Eivät missään nimessä haluaisi yksin painimaan enää. Mutta tämä olikin vinkki sinulle sitten joskus isona. 🙂
Laitan varmuuden vuoksi linkin, jos vaikka innostut. Varmaan jo hiukan vanhaa tietoa, mutta idea löytyy.
http://www.oph.fi/download/46882_varikkaat_oppilaamme.pdf
Meillä tuota mallia kutsutaan tiimiluokaksi. Olen ymmärtänyt luotsiluokkien olevan jotain pajakoulun tapaisia, mutta ei se mitään, olen ollut väärässä ennenkin.
https://www.youtube.com/watch?v=_ocE-vw6o_g
Elias: On teissä erityisluokanopettajissa sentään vieläkin jotakin taikaa, kun sun nimesi on tässä keskustelussa koko ajan sininen, meidän muitten harmaa…
Mulla myös, mutta luulin, että se johtuu siitä, että olen kirjautununeena sisään. Tai sitten Ylläpito ajattelee, että mun kommenteista tulee niin paljon asiattomuusilmoituksia, että parempi värittää valmiiks…
Erityismiehelle erikoistehosteet? Ylläpito, hoi, mä olen ihan VIHREÄNÄ kateudesta, siis vihreää kehiin, kiitos!
Mulla kastui typerän lyhytfilmin katsottuani aluspaita kylmästä hiestä, varmaan kevätflunssa tulossa..l. ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.”
Juu, Kari-Matti, flunssaa se on, sillä mieshän ei itke…
Kyllä oli tuo video karmeaa katseltavaa tietäen, että se on niin totta. Yksikään sananparsista ei pysty sitä peilaamaan.
Mitä sitten tulee näihin nykyhallituksen linjauksiin ja leikkauksiin. Tää hallitus on kääntänyt takkinsa ja pyörtänyt puheensa niin moneen kertaan, että tuskin jaksan ko. ministereiden naamoja uutisissa katsoa ilman raivaria. Ontto olo, että ketäs tässä enää äänestää. Hallitukselle sopii tämä ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää”.
Ja kysyn vain, että mihin ihmeeseen meidän verofyrkat menee, kun niitä ei riitä vanhuksille, lapsille, yleiseen terveydenhoitoon, vammaisille, koulutukseen, teiden ylläpitoon, homekouluihin, museoiden ylläpitoon jne. jne., listaa voisi jatkaa loputtomiin! Ja työ loppuu yhä usemmalta! Tämän hallituksen hurskas lupaus oli että lisää työpaikkoja tulee, töitä tehdään olan takaa asian eteen, heh-heh. Tsekatkaas muuten huviksenne näiden ministereiden omat työurat! Siis mihin veroeurot yleensä menee?!
Kyllä ihailen ihmisiä kuten Elias Tanni opena. Kuka ihme tätä nykyistä lapsien muodostamaa hunnilaumaa enää kestää? Olen pohtinut tilannetta muiden kaltaisteni suurten ikäluokkien edustajien kanssa. Elimme aikaa, jolloin kakarat vielä pääsääntöisesti totteli opeja. Poikkeuksia oli vähän. Yksi ikätoveri, vanhempi rouva sanoi nauraen, että kyllä oli opettajilla aikoinaan auktoriteettia. Äkkiä lensit luokasta ulos, jos häiritsit opetusta = muita oppilaita. Eikä unissaankaan tullut mieleen kertoa asiasta kotona, koska olisit parhaassa tapauksessa seissyt hangessa/nurkassa myös kotona ellet yksinkertaisesti saanut selkääsi. Eikä ole ainoa, joka tähän malliin puhuu.
Olen pohtinut, että olisiko ollut lähtölaukaus tälle useiden koulujen kaaosmaiselle tilanteelle muinainen kirja, taisi olla yksi vapaan kasvatuksen pioneereja nimeltä ”Summerhill”. Muistan, että luin sitä oman penskani ollessa pieni. Paljon ok asiaa mutta, mutta…
En hyväksy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa yhtään missään muodossa vaan kun se kirjan idea meni jo silloin mielestäni aika överiksi. Rajoja ei saanut asettaa, 2-3 vuotiaiden mielipidettä piti noudattaa jne jne. Jos ette ole tutustuneet, eiköhän kirjastosta löydy. Heh! Aika tavaraa! .
Onks nää nykyskidit Summerhill-vanhempien lapsia eli ei vain tiedetä, mitens niiden kanssa pitäisi menetellä kun oma pallo on ollut hukassa alusta lähtien. Vähän siltä tuntuu. Ja opetushallituksen virkamiehet taitavat olla samaa kaartia. Sinänsä hehän eivät varmaan suurin surminkaan lähtisi luokanopettajaksi tämän päivän kouluelämään. Mahtavatko todella tietää, mitä se meininki kouluissa ihan oikeasti on? Viraston suojista on mukavaa ohjeistaa kenttää…
Että mm. tällaisia aatoksia blogi herätti.
Tarja Aarnio :”Olen pohtinut, että olisiko ollut lähtölaukaus tälle useiden koulujen kaaosmaiselle tilanteelle muinainen kirja, taisi olla yksi vapaan kasvatuksen pioneereja nimeltä “Summerhill”.”
Kyllä ne kasvatuksen ja äitiyden ja isyyden mallit haettiin idästä ja lähinnä DDR:stä eikä lännestä.
Tässä muistoja noilta ”hyviltä ajoilta”:
”Ilmeistä kuitenkin on, että tämän hetken peruskoulun ihmiskuvassa on teknisen yhteiskunnan mekaanisen ihmiskuvan piirteitä. Koulu korostaa liiaksi passiivisuutta, irrallisen asiatiedon mieleen painamista ja oppilaiden keskinäistä kilpailua.” (Erkki Aho, kouluhallituksen pääjohtaja)
”Peruskoulu tulee kasvattamaan yhteiskuntaan jäseniä, joiden ”arvokapasiteetti jää vajaaksi”, kun annettua tietoa ei saa asettaa arvojärjestykseen eikä sitä opita kritisoimaan. Bergströmin mukaan ”Täten tietokoulumme kasvattavat arvoinvalidien sukupolvia, jotka eivät kykene arvostelemaan käyttäytymistään tehokkaasti. Arvoinvalidiyhteiskunnassa ainoat arvot ovat tieto ja voima, käyttäytymisohjauksemme alimmat tasot. Jos menemme itseemme, voimme todeta, että juuri näin on tapahtumassa tänään.” (Professori Matti Bergström)
”Oli perustettu DDR:n tunnustamiskomitea, jonka jäsenistö kattoi jäsenyhdistystensä kautta 1,5 miljoonaa suomalaista. Jäsenjärjestöjä olivat mm. SAK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto. Suomi oli ainoa maa, missä tällaiseen DDR:n tunnustamiskomiteaan kuului muitakin kuin kommunisteja. Varsinkin demareita ja kepulaisia kuului sankoin joukoin ”DDR:n ystäviin”.
Palkkioiksi ja lahjuksiksi DDR antoi näille ystäville mm. lomamatkoja Itä-Saksan kylpylöihin. Suomen ensimmäinen DDR:n-suurlähettiläs Yrjö Väänänen on kertonut, että kerrankin hänen aikanaan Suomen ministereitä oli samanaikaisesti yksityisluonteisella vierailulla DDR:ssä niin monta, että hallitus olisi ollut siellä päätösvaltainen.” (Uusi Lahti/Kari Naskinen)
Yhteiskunnallinen tasa-arvo käsite ei koskaan ulottunut lapsiin asti. Heidät syrjäytettiin: https://www.youtube.com/watch?v=Y96o2WJrEMg
Opettajiltako opitaan, että ”vituttaa” (jos sanaa ei voi kirjoittaa, lienee suomennos tämä) ? Eikö video juuri tästä …?
Enkä ylipäänsä ymmärrä, miten miehiä ? Niillähän on ihan eriniminen siellä navan alla.
Olisiko ’pippelöitseminen’ sitten korrektimpi termi?
On kyse sivistyksestä ja anatomiasta. Ihmisen sukupuolielin ei ole kaiken pahan symboli (vittu on maailman paras sen kokijalle). Mutta, jos haluaa jatkaa samalla tasolla, miten olisi ”kyllä käy kyrpimään”.
Onhan nämä perinteiset perkeleet ja muut. Saatana on sanana kaunis. Aku Ankassa on parempia : Lempo soikoon! , Tuhat tulimmaista!
Kyllä tuo uudistus kyrpiikin. Ehkä juuri siitä syystä, mistä Eijakin kertoi pienen ihmisen kohdalla – niihin kun tuppaa kiintymään, niin valloittavia persoonia ovat.
Tuosta mallista vielä. Minulla on pieni ollut viikonlopun kylässä. Välillä on hiukan koti-ikävä ollut. Ja tästä johtuen liene totesi. ”Mamma oli hyvä, että tulin. Jos en olisi tullut, niin sinulla olisiko ollut ikävä minua? Vastasin, että olisi. Lapsi jatkoi kysyen, että mamma rakattanko minä sinua? Vastasin, että rakasta, rakasta, sillä minäkin rakastan sinua. Omaan puhetyyliini ei kuulu näin syvät sanat. Mutta jostain pieni on mallin tuon hyvän saanut, joka lämmitti sydäntä.
Uusi lisäys, se mikä kylvetään se niitetään.
Rautalangasta : Jos yläpää suossa, miksi alapää suussa ? Kannattaa erottaa ajattelu onaniasta, henki ruumiista.
Ihminen ON psykofyysinen kokonaisuus…