Seitsemän vuotta Jaakob työskenteli saadakseen Raakelin. Seitsemän vuotta on pidetty ranskankielisiä messuja Helsingissä.
Aloitimme messujen pitämisen 14.9.2008 Pyhän sydämen kappelissa. Siitä lähtien olemme pitäneet niitä Pyhän sydämen kappelissa joka kuukauden toisena sunnuntaina klo 15.00.
Kesän 2008 otimme yhteyttä Kansainväliseen seurakuntaan. Sen jälkeen kyselimme kirkkotiloja eri puolilta Helsinkiä. Eri vaihtoehdoista selkein ja joustavin ratkaisu oli aloittaa toiminta Kalliossa kaupunginosan vanhimmassa pyhäkössä Kirstinkatu yhdessä.
Liturgiassa seuraamme Kamerunin luterilaisen kirkon kaavaa. Sen on erittäin lauluvainen ja sitä on helppo seurata sellaisenkin joka ei aikaisemmin ole vastaavissa tilanteissa ollut.
Liturgian jälkeen on pidetty kirkkokahvit joissa vapaa keskustelu on rönsyillyt moniinkin aiheisiin.
Kaikki toiminta on perustunut vapaaehtoistoimintaan.
Tämän messutoiminnan lisäksi olemme toimittaneet kirkollisia toimituksia ranskaksi eri yhteyksissä eri puolilla kulloisenkin tarpeen mukaan.
Messuyhteisömme on pieni. Kun kumpikaan päävastuussa olevista perheistä ei asu pääkaupunkiseudulla, niin emme ole pystyneet tavoittavaan työhön paikallisten ranskankielisten ihmisten keskuudessa. Näin tieto messuista ei ole riittävästi kohdannut tavoiteryhmäänsä. Moni ranskankielinen tai ranskaa osaava ei ole tiennyt että järjestämme messuja Helsingissä.
Paitsi ranskankieliset myös ranskaa harrastavat ovat tervetulleita mukaan toimintaa.
* * *
Itse olen entinen Kamerunin lähetti ja nykyiset kotikielemme ovat suomi ja ranska.
Toisena pappina on ollut Ari Norro. Hänkin on entinen Kamerunin lähetti, joten hänkin on tehnyt töitä ranskaksi vajaat parisenkymmentä vuotta.
Laulun johdosta on huolehtinut prinsessa Colette. Hänen sukunsa on hallinnut Bakongin ruhtinaskuntaa noin vuodesta 1350 asti. Ruhtinaskunta on Lännen maakunnassa Kamerunissa. Hän on Kamerunin kirkon järjestyksen mukaisesti virkaan vihitty diakoni. Kamerunissa hän on laulanut Martin Luther kuoron mukana kaikissa suurissa kaupungeissa ja joskun Kamerunin TV:ssäkin. Suomessa laulaminen on eri tilanteissa ulottunut vasta Hangosta Enontekiölle.
Pyhäkoulua on pitänyt Soili Norro. Hänkin on entinen Kamerunin lähetti. Kamerunissa hän on kääntänyt kirjallisuutta suomesta ranskaksi. Suomessa hän on toiminut kielten opettajana.
Jumalanpalveluksen liturgiaan voi tutustua osoitteessa:
http://www.roto.nu/doku.php/culte_1
Virsikirjana käytämme laulukirjaa ” Sur les Ailes de la Foi ”.
Siihen voi tutustua osoitteessa
http://www.missiontimothee.fr/ftp/media/cdj/pdf/Sur_les_Ailes_de_la_Foi_dyn.pdf
Netistä voi kuunnella käyttämämme laulukirjan lauluja esim. osoitteesta:
https://www.youtube.com/watch?v=NWlWC3PFwFc&list=PLBF24946AFD94684B
Ranskankielisiä tunnustuskirjoja joutuu useinkin hakemaan netistä eri puolilta.
Tässä on yksi osoite mistä ainakin löytää Augsburgin tunnustuksen, Vähän katekismuksen ja Ison katekismuksen.
http://luthmtl.jimdo.com/
Tässä on toinen linkki mistä pääsee Augsburgin tunnustukseen
http://www.wiki-protestants.org/wiki/Confession_d%27Augsbourg_texte_complet
Raamatun tekstiä internetistä löytyy monestakin osoitteesta
Tässä on osoite mistä voi sekä lukea että kuunnella esimerkiksi tämän edessä olevan sunnuntain evankeliumia Matt. 6:19-24
http://www.bible.is/FRNPDV/Matt/6
Netistä löytyy myös iso määrä erilaisia raamatuntutkisteluja tai saarnoja ranskan kielellä. Ne ovat suurimmaksi osaksi katolisia tai kalvinistisia.
Ranskassa katoliset ovat suurin kristillinen ryhmä. Esimerkiksi pohjatyö nykyiseen katoliseen katekismukseen tehtiin ranskaksi ja siitä muokattiin sitten virallinen laitos latinaksi ja käännettiin edelleen lukuisille eri kielille.
Tässä näytteeksi yksi katolinen tekstinselitys Matt. 6:17-24:
http://www.abbaye-saint-benoit.ch/saints/chrysostome/matthieu/020.htm
Protestanttien puolella kalvinistit ovat suurin ryhmä. Tämä vaikuttaa kaikkeen julkiseen keskusteluun missä protestanteista puhutaan. Usein arkipuheissa protestanteilla ja kalvinisteilla tarkoitetaan samaa asiaa.
Luterilaiset ovat pieni vähemmistö. Vain Saksan rajalta löytyy kaksikielisiä saksaksi ja ranskaksi toimivia luterilaisia, joiden toiminta muistuttaa saksalaisia maakirkkoja.
Juhlat on vietetty. Messu toimitettu ja kirkkokahvit juotu.
Juhlaa varten Colette valmisti ison täytekakun ja tytöt Hilary ja Elvira banaanikakun.
Seuraava kerta on 11.10.2015 klo 15.00.