Kaikille Raamattua lukeneille kertomus Aabrahamista on tuttu. Abramina ollessaan hän oli ympärileikkaamaton pakana. Minkälainen maailma oli silloin, kun hän asui Kaldean Urissa. Jumala valitsee kaldealaisen ja alkaa puhua hänelle. Miten Hän puhui, en tiedä, mutta vaikuttavaa se on ollut. Ilmeisesti toimeksianto on annettu vain Abramille ja hän on sitten perinteitä noudattaen ottanut mukaansa isän ja ilmeisesti muutakin perhettä.
Nykyisin monet asiat riippuvat siitä miten suhtaudumme Vanhaantestamenttiin. Siellä on Aabraham, Mooses ja profeetat. Jos hylkäämme Vanhantestamentin, teemme monta isoa virhettä. Ihan ensimmäisenä menetämme Aabrahamin siunauksen. Hänen siemenessään tulevat kaikki kansat siunatuiksi, sanotaan Raamatussa.
Silloin leikkaamme Jeesukselta ne juuret, jotka alkoivat kasvaa heti paratiisin loppunäytöksessä. Siis lupaukset Messiaasta ja monet profetiat Hänestä menetämme ja Jeesuksesta tulee uskonnon perustaja yhtenä joukosta eikä niin kovin kivana, koska Hän koski niin arkaan paikkaan kuin ihmisen kukkaroon useasti. Alkuperäisessä Alfa- aineistossa oli osio: Kuka Jeesus oli? Vastauksia on kaksi! Hän oli julkisuushakuinen hullu tai sitä mitä sanoi olevansa eli maailman Vapahtaja. Siis hylätessämme Vanhantestamentin hylkäämme pelastuksemme. Näin se on tulkittava.
Viimeisenä eikä välttämättä vähäisimpänä me tuhoamme kokonaiselta Israelin kansalta juuret ja historiallisen oikeuden Luvattuun maahan. Jumala antoi Aabrahamin vain telttailla siellä, mutta lupauksen maasta antoi Hän Aabrahamin jälkeläisille. Eli Aabrahamin siemenelle, joka oli lupauksen lapsesta kasvava. Jumala antoi kansalleen merkin, joka piti antaa kahdeksantena päivänä eli Hän halusi erityisen kansan, jonka ei voinut sekoittua ja hävitä kansojen mereen.
Johdatukseen on toki hyvä uskoa, mutta ei Kokoomuksen johdatukseen. Kaikki menee Suomessa nykyään pieleen. Suunnan on pakko muuttua.
Kari Peitsamo :”Johdatukseen on toki hyvä uskoa, mutta ei Kokoomuksen johdatukseen.”
joopa joo…kiehu punaveri kiehu, liehu punalippu liehu… Lisää puoluepolitiikkaa saarnastuoleihin, kun puoluekannatus uhkaa romahtaa. Tässä joulun sana Arvo Turtiaista mukaillen teille, jotka haluatte tehdä kirkostakin vain omaa puolueagendaanne ajavan poliittisen tivolin:
”Puoluetta ylistän!
Sen lippu, rivit,
linja ”pyhäpuheiden”
eespäin vie voitonpäivää horjumatta,
kajossa huomisen nään eessä sen.
Ja runoilijat, kansan rivit syvät,
ne milloin nousee luomismyrskyyn valtavaan,
niin silloin runoni
”kuin vasemmiston jäsenkirjan”
toverit, teille, puolueessa ojennan. ”
(Arvo Turtiainen)
On se hienoa, että meillä on neljä julkiuskovaa puoluejohtajaa ja yksi presidentti. Ei oo ihan joka maassa 🙂
Ellen väärin muista, eikö Urpilainen ollut kesällä evankelisten kesäpäivillä? Entinen kypäräpappien puolue kokoomus taitaa olla isoista puolueista ”ateistisin.” Enemmän kuin Suomen suunnasta, joka hallituskokoonpanosta riippumatta on aina sama, olen huolissani kirkon suunnasta. Yhteiskunta-eetillinen puuhastelu on syrjäyttänyt pääasian: sielun pelastuksen.
Siunausta jouluun myös Jutalle.
Aika hiljentyä ja toipua arjen raskaasta työstä.
Siunausta toki toivottelen, ja on hyvä että uskoo Jumalaan, mutta niinhän moni sanoo, olematta silti Jeesuksen seuraaja. Jeesus oli köyhien puolella, varoitteli rikkauden vaaroista, piti huolta sairaista ja leskistä, ojensi auttavaa kättä kärsivälle, ja vettä janoiselle. Pankkiirit olisivat varmaan nähneet pöytien lentelevän. Ja valheellisuudelle ja juonnitteluille ei olisi siunausta juuri kuulunut. Jos aito sydämmen usko Jeesukseen olisi useammankin suomalaisen poliitikon sydämmessä, meillä olisi asiat oikein hyvin.
Jos usko on vain jouluun kuuluva hyve, se ei köyhiä juurikaan lämmitä.
Kyllä ne kohta pyytää Juttaa puhuun johonkin isoon kirkkoon ja tilastot ja kolehtikassa kaunistuvat…
Poliitikot haluavat hyödyntää kirkkoa ja kirkko poliitikkoja! Ihmisvirrat ja raha on tärkeimmät!
Urpilainen: ”- Uskon Luojamme huolenpitoon ja johdatukseen, jota ihmiset voivat kokea elämässään. Enkelit symboloivat tätä, hän jatkaa.”
Tähän voisi tietysti myös todeta, että aikojen kuluessa eri poliittiset johtajat ja muut ”napamiehet/naiset ovat sanoneet maansa olevan ”Jumalan johdatuksessa” tai itse toimivansa sellaisen alaisuudessa. Asiaa on useimmiten ollut vaikeaa uskoa päätellen heidän maidensa tapahtumista, tilasta,ihmisten olosuhteista jne. Kaiken hupaisin tai lähinnä kammottavin on tilanne ollut kun kaksi keskenään sotivaa kansaa on sanonut ja uskovansa Jumalan tukevan ja ohjaavan juuri heidän kansaansa.
Happamia ovat sanoi kettu pihlajanmarjoista. Kun on kysymys Urpilaisesta niin ilkeämielistä sanaa riittää sanoi hän sitten mitä tahansa. Mikä se on joka hänen persoonassa teitä kaivelee niin, että ensimmäinen sananne ja kommenttinne on silkkaa pilkkaa.
Silloin kun hänet valittiin ensimmäisen kerran puolueensa puheenjohtajaksi niin eräs lehdistön edustaja kysyi hänen suhdetta kirkkoon. Urpilainen vastasi ”olevansa tunnustuksellinen kristitty.” Ei tätä sanomista silloin revitelty kuten nyt tehdään.
Raamatusta ja uskonnosta saadaan elämiseen vahvat moraaliset perusarvot. Ne arvot ja arvostukset, jotka tänä päivänä kovin monelta ihmiseltä puuttuvat. Jeesuksen sanoin esivaltakin on Jumalan palvelija.
Tyytymättömyys Urpilaiseen juontunee hallituksen politiikasta, jossa Kokoomuksen roolina on taitavasti pestä käsiään, ja Jutta-paralle jätetään syntipukin osa. Vetoaminen enkeleihin ja kristillisiin arvoihin alkaa tuntua irvokkaalta, kun ainoa arvo yhteiskunnassa on enää raha. Mutta minkäs teet. Politiikka on kovaa. Ja jälkikäteen on helppo sanoa, ettei herrojen kanssa olisi kannattanut alun pitäenkään lähteä marjaan. Nyt on myöhäistä selitellä.
Kari Peitsamo :”Politiikka on kovaa. Ja jälkikäteen on helppo sanoa, ettei herrojen kanssa olisi kannattanut alun pitäenkään lähteä marjaan. Nyt on myöhäistä selitellä.”
Joko vihdoinkin olisi aika keskittyä Häneen, joka ei ollut yhdenkään puolueen jäsen ja joka toi Rakkauden (agape) tähän maailmaan, ”joka oli tullut väkivaltaa täyteen.”
http://www.youtube.com/watch?v=B1bLxrZEy4g
Älkäähän hikeentykö. Urpilaisen on kestettävä kritiikki. Ja hyvin hän sen on kestänytkin. Valtiovarainministerinä ei ehkä kuitenkaan ole viisasta näinä aikoina alkaa vedota enkeleihin. Kaikkensa yrittäneet mutta silti kroonisesti työttömät ja varattomat ihmiset voivat kokea sen omassa tilanteessaan jopa loukkaavana, niin kaunista puhetta kuin se vaikkapa joulun naistenlehdissä onkin.
”Suomessa saisi olla lisää Hursteja”, julistaa Sauli Niinistö 24.12.2014, ja legitimoi samalla 1800-luvun sääty-yhteiskunnan paluun. Tulevaisuudessa köyhät ja sairaat hoidetaan vain rikkaiden armosta. Se on Niinistön malli. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on tuon puheen myötä virallisesti ja lopullisesesti kuopattu. Tähän lankaan Jutta meni.