Lukijani!
On pakko vakavasti pohtia avioliiton teologiaa. Ihan siltä varalta, että norjalaisten pappiskollegojen tavoin joudun ratkaisemaan, mitä ja miksi vastaisin mies- tai naisparille, joka pyytää minua vihkijäkseen. Ajattelen ääneen testatakseni liian kevyet pohdinnat. Kirjeitä on kaksi, jotta pysyisin määrämitassa.
Mielestäni sana ”avioliitto” kelpaa myös uudessa tilanteessa. Näin siksi, että ”avio” tarkoittaa avointa, julkista ja/tai laillista. Vastakohtana sala- tai salaiselle liitolle.
Jumala antaa ihmisyyteen lisäarvon. Luomisen ensi päivinä ihmiskuntaan syntyi Jumalan luovan työn kautta nainen ilman naisen osuutta. Ja ajanlaskumme alussa ihmiskuntaan syntyi Jumalan luovan työn kautta mies ilman miehen osuutta. Näin kehä sulkeutui: kumpikin sukupuoli sisältää vastapuolensa, kun Jumala tekee työtään maailmassa.
Jumala on jopa kahdesti antanut ihmisen tehtäväksi lisääntyä ja täyttää maa. Lisääntyminen käy päinsä vain silloin, kun mies ja nainen osallistuvat siihen, suoraan tai välillisesti. Välillinen tapa lisääntyä on tullut mahdolliseksi nykyisen tieteellisen tietämyksen avulla.
Uusi osaaminen ei tee tyhjäksi kirkon tapaa siunata perinteinen miehen ja naisen elinikäinen parisuhde, jota kutsutaan avioliitoksi.
Luomiskertomukseen mukaan ihminen sai tehtäväkseen myös vallita.
”Vallitsemiseksi” käännetty sana – heprean ’raadaa’ – tarkoittaa myös hallitsemista ja viinikuurnan polkemista.
Jumalan tarkoitus lienee ollut, että ”vallitseminen” toteutuisi nauttimalla luonnon antimia elämisen tarpeisiin, ei riistona. Mutta syntiin langennut ihmiskunta vääristi käskyn. Vallinnasta luonnon yli kehittyi näin kilpailu hallinnasta muiden ihmisyksilöiden yli. Se johti pian jopa seksuaalisuuden kaappaamiseen vallankäytön välineeksi. Tämä tuli surullisesti julki heti vedenpaisumuksen jälkeen (1. Moos. 9:20-25).
Nooa istutti viinitarhan. Hän joi viiniä, juopui siitä ja makasi alasti majassaan. Pojista nuorin näki sen. Hän koetti käyttää tilanteen hyväkseen häväistäkseen isänsä ja noustakseen perheen uudeksi pääksi. Kävi toisin: Vanhemmat veljet suojelivat isänsä kunniaa. Seuraus oli, että Nooa kirosi Haamin suvun.
Näin seksuaalisuus vallankäytön välineenä tuli kirotuksi.
Ei kai muussa mielessä?
Sinun
Harmaa rovasti
Seppo Heinola :”No jos insestin aiheuttamista haitoista vastaakin Jumala niin eikö tässä asiasa siten voida luottaA JumalaAn ja sallia suvun keskeiset avioliitot? Minä en toki tässä asiassa jumaliin luota.”
Se, että et luota, on huomattu. Ihminen Jumalasta riippumattomaksi vapaaksi kuvittelemine tahtoineen ja vallanhimoineen on lopulta vastuussa teoistaan. Jumalan kaikkivaltiuteen kuuluu myös valta olla käyttämättä valtaansa.
Hölttä: ”on lopulta vastuussa teoistaan”
Eiköhän jokainen täysipäinen ja -valtainen ihminen ole vastuussa teoistaan. Ei kai siinä mitään kummallista ole?
kimmo wallentin :”Eiköhän jokainen täysipäinen ja -valtainen ihminen ole vastuussa teoistaan. Ei kai siinä mitään kummallista ole?”
Ehkä siinä voi olla vähän kummallista, jos vastuu ei lopulta määräydykään kotiryssäkulttuurin omaksumien poliittisten ”maan tapojen” mukaan. Mena ja tiedä…
Kaikellä hyvällä Tuula, mutta en usko ihmisen syntymäsään saamien geenivirheiden ja muiden vastavien olevan hänen tahdonvaltansa alaisia.
Seppo Heinola :”Kaikellä hyvällä Tuula, mutta en usko ihmisen syntymäsään saamien geenivirheiden ja muiden vastavien olevan hänen tahdonvaltansa alaisia.”
Kaikella hyvällä Seppo, en vasenkätiseksi syntyneenä, ja todella kovan ”oikeakätiseksi” eheyttämisen alakoulun opettajan toteuttamana kokeneena usko, että vasenkätisyyteni olisi ollut tahdonvaltani alainen valinta.
Sitäpaitsi oikeakätiseksi eheytyminen jäi vajaaksi, kun vasemmassa kädessä on yhäkin mm. alakoulun kaunokirjoitus, pallonhoiteitto ja marjojen poiminta. Enkä koskaan ole ajanut ajokorttia, kun en koskaan pysty miettimättä sanomaan, missä on vasen ja missä on oikea ja olen Euroopan valtateillä saanut puolisoni ajamaan usaemmin kuin kerran harhaan, kun olen kartanlukijana sanonut hänelle, että käänny seuraavasta risteyksestä vasemmalle, kun olisi pitänyt sanoa, että käänny oikealle.
kimmo wallentin :”Eiköhän jokainen täysipäinen ja -valtainen ihminen ole vastuussa teoistaan. Ei kai siinä mitään kummallista ole?”
Mielestäni ei. Mielestäni on kummallista esimerkiksi se, että Suomen valtio on jättänyt lukemattomien sotaa paenneiden itärajan taakse jääneitä suomalaisomaisuuksia koskevien omaisuuksien omistusoikeuden selvittämättä, vaikka Suomen valtion ja Venäjän federaation voimassaolevan kumppanuussopimuksen mukaan vatiot ovat sitoutuneet noudattamaan keskinäsitä tasa-arvoa ja kansainvälistä oikeutta.
Muulle väestölle kuuluvien maanhankintalain korvausten ja sosiaaliturvan ulkopuoilelle jätetyn pienyrittäjäsuvun jälkeläisenä olen enemmän kuin kiinnostunut tietämään, mihin esim. ulkoministeri Erkki Tuomioja perusti lausuntonsa, kun hän Radio Eho Moskvyn haastattelussa sanoi v. 2006, että sodan seurauksena omaisuutensa menettäneet ovat saaneet menetyksistään täyden kompensaation Suomen valtiolta?
Tuula. Mitä muita sokeita pisteitä Suomen sotiemme aikaisessa ja välittömässä sen jälkeisessä historiassa mahtaakaan olla?
Löysin verkosta mm. tällaisen Helsingin sanomien lasten internointia koskevan uutisen, joka kuvaa, että monia anteeksipyytämättömiä ja selvittämättömiä asioita todella yhä on. (http://www.hs.fi/kotimaa/a1391232796674)
Jouni Parviainen :” Mitä muita sokeita pisteitä Suomen sotiemme aikaisessa ja välittömässä sen jälkeisessä historiassa mahtaakaan olla? ”
Neuvostoliiton hajoamiseen asti on selvittämättä on esimerkiksi kommunistidiktatuuria paenneiden luovutukset sinne mistä he olivat yrittäneet paetakin. Suomihan oli allekirjoittanut YK:n pakolaissopimuksen ja olisi ollut velvollinen myöntämään poliittisen turvapaikkaoikeuden poliittisille pakolaisille.