Lukijani!
Kirjoitan lupaamani toisen kirjeen. Jatkan siis avioliiton teologian pohtimista. Pääpaino on nyt Uuden testamentin puolella.
1. Moos. 1:28 käytetyn heprean sanan ’raadaa’ vastine Septuagintassa on kreikan sana ’arkhoo’, jonka perusmerkitys on ”hallita, olla hallitsija”.
Kuten aiemmin kirjoitin, ihminen vääristi vallitseminen hallitsemiseksi. Sitä korjaamaan tarvittiin oikeamielinen hallitsija.
Apostoli Paavali lainaa Jesajan kirjaa (11:10) kirjeessään roomalaisille: ”Iisain juuresta nousee verso, joka kohoaa kansojen hallitsijaksi.” (Room. 15:12). Lainaus on Septuagintan mukainen. Molemmissa kohdissa käytetään sanaa ’arkhoo’. Näin Jeesus osoitetaan koko luomakunnan hallitsijaksi.
Jeesuksen tapa hallita ei kuitenkaan ole murskaava. Päinvastoin! Hän opetti seuraajiaan: ”Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja että maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla tiedän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon kaikkien palvelija.” (Matt. 20:25-26)
Jeesuksen palvelutyö johti ristinkuolemaan koko maailman pelastamiseksi. Hän näytti olevan Jumalan kiroama: ”Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme – sillä kirjoitettu on: «Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu.«” (Gal. 3:13)
Syy ristillä kuolemiseen ei kuitenkaan ollut syntisyys, vaan sama, millä Jeesus perusteli sokeana syntyneen sokeuden: ”Jumalan tekojen piti tulla hänessä julki.” (Joh. 9:3)
Ylösnousemuksessa se toteutui.
Tuleva hallitsija lähetti viestinviejät liikkeelle kaksittain. Ensin pienen, sitten suuremman joukon (Luuk. 10:1).
Koska perheellisellä on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin Jumalan valtakunnan asian edistäminen, Jeesus totesi kerran (Matt. 19:12), että jotkut ovat taivasten valtakunnan tähden tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi.
”Avioon kelpaamaton” on selittävä käännös sanalle ’eunoukhos’, ”kuohilas, vuoteenvartija”. Ajatus on se, että kyseinen henkilö ei edes yritä hankkia itselleen jälkeläisiä. Erityistapauksessa hän voi solmia hengellisen avioliiton (1. Kor. 7:37).
Onko rajoja sille, millainen kaksikko saa liittoutua Jumalan valtakunnan tähden Saarnaajan kirjan 4:9-11 hengessä?
Sinun
Harmaa rovasti
Tämä seurakunnan tarjoama luisteluvuoro on ihan mahtava juttu. Harrastan itsekin luistelua. Olen löytänyt siitä paljon iloa ja kuntokin on kohentunut. Olen myös tutustunut luistellessa moniin ihmisiin Suomessa ja jopa Filippiineillä. Luistinrata on seurakunnan työntekijöille hyvä paikka kohdata ihmisiä. Jouni Lehikoiselle pisteet tällaisesta toiminnasta.
Harmaa rovasti :”Onko rajoja sille, millainen kaksikko saa liittoutua Jumalan valtakunnan tähden Saarnaajan kirjan 4:9-11 hengessä?”
Rajoista en osaa sanoa, mutta kuningas Davidin Salomon-pojan oman aikansa huvituksissa tuhlaaman ajan jättämät tuntemukset Salomonin Saarnaajassa ovat masentavaa luettavaa. Vastapainoksi voisi lukea Salomonin Viisauden kirjaa, mutta se taitaa löytyä vain katolisten ja ortodoksien Raamatusta.
Tuula. Apokryfiset kirjat on otettu evlut kirkossa liturgiseen käyttöön viimeisimmän kirkkokäsikirjauudistuksen myötä. Jumalanpalvelusteksteihin on otettu jakeita muun muassa Siirakin kirjasta ja Viisauden kirjasta.
Jouni Parviainen :”Jumalanpalvelusteksteihin on otettu jakeita muun muassa Siirakin kirjasta ja Viisauden kirjasta.”
Tästä kerettiläisestä näkökulmasta: ”Gott sei Dank.”
”Jalo Salomo, Suuri herra,
Maan mahtava kuningas.
Nyt varoittaa vahingollaan,
Ett’ olisit varuillas,
Ei auttanut viisaus häntä,
Kun ei kuunnellut tuntonsa ääntä,
Siks’ tulee valvoa!”
En ole koskaan ymmärtänyt sitä teologiaa, että Jeesuksen ennaltaanolo oli Sananlaskujen Viisaus?
Surkuhupaisin on Jehovan todistajien keksimä selitys, että Jeesus oli ennen maailmaan tuloaan arkkienkeli Miikael!
Raamatussa on kaksi erittäin tärkeää hallita-sanaa: raada (hallita murskaamalla, kuten viinrypäleet poljetaan) ja maashal (hallita Sanalla!).
Jeesus edustaa jälkimmäistä tapaa. Tämän maailman ruhtinas pitää kiinni edellisestä tavasta: Kaikki ”häiriköt ja vastaanhangoittelijat” on tapettava (vrt. isis ja kumppanit). Ensimmäinen ihmisuku ei kyennyt pitämään tätä ”isäntähenkeä” kurissa, vaan lankesi.
Jeesus edustaa pitkämielistä tapaa, mistä jo Nooa ennusti: ”Kaikki liha on turmellut vaelluksensa maan päällä. Jumala päätti sen tuhota Sanalla …. En kuitenkaan hävitä enää pahuutta hukuttamalla, sillä ihminen on paha lapsuudesta saakka. Heti kun kynnelle kukenee, pahuus vetää sitä tieltä pois.
Tätä kuoleman tuomiota ei Jumala ole koskaan peruuttanut. Kaikkien on kuoltava. Jumalan pitkämielisyys kuitenkin odottaa pahintakin murhaajaa:
Jospa hän kääntyisi ja kuuntelisi Jumalan kutsuvaa Sanaa, rheemaa (ei logosta). Usko tulee Kristuksen rheeman, kuulemisen kautta (henkilökohtaisen puheen, mootsaa, kautta), niin hän pelastuu.
Seurakunnassa, kirkossa ei saa hallita muulla kuin sanalla, sanoi jo aikoinaan Rudolph Sohm!
Reino Marjakangas :”En ole koskaan ymmärtänyt sitä teologiaa, että Jeesuksen ennaltaanolo oli Sananlaskujen Viisaus?”
Seropi-ortodoksina olen tulkinnut sen tarkoittavan Jumalanäidin viisautta – ja suojelusta =Sofia.
Ettei kuva jäisi yksipuoliseksi: Ilm. 19:15 mukaan Jumalan Sana polkee kerran viinikuurnassa Jumalan hehkuvan vihan viinin.
Jouni Parviainen :”Ettei kuva jäisi yksipuoliseksi: Ilm. 19:15 mukaan Jumalan Sana polkee kerran viinikuurnassa Jumalan hehkuvan vihan viinin.”
Tuohonkaan ei osaa sanoa mitään, kun Ilmestyskirja on ainoa Raamatun evankeliumi, jota koskaan ei ole luettu ortodoksikirkon Jumalanpalveluksissa eikä Lutherkaan olisi hyväksynyt sitä Raamattuun, koska se voidaan ymmärtää väärin.
Tuula, luepa ajatuksen kanssa tämä Salomonin viisauden jae:
”Minä olin terve ja voimakas nuorukainen Ja olin saanut hyvän sielun, tai minä olin hyvä ja saanut syntyä turmeltumattomaan ruumiiseen.”
Siis nuorukainen oli saanut syntyä turmeltumattomaan ruumisen, siksi että oli ollut hyvä!
Selvä ajatus siitä jälleensyntymisopista,johon monet juutalaiset uskoivat,että aiemmin hyvää tehnyt sielu saa seuraavassa elämäsään palkakseen hyvän ruumiin.
Reino. Miehen valta naiseen, joka on Eevan osa syntiinlankeemuksen tähden 1. Moos.3:16 mukaan, ilmaistaan heprean sanalla ”maašal”. Septuagintan vastine on kreikan ”kyrieuoo”. Mielenkiintoista on, miten Paavali käyttää samaa sanaa roomalaiskirjeessä.
Ensinnäkään ”kuolemalla ei ole valtaa” Kristukseen (6:9). Toiseksi ”synti ei ole teidän herranne” (6:14). Kolmanneksi ”laki hallitsee ihmistä niin kauan kuin hän elää” (7:1).
Paavalin johtopäätös on, että kristityt ”ovat kuolleet vapaiksi laista” ja kuuluvat ”hänelle, joka on herätetty kuolleista.” (7:4)
Päädymmekö siis siihen, että miehen valta naiseen on siis ollut alun perinkin synnistä erillään pitämisen tehtävä? Ei mitään pomottelua.
Salomonin viisaus opettaa mm.jälleensyntymistä, siteeraan kirjaani ’Jälleensyntymä ja Raamattu’:
”On luonnollista, että perimmäiset kysymykset ovat jättäneet jälkensä kaikkeen inhimillisen kulttuurin luomaan, tieteisiin, taiteisiin ja uskontoihin, niiden niin aineellisiin kuin aineettomiinkin aikaansaannoksiin ja arvoihin. Pohdinta on ollut ajatonta ja jo tuhansia vuosia sitten kirjoittaa runoilija Salomonin viisaudessa tämän kirjan aiheen kannalta merkittävät säkeet:
Minä olin terve ja voimakas nuorukainen
Ja olin saanut hyvän sielun, tai minä
olin hyvä ja saanut syntyä
turmeltumattomaan ruumiiseen.
Merkittäviä nämä jälleensyntymisajatusta heijastavat säkeet ovat siksi, että ne kuuluvat vanhaan heprealaiseen ns. viisauskirjallisuuteen, joka niin kuin muukin erityisesti Raamattuun liittyvä perimätieto on ollut itse Raamatun lisäksi ihmiskysymyksen pohdinnassa keskeinen.
Seppo Heinola :”Salomonin viisaus opettaa mm.jälleensyntymistä…”
Mielestäni se ei sitä opeta sen enempää kuin kysymys siitäkään, että ”tämäkö teki syntiä vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän”. Käsitykseni mukaan Salomonin viisaus opettaa vain sen, että alkuperäinen kotimme on taivaassa ja sinne me myös kuoleman jälkeen palaamme.
Seppo Heinola,
En ole muistanut kiittää siitä, kun kerroit sanan ”adam” alkuperän tarkoittavan punaista ja ihmistä. Puhumaan ja ajattelemaan oppimattomien lastemme ensimmäisiä sanoja vauvoina heitä hoitaneesta isoäidistään oli ”punainen”, ja niin hänestä tuli ”punkku” kuolemaansa asti.
”Mielestäni se ei sitä opeta sen enempää kuin kysymys siitäkään, että “tämäkö teki syntiä vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän”.
Kysymykseen sisältyy selvästi ajatus siitä, että lapsi olisi voinut -siis kysyjän mielestä- tehdä syntiä ennen syntymäänsä. Naivi selitys on sanoa, että lapsi olisi tehnyt sikiönä syntiä. Vaikka Jeesus vastaa kysymykseen kieltävästi hän ei kyseenalaista itse kysymyksen mielekkyyttä. Ja tämä on asiassa oleellista. Monet ajan juutalaiset uskoivat jälleensyntymnään.
Jouni Parviainen: ”Ettei kuva jäisi yksipuoliseksi: Ilm. 19:15 mukaan Jumalan Sana polkee kerran viinikuurnassa Jumalan hehkuvan vihan viinin.”
Mainitussa kohdassa Ilm 19:15 toimii Kuningasten Kuningas tullessaan ainoana valtuutettuna, vanhurskaana Tuomarina, jollon Jumalan pitkämielisyyden aika on ohi. Siinä vaiheessa meidän kaikkien, harmaata rovastia myöten, on jo myöhäistä tehdä parannusta.
Kun puhuin kommentissani, että ”Jeesus edustaa pitkämielistä tapaa”, en antanut ”yksipuolista kuvaa” Jeesuksesta, vaan nyt Hän liikkuu täällä niin, että ”murtunutta ruokoa (Saarisalo: särkynttä ruokohuilua, vaikka se nurisee ja narisee) Hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä Hän ei sammuta. Tinkimättä Hän toteuttaa oikeuden.” (Jes 42:3)
Herran Jeesuksen toiminta ei siis murskaa nyt vielä ketään, ei polje rikki eikä siihen ole valtuutettu ketään muutakaan. Mutta tämä pitkämielisyyden aika tulee loppumaan ja silloin Jumalan vanhurskas viha, Karitsan viha, lankeaa oikeudenmukaisesti kääntymätttömien päälle! Ja henkilöön ei silloin katsota!
Tässäpä rautalangasta väännettynä päivänselvä asia.
Jumalan pitkämielisyydestä/kärsivällisyydestä olen samaa mieltä:
”Mutta älkää te, rakkaat ystävät, unohtako tätä: Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä. Ei Herra vitkastele täyttäessään lupaustaan, vaikka hän joidenkin mielestä on myöhässä. Päinvastoin: hän on kärsivällinen teitä kohtaan, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan tahtoo, että kaikki kääntyisivät.” (2. Piet. 3:8-9)
Myös Vihan päivä on kuitenkin syytä pitää mielessä. Etenkin näinä nykyisinä aikoina kun evlut kirkkovuoden kahden viimeisen sunnuntain teemat Valvomisen sunnuntai ja Tuomiosunnuntai eli Kristuksen kuninkuuden sunnuntai niin mielellään hukutetaan hyvissä ajoin aloitettavan pikkujoulujuhlinnan alle!
”Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: ’Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut — kuka voi sen kestää?'” Kyllähä tässä mainitaan erikseen kuninkaat, ylimykset, sotapäälliköt, rikkaat ja mahtimiehet, vaikka jatkossa seuraakin ’kaikki muut, niin orjat kuin vapaat’. Ehkä silloin katsotaankin henkilöön, ei tosin niin kuin heihin yleensä katsotaan. Jatkossa kuvataan toista suurta joukkoa: ”Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa ja huusivat kovalla äänellä: — Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!”
Jouni,
Kiitos vastauksestasi ja näkökulmastasi. Olen samaa mieltä!