Seurakuntavaalit tulivat ja menivät. Omalta kohdaltani olen iloinen, että saan jatkaa työtäni Vuosaaren seurakuntaneuvostossa ja Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa neljä seuraavaa vuotta. Päällimmäisenä mielessä on ollut tänään kysymys, että mitenhän tuo lopulta verraten pitkä edessä oleva kausi nopeasti muuttuvassa maailmassa tulee vaikuttamaan kirkkoon. Millainen kirkko meillä on vuonna 2018? Kuinka suuri osa suomalaisista on sen jäseniä ja mikä on sen rooli yhteiskunnassa?
Tänään seurakuntavaalien tuloksia arvioitaessa julkisessa keskustelussa päällimmäisenä on ollut ennalta arvattavissa ollut teema eli 15,5 jäänyt äänestysprosentti. Se, että julkisuuskampanjoista huolimatta aktiivisuus laski puolitoistaprosenttia, ei tullut kovin suurena yllätyksenä, vaikka toki suurempaa aktiivisuutta toivoi. Neljä vuotta sitten aktiivisuutta nosti TV 2:den homoillan jälkeinen debatti kirkon suunnasta ja monien halua vaikuttaa mieluummin äänestämällä kuin eroamalla kirkosta. Nyt vastaavaa selkeää vaalikeskusteluteema ei syntynyt. Myös nuoremmat 16–18:sta vuotiaat äänestäjät jäivät enenevässä määrin kotiin.
Yksi varma keino nostaa varsinkin nuorten äänestysaktiivisuutta oli ollut netti ja kotona tehtävän postiäänestyksen käyttöönotto, jota ehdotimme Vuosaaren seurakunnasta keväällä 2013 tekemässämme seurakuntaneuvoston aloitteessa hiippakunvaltuuston kautta kirkolliskokoukselle. Ennakkovastaanotto aloitteelle oli kirkon virkamiesjohdossa ja kirkolliskokouksen enemmistön taholta torjuva, vaikka ilmeisesti aloite edelleen on pohdittavana jossain työryhmässä.
Sähköisen äänestyksen torjumisessa käytetiin viime syksynä kirkolliskokouksessa perusteluna sitä, että kirkon vaalisäännökset noudattavat yleisiä vaalisäännöksiä, eli kirkon pitää ottaa huomioon se, mitä kuntavaaleista ja eduskuntavaaleista säädetään. Perusteluna torjumiseen käytettiin myös sitä, että äänestyssalaisuutta ei voi taata. Näin voi toki teoriassa olla, vaikka jokainen voi itse varmistaa, ettei tietokoneella tai postikuorta täyttäessä ole muita näkemässä. HOK-Elannon vaaleissa sekä yliopiston hallintovaaleissa sähköinen äänestys toimi ongelmitta. Kirkko voisi tässä suhteessa rohkeasti ottaa etäisyyttä valtion vaalikäytäntöihin, kun sen taholta usein korostetaan, että kyseessä ei ole enää mikään valtionkirkko.
Blogatessani aiheesta täällä Kotimaan sivulla vuosi sitten veikkaisin, että ilman äänestystapojen muutosta äänestysaktiivisuus jää 15 %. Vaikka arvaukseni osui aikalailla oikeaan, en voi sanoa olevani tyytyväinen, vaan ainoastaan toivon, että nyt lopulta verukkeista tämän uudistuksen läpiviemiseksi luovuttaisiin ja neljä vuoden päästä seurakuntavaaleissa voi äänestää myös netissä.
Hyvää pohdintaa. Itse ajattelen, että alhainen vaali-innostus oli arvattavissa siinä vaiheessa, kun ehdokasasettelut tulivat julki. Nuoret äänestävät tuntemiaan nuoria, jos heitä on ehdokkaina. Monissa seurakunnissa työntekijät ovat olleet laiskoja näkemään vaivaa vaalien eteen, muuta vaikea ajatella, kun edes innokkaimpia isosia ei uurnilla näkynyt. Nettiäänestyksestä tekee mieli kysyä, millaiseksi siinä muodostuvat kustannukset?
Uskon vakaasti, että nettiäänestys on tulossa kaikkiin yhteiskunnassa tapahtuviin vaaleihin. Ottanee hieman aikaa ennenkuin saadaan kaikki epävarmuustekijät hallintaan. Ihmisten henkilötunnus on avain väärinkäytösten välttämisessä. Aina voi luonnollisesti tulla esiin alussa väärinkäyttöä mutta niitä voi tulla nykyisessäkin systeemissä.
Tällöin vaalitulos laajemman osanoton myötä edustaa paremmin ihmisten käsityksiä olemassaolevasta.
Reino Suni :”Tällöin vaalitulos laajemman osanoton myötä edustaa paremmin ihmisten käsityksiä olemassaolevasta.”
Niin, tai niistä mielikuvista, joita puoluepolitiikassa pidetään yllä herättämällä kaikin mahdollisin keinoin vihan ja kilpailemisen tunteita ”vastustajiksi” valittuja kohtaan.
Nettiäänestys tulee toivottavasti 2018 tai ainakin sitä seuraavissa vaaleissa. Yhtymien kaksi vaalia osoittautui jälleen epäkohdaksi. Jälleen kerran kävi ilmi myös, miten paljon seurakunnat joutuvat vaaliin satsaamaan. Voisiko sen tehdä jotenkin helpommalla?
Mun mielestä kahdet vaalit voitaisiin hoitaa toisin, mutta valitettavasti kirkolliskokous ei tästä ole ollut innostunut.
Ja ei, seuraavissa vaaleissa ei äänestetä sähköisesti. Näin tulee olemaan, vaikka tänään haluttaisiin asiaan muutos. Kirkon hallinto on niin jäykkä, että sen puitteissa ei pystytä uudistusta tekemään seuraaviin vaaleihin mennessä, vaikka haluttaisiin. Valitettavasti.
Kunpa tulisikin nettiäänestys. Tekisi asiasta sellaisen kivan ja yksinkertaisen. Saisi tulla kaikissa vaaleissa.
Sami Ojala :”Kirkon hallinto on niin jäykkä, että sen puitteissa ei pystytä uudistusta tekemään seuraaviin vaaleihin mennessä, vaikka haluttaisiin.”
Jäykkä mihin? Mihin sellaiseen kirkon hallinto on ”liian jäykkä”, että se pitäisi ”tuomita”? Sellaiseenko, johon puoluepoliitkot helposti taipuvat markkinaosuutensa säilyttääkseen ja roikkuvat ainakin satavuotta vanhoissa järjestelmän rakenteissa maksattaen veroista itselleen Euroopan suurimpiin kuuluvaa puoluetukea, vaikka 70-80% prosenttia Suomen lainsäädännöstä tulee käytännössä nykyisin EU:sta?
Mitä väliä äänestystekniikalla on näissä vaaleissa, jossa tavan mukaan en äänestänyt.
Miksikö en äänestänyt – siksi, että ehdokkaana oli tasan yksi henkilö, jonka tunsin edes nimeltä (ja ehkä ammatillisista, en seurakunnallisista yhteyksistä). Vaalilistoilla oli umpiympäripyöreät nimet, listojen esittelymateriaalista sai vielä vähemmän selvää, minkä laatuista kristillisyyttä/kirkollisuutta kukin lista edusti, no onneksi Töölössä ei ollut ainakaan julki puoluepoliittisia listoja. Vaalikoneesta ei todellakaan ollut asiassa mitään hyötyä, enemmän sotkevaa ja vähemmän asiaan keskittyvää vaalikonetta en voi edes kuvitella. Ehdokasvalinnassa siis tikanheitto olisi ollut huomattava älyllinen menettely!
Onneksi sillä, keitä seurakuntahallinnossa istuu ei taida olla suurtakaan merkitystä.
Ihmekös sitten, jos osallistuminen ei kiinnosta, ainakin tällainen farssi karkottaa muut kuin tiukimmat kannanottajat, oli kyse mikä suuntaisista kannanottajista tahansa. Karkottaminen on toki aloitettu jo silloin kun jokaisen kaupunginosan muuton yhteydessä pakkoerotetaan sellaisesta seurakunnasta, johon saattaisi olla edes jotain yhteyksiä.
Vaalien asiasisältöön, ehdokasasetteluun ja ehdokkaiden tiedottamiseen pitää saada olennainen muutos, se vaikuttaa, äänestystekniikan merkitys on sitten marginaalinen – jos sitäkään. Pannaan siis paino oikeiden asioiden kehittämiseen!
Nyt oli joissain seurakunnissa ”Tulkaa kaikki” – liike, joka asetti omia ehdokkaitaan. Äänestysaktiivisuuden perusteella seuraavissa vaaleissa tarvitaan ”Tulkaa edes joku” – liike… 🙁
Elias Tanni
Ajattelusi on jo realismia 32 seurakunnassa, joissa ei nyt edes tarvittu ollenkaan äänestystä.
Tuula, en ehkä ymmärrä mitä kysyt. Ainakin itse löydän vastauksen kysymykseesi samasta virkkeestä, johon viittaat.