Jos olisin viisas, en varmaan kirjoittaisi tätä tekstiä. Mutta kun uutisointi äärivasemmiston väkivaltaisista hulinoista itsenäisyyspäivänä Tampereella niin ihmetytti.
Jo perjantai-illan tv-uutisista alkaen ja viikonvaihteen aikana jatkouutisia lukiessa mietin kaiketi monen muun lailla, keitä mahtaisivat olla ”luokkasodasta”, ”luokkayhteiskunnasta”, ”tovereista”, ”eliitistä” ja ”eriarvoisuudesta” puhuvat.
Mielenosoittajien retoriikka olisi tietysti voinut olla kaljanhuuruinen jääkiekkovitsikin. Nyttemmin on kuitenkin käynyt ilmi (esim. Ilta-Sanomat), että lapasesta karanneen luvattoman mielenosoituksen järjestämiseen osallistui ”anarkistien” ohella ainakin Kommunistisen nuorisoliikkeen ja Sitoutumattoman vasemmiston jäseniä.
Q.E.D. Miksi uutisissa siis vältettiin sanomasta ”äärivasemmisto”-sanaa?
Tässä yhteydessä huomio kiinnittyy siihen, miten eri tavalla poliittisen kentän eri äärilaitojen järjestämiä performansseja mediassa ja nykyisessä henkisessä ilmastossa arvotetaan. Ääriliikkeiden määrittelyt eivät tietenkään ole aivan yksinkertaisia ja jos sellaiseen yritykseen sortuu, kuten minä nyt teen, on aina joku, joka parahtaa, miten paikkansapitämätöntä tekstiä joku voikin suoltaa.
Mutta siis: Jos jonkun äärioikeistolaiseksi määriteltävän porukan edesottamuksissa tapahtuu yhtään mitään kovaäänistä huutoa kummempaa, repäisee suuri osa suomalaisesta mediasta vaatteensa ja pääkirjoitukset täyttyvät isänmaata uhkaavasta oikeiston vaarasta. Ja jotta yksinkertaisimmatkin ymmärtäisivät absoluuttisen pahan olevan irrallaan, voidaan myös muuan entinen itävaltalainen taideopiskelija kaivaa pikavauhtia pian 70 vuotta vanhasta haudastaan.
Ehkä järkevä keskustelu aiheesta on Breivikin järkyttävien rikosten jälkeen mahdotonta? Ja äärioikeisto kaikkialla maailmassahan on Norjan murhenäytelmästä vastuussa, eiks niin?
Jos on niin miltä näyttää, äärivasemmiston jäsenien hajottaessa paikkoja, vihapuhetta suustaan sylkien, sama asia on kuitenkin jotenkin toinen. Kun anarkistit ja keitä-siellä-nyt-olikin riehuvat niin väkivaltaisesti, että monille asiallisesti työtään tehneille poliiseille jää ehkä pysyviä terveydellisiä haittoja, kun yhteistä ja yksityistä omaisuutta tuhotaan, moni poliitikko tai muu kommentoija pahoittelee laimeasti ”ylilyöntejä” ja kuitenkin katsoo asiakseen ”ymmärtää” noita poloisia mielenosoittajia.
Todella. Onhan sitä luonnollisesti pakko hajottaa ikkunoita ja hakata poliiseja, kun niin ottaa tuo eliitin juhliminen ja taloudellisesti kovat ajat päähän. Äärivasemmistoa, toisin kuin äärioikeistoa, ei myöskään poliittisesti korrektissa jargonissa pidä syyllistää siitä, mitä saman aatteen aikaisempien versioiden nimissä on tehty.
Kuvaavaa hyssyttelylle on esimerkiksi pahoinpideltyjen poliisien suojaamana Tampere-talossa kuohujuomien ja hyvän musiikin keskellä juhlineen oululaisen Rebekka Naatuksen tuntojen tiivistelmä Kotimaa24:ssä:
”Ymmärrän myös sitä, että oli ylilyöntejä, koska yhteiskunnassa on tapahtunut polarisoitumista ja on ahdistuksen muotoja, joille ei oikein saada paikkaa. Taustalla on asioita, joihin pitää puuttua ja jotka pitää ottaa huomioon, hän sanoo.”
Niinpä.
Seuraavan kerran, kun esimerkiksi jokin vaakunaleijonakoruja kaulassaan killuttava kovasti kansallismielinen, maahanmuuttoa vastustava tai muilla ns. äärioikeistolaisilla teemoilla örveltävä joukko mekastaa jossakin, olisi jotenkin tasapuolista, että julkisuudessa kommenttejaan jakavat ymmärtäisivät ”ahdistuksen muotoja, joille ei oikein saada paikkaa”. Toivottavasti tällöinkin halutaan tuomitsemisen ja taivastelun asemesta ymmärtäväinen sydän sykähdellen pohtia ”taustalla olevia asioita, joihin pitää puuttua ja jotka pitää ottaa huomioon”.
Näin ei kuitenkaan tule käymään. Jostakin minulle hämäräksi jääneestä syystä nimenomaan äärioikeisto edustaa nykyisin pintakeskustelun vaahdossa lähtökohtaisesti absoluuttista pahaa, jonka kohdalla sietokynnys on huomattavan paljon äärivasemmiston nyt väkivaltaisia muotoja saanutta mellastusta alhaisempi. Näin siitäkin huolimatta, että maailman lähihistoria pursuaa todisteita vasemmistolaisten ääriryhmien harjoittamasta terrorismista, sosialististen diktatuurien aiheuttamasta suunnattomasta kärsimyksestä ja lievemmässä muodossaan erilaisten vasemmistohallituksien kokeilujen epäonnistumisista. Siitäkin huolimatta, että myös äärivasemmisto on monessa Euroopan maassa turvallisuuselimien tarkkailussa.
Mistähän tämä kaksoisstandardien ylläpitäminen ja muu älyllinen epärehellisyys Suomessa lopulta kertovat? Ehkä monen ihmisen muisti on lyhyt, ehkä poliittinen uuskieli vaikuttaa liiankin hyvin. Yksi ”ääri” voi olla allerginen yhdelle ihmisryhmälle, toinen toiselle. Mutta kaikki syrjiminen ja vaino ovat pahasta, ei vain jonkun tietyn ryhmän karsastaminen.
Poliittiset ääriliikkeet eivät tietenkään ole toistensa kopioita ja niiden toimintakulttuureissa ja tavoitteissa on myös eroja. Raja kulkee silti väkivallan retoriikassa ja varsinkin sen tielle astumisessa, kuten Tampereella tapahtui.
Ei sinänsä ole varmaan väärin olla jossakin poliittisessakaan asiassa ”ääri”. Mutta me emme tarvitse poliittisen kentän oikealta, keskeltä tai vasemmalta minkäänlaisia ääriliikkeitä, jos ne ryhtyvät tai edes uhkaavat ajaa asioitaan ohi laillisen ja järjestäytyneen yhteiskunnan hyväksymien, demokratiaan kuuluvien tapojen.
En oikein saa kiinni, miksi tämä muutaman kymmenen höyrypäisen hulina saa veret niin kuumaksi että siitä ruvetaan tekemään ihan laajoja yhteiskunta- ja aatehistoria-analyyseja. Sitä vastoin, kun tämä sama sivusto kertoo vanhusten velkaantumisesta, jonka takana on oikea köyhyys ja elämän hätä, niin ei se saa ketään hyppimään tasajalkaa. Ehkä on mukavampi viipyillä aatteiden yläpilvessä kuin yrittää ratkoa konkreettisia ihmisten elämää vaivaavia asioita. Ja ovathan ne köyhät tietysti inhottavia, ties vaikka mitä niistä tarttuisi.
Raimo Turunen :”En oikein saa kiinni, miksi tämä muutaman kymmenen höyrypäisen hulina saa veret niin kuumaksi että siitä ruvetaan tekemään ihan laajoja yhteiskunta- ja aatehistoria-analyyseja.”
Kun on sodan seurauksena koko elämäntyönsä menettäneen ”riistoporvari”-pienyrittäjäsuvun ja Suomen Suojeluskunnan sotilaspoikiin aikoinaan liittyneen isänsä jälkeläisenä kokenut lähietäisyydeltä korporaatioiden pienyrittäjiin kohdistaman riiston ja lisäksi kuullut noita ”mantroja” aina tasaisin väliajoin suurin piirtein koko ikänsä, niin mielestäni vasemmiston on turha yrittää piilotella ”vaalimaansa” vihaa. Kiitos blogin kirjoittajalle hyvästä tekstistä.
Tuula Hölttä. Kiitos, että valaisit oman ajattelusi taustaa. Kullakin on omat taustansa ja syynsä toimia kuten toimii, kenellä mitkäkin. Kun auttamistyössä puhutaan ymmärtämisestä ja sen lähtökohtana empatiasta, niin sillä ei tarkoiteta kaiken mahdollisen oikeuttamista. Ilman yritystä ymmärtää ja hyväksyvää ilmapiiriä ei kuitenkaan tapahdu lähenemistä eikä muutosta. Minä en lue näissä analyyseissä edes yritystä ymmärtää enkä tunne empatian hajuakaan.
Mutta miksiköhän tuo köyhien vanhusten velkaantuminen ei nosta tunnekuohuja? Mitä se kertoo ajatusmaailmoistamme, taustoistamme ja empatiastamme?
Haluan minäkin kiittää Jussi Rytköstä yrityksestä analysoida tapahtumaa Tampereella. Kommentoijien puheenvuorossa on analyysiä vähemmän. Poikkeuksena ehkä Samuel Suihko, joka uskaltaa panna myös itsensä likoon.
Mikä on äärioikeistolainen ja mikä äärivasemmistolainen mielenosoitus? Tekeekö ”ohrana” sanan käyttö, tästä äärivasemmistolaisen? Tai se, että mukana kerrotaan olevan ”Kommunistinen nuorisoliike” tai ”Sitoutumaton vasemmisto”. Oletteko kuulleet situtumattomasta vasemmistosta? Kommunistisia liikkeitä meillä kai on monia, kaikki yhtä merkityksettömiä.
Jussi, viittaat myös A.Hitleriin. Hän perusti kansallis-sosialistisen liikkeen. Ääriliike se oli, muinoin historianopettajani koulussa korosti sen sosialistisuutta. Minusta ääriliikkeillä ON yhtäläisiä piirteitä. Aika vaikea kuvitella, että Tampereella olisivat mellastaneet demarien tai Vasemmistoliiton nuorisojärjestöt.
Hevoset ovat tuttu ilmiö itsenäisyyden ajan mielenosoituksista. Ne olivat aina mukana sotienvälisen ajan mielenosoituksissa, kun poliisi hillitsi laittoman Suomen sosialistisen työväenpuolueen mielenosoituksia. Liikkeen koko eduskuntaryhmä vangittiin 1922, Kyösti Kallion pääministerikaudella. On barbaarimaista vahingoittaa syyttömiä eläimiä, mutta eiko hevosia jo voisi korvata jollakin muulla?
Olen Tuula Höltän kanssa keskustellut historiantulkinnoista, mutta ymmärrän myös häntä. Sivistyneistömme on hiukan kallellaan vasemmalle päin, ja kaksoisstandardeja on.
En nyt muista kuka täällä kutsui V A Koskenniemeä natsiksi.
Kun ajatellaan, miten laajalla rintamalla sivistyneistömme ihaili sosialismin saavutuksia – tosiasioilta silmänsä sulkien – ei Koskenniemestä kannattasi puhua mitään.
Hauska olisi kuulla uusintana H. Taanilan ohjelma siitä, kun Viktoria Mullova loikkasi. Yleisö sai soittaa studioon ja ihmetellä taiteilijan typeryyttä, jättää nyt taakseen kaikki se suloinen ja ihana.
(Jussi Rytkönen):
”Kuvaavaa hyssyttelylle on esimerkiksi pahoinpideltyjen poliisien suojaamana Tampere-talossa kuohujuomien ja hyvän musiikin keskellä juhlineen oululaisen Rebekka Naatuksen tuntojen tiivistelmä Kotimaa24:ssä :
Rebekka Naatus: ”Ymmärrän myös sitä, että oli ylilyöntejä, koska yhteiskunnassa on tapahtunut polarisoitumista ja on ahdistuksen muotoja, joille ei oikein saada paikkaa. Taustalla on asioita, joihin pitää puuttua ja jotka pitää ottaa huomioon, hän sanoo.”
Minusta Rebekan kannanotto oli realistinen eikä millään tavalla hyssyttelevä. Mutta ainahan Rebekkaa voi moittia…
Luin blogin pari kertaa ja kun olen tämmöinen vanheneva mies niin piti todeta, etten ymmärrä mihin tällä jutulla nyt pyritään. Jos on tuohtuneessa mielentilassa niin silloin ei pitäisi kirjoittaa vaan odottaa tunnekuohun laskeutumista. Äärivasemmiston ja äärioikeiston menettelytavoissa ei ole mitään eroa. Ainoa ero tulee siitä mihin ihmisryhmään teot kohdistuvat.
Omassa sisällissodassa punakapinoijat teloittivat kymmen kirkon pappia. Voittaja eli ”lahtari” kosti sen satakertaisesti.
Kun luin Rytkösen (ja Huttusen) blogit, mulle jotenkin tuli mieleen 1920- ja 1930-luvun taite: muutettavat muuttaen, sama kaiku oli askelten. Herännäishenkisen äärioikeiston hulinointi hyväksyttiin, mutta äärivasemmistolaiset Ståhlbergista alkaen muilutettiin , kyydittiin rajalle, hakattiin, pahoinpideltiin, suljettiin vankiloihin tai tapettiin.
Ajan henkeä kuvastaa erinomaisesti valokuva Vihtori Kosolasta herättäjäjuhlilla.
Ei kai se sentään ihan noin mennyt, Laaksonen?
Mäntsälän kapina sai armeijan tuella presidentin ja maan hallituksen vastaansa, joten eihän sitä siedetty. Ei siedetty liioin Ståhlbergin muilutustakaan.
Lapuan liikettä ei olisi syntynytkään ilman maan rajojen ulkopuolelta johdettua vasemmistolaista kumouksellista liikehdintää.
Ehkä Laaksosen kommentin lukijat ansaitsevat toisenlaisen kommentin. Jonkin verran kun sosiaalinen media antaa utuista kuvaa, kuka mitenkin näkee tilanteen, niin nähdäkseni körttiläisissä porukoissa on paljon punaviherhenkeä, körtithän keskimäärin muutenkiin ovat niin oikealla kuin vasemmalla hyvin liberaaleja. En siis tarkkaan ottaen, minkä ajan henkeä Laaksonen tarkoittaa, täällä stadissa kello on kohta viis iltapäivällä ja pimeää on. Käsittääkseni Rytkönenkään, jolla kyllä ruuti on kuivaa mutta jutut eivät, ei ole hyväksynyt kenenkään väkivaltaa. Hän vain ei hyväksy tekopyhyyttä.
JUhani, tarkoitin tietysti 1930-luvun ”ajan henkeä,” jolloin körttien teologinen vastustuskyky oheni K. R. Kareksineen niin, että tultaessa 2000-luvulle jäljellä ei enää taida olla kuin punavihreä kanteleen soitto.
Rytkönen on oikeassa kaksoisstandardissaan. Lankean siihen itse jatkuvasti. Useimmat kiakkokansan sankarileijonat eivät ehkä muista sellaista maata kuin Neuvostoliittoa, joka onnistui tekemään historian massiivisimman joukkomurhan.
Totta. Stadissa on pimeää.
Jorma, Lapuan liikkeessä oli paljon hyvää. Osaltaan se loi sitä arvopohjaa, joka auttoi kestämään henkisesti sotien ajan. Omat ”sankarini” alkavat yhä enemmän olla kaksi Väinöä: Tanner ja Leskinen.
Joista toinen joi sen kuuluisan kassinsa sisällön ja myi periaatteensa ja kunniansa päästäkseen taas armoihin.
Joo, se katumusmatka/parannuksenteko himmentää, mutta uinnin olympiavoittajana pysyi pinnalla..
Onhan tuo luku ja tahti jolla virta vie kiihtyvällä vauhdilla ulos kirkosta, todella merkittävä. Se on viesti. Osataanko tuo viesti ymmärtää ja hyväksyä, vai otetaanko järeät puolustusmekanismit käyttöön?
EROA KIRKOSTA-sivustolla oli mielenkiintoinen tiedote 30.12.2013 otsikolla ”Kirkko tiedottaa väärin kirkosta eroamiset ja liittymiset vuoden lopulla”.
Tiedotteen mukaan kirkko tulee lähipäivinä antamaan julkisuuteen tiedotteen vuonna 2013 kirkosta eronneista ja kirkkoon liittyneistä.
EROA KIRKOSTA-sivuston tiedotteen mukaan kirkon antamat luvut eroamisista ja liittymisistä ”ovat jo viiden viime vuoden ajan olleet väärin ja niin ne tulevat nytkin olemaan”. Kirkon tiedotteita kritisoidaan siitä, että niiden antamat luvut kirkosta eronneista ovat alakanttiin ja kirkkoon liittyneistä yläkanttiin.
Nyt kun tämä kirkon tiedote tuli (jota EROA KIRKOSTA-sivuston tiedote joitain päiviä sitten ennakoi) niin mietityttää, että mitkä ovat oikeat luvut?
Oikeita lukuja ei tiedä tässä vaiheessa kukaan. Ei kirkon tiedotus, mutta ei myöskään vapaa-ajattelijat. Eroakirkosta.fi- palvelun kautta eronneita on yli 55 000, kirkon ennakkotiedon mukaan hiukan yli 50 000 + ne parituhatta viimeisenä päivänä eronnutta. Kirkosta erotaan muullakin tavalla kuin tuon palvelun kautta, vaikka muut tavat ovatkin varmaan vain pisara meressä. Toisaalta palvelun kautta eroaikeen ilmoittanut voi vielä perua eronsa.
Oikeat luvut tiedetään vasta, kun vuoden kaikki erot ehditään käsitellä jokaisessa maistraatissa ja seurakunnassa. Totta on, että viime vuosina kirkon ilmoittama ennakkoluvu on ollut toteutuneita eroja pienempi, mutta ero on ollut parin tuhannen luokkaa. En tiedä, kenen maailmaa se ratkaisevasti muuttaa, erosiko kirkosta noin 52 000 vai noin 55 000. Paljon erosi kuitenkin.
Tarkennetaan nyt vielä, että lopullinen luku ei ole 50282 + viimeisen päivän erot, sillä väestörekisteriin ei olla 30.12. mennessä ehditty syöttää läheskään kaikkia vuoden viimeisinä päivinä eronneita. Niitä kuitenkin tuli la-ma aikana yli 3500 ja maistraatit tuskin ovat olleet maanantaina niin nopeita, että olisivat kaikki saaneet sisään.
Kirkon tiedotteissahan perinteisesti kuitenkin verrataan näitä (liian pieniksi tiedettyjä) ennakkotietoja edellisen vuoden varmistettuihin tietoihin, joilla saadaan muutos näyttämään todellista pienemmältä.
Jos virhe on järjestelmällisesti seitsemän prosentin luokkaa, herää epäilys, että kyse on tarkoituksellisesta teosta. Miksi ihmeessa kirkko haluaa käyttää totuudenvastaisia keskeneräisiä tilastoja tiedotteessaan, vaikka on tietoinen asiasta? Eikö tämä ole suoranaista valehtelua?
Kirkkohan aloitti nämä vuodenvaihteen tiedotukset vasta sen jälkeen, kun eroakirkosta.fi oli sitä tehnyt useamman vuoden. Tarkoituksena oli ihan vain torpata eroakirkosta.fi:n tiedotteiden läpimeno laittamalla oma tiedote aikaisemmin mediaan.
Viime vuonna tiedotteesaan kirkko totesi heti alussa ”Kirkosta erosi selvästi vähemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin. Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2012 kaikkiaan 38 573 henkilöä, kun edellisenä vuonna lukema oli 46 177.”, mutta ihan lopussa mainitsi kyseessä olevan ”ennakkotiedon”. Lopullinen luku olikin sitten 41 079.
Tänä vuonna ”ennakkotieto” mainittiin heti toisessa kappaleessa, ennen erolukemia. Liekö ollut eroakirkosta.fi:n tiedotteella ohjaava vaikutus kohti totuudenmukaisempaa tiedottamista 🙂
Tällainen tietoinen virheellisen informaation levitäminen muistuttaa sotapropagandaa tai vaikkapa Neuvostoliitosta tuttua ”tiedonvälitystä”. Joka tapauksessa kirkon uskottavuus tiedottamisessa kärsii huomattavasti.
Mikä tässä on tietoista harhauttamista? Minä ainakin näen uutisessa aivan selvästi sanan ENNAKKOTIETO. Se siis kertoo, että kyse ei ole lopullisesta lukumäärästä. Lisäksi näen uutisessa myös lisätietona eroakirkosta-sivuston ilmoittaman viimeisen päivän lukumäärän ja vielä ARVION siitä, mille välille lopullinen luku asettuu.
Missä tässä harhautetaan ja ketä? Jos joku tuon uutisen perusteella väittää, että kirkko antaa tahallaan harhautttaen vääriä lukuja, niin ehkäpä luetun ymmärtämisessä on jotain puutteita. Tai kenties ennakkoasenteissa?