Kun avasin Kotimaan sivun, niin huomioni kiinnittyi kuvaan, jossa kirkko on kaltereiden takana. Silmäilin kirjoituksenkin ja totesin: Keskuudessamme on profeetta! Siinä on tulevaisuuden ja nykyisyyden kuva tarkasti piirrettynä. Ensinnä pitäisi määritellä kirkko Suomessa. Vaihtoehtoja on kolme: Valtionkirkko, Kansankirkko vai Kristuksen kirkko?
Täällä on ollut selkeästi valtion kirkko, joka on aikanaan ollut myös kaiken maallisenkin vallan haltija paitsi vallesmannit ovat tehneet oman osansa siinä. Pappila on varannut siemenviljaa, tuonut uusia viljejymenetelmiä ja ennenkaikkea opettanut rahvaan lukemaan lukkarinkoulussa. Kirkkokunnan vaihtokin on ideoitu hovissa ja toteutettu siten, että turha koreus poistettiin seurakunnilta, joka toi samalla valtion kirstuun paljon hyvää uudelleen käytettäväksi.
Kun sitten alamaisuudet ovat vaihtuneet ja kirkonkin on pitänyt alkaa toimia ilman hovien ohjausta, muutokset ovat väistämättömiä. Demokratia on tuonut sanan- ja ilmaisunvapauden ja sitä on opittu kiitettävästi käyttämään. Jos kansa valitsee äänestämällä asioiden hoitajat niin maallisiin kuin hengellisiin asioihin, niin onhan se saamattomuutta, jos ei vaalityötä alettaisi tehdä. Kun alkoi näyttää siltä, että taivaasta ei tippunutkaan kuumia kiviä, niin rohkeus alkoi kasvaa.
Tähän väliin on hyvä tarkastella vähän aatteita. Suomessa on ollut niin vanha- kuin nuorsuomalaisuutta. Maahenkeä eli Alkiolaisuutta. Marksilaisuutta. Kuitenkin tuntuu siltä, että kaikki aatteet ovat muuttaneet muotoaan, kun uudet sukupolvet ovat tahtoneet oman värinsä saada mukaan. Yleismaailmalliset trendit johtavat asioita samansuuntaisiksi eikä aatteissa ole enää sitä potkua eikä aatteet anna sllaista paloa, kun ihmiset ovat yksilöllistyneet eikä joukkuehenkeä ole enää muualla kuin jääkiekkojoukkueissa toisinaan.
Jos kirkko olisi Kristuksen, niin Hänellä olisi määräysvalta ja häntä rakastavat olisivat kuuliaisia Hänelle. Hengen maailma on siitä erilainen, että loppuun asti on sama asetelma hyvän ja pahan välillä, joten määritelmät ja menetelmät eivät voi muuttua. Usko, missä sitä aitona esiintyykin, on luottamusta Jumalaan ja Hänen johdatukseensa eikä horjuta maailman tuulissa.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että näistä kaikista malleista on jotain tässä keitoksessa, jota Suomen kirkoksi sanotaan. Toiveet ja tarpeet ovat ristikkäisiä eikä tätä systeemiä voida hoitaa yhtenäisenä erilaisuudesta johtuen, joten nykymuotoinen toistensa ohi huutava järjestelmä jauhautuu niin pieniin partikkeleihin, ettei kirkkoa sieltä enää löydy mikroskoopillakaan.
Luterilaisen kirkon tunnustuspohja on sinänsä selkeä. Pyhä Raamattu on kirkon uskon ja elämän ylin ohje ja tunnustuskirjat määrittelevät oikean tavan tulkita Raamattua. Ekumeeniset uskontunnustukset määrittelevät kaikkien kristittyjen yhteisen uskon, luterilaiset tunnustuskirjat määrittelevät luterilaisuuden erityispiirteet. Kun näissä pitäydytään, pysytään oikealla tiellä. Mutta ajassamme on paljon kysymyksiä, joihin ei löydy suoraa vastausta Raamatusta tai tunnustukirjoista, jolloin tarvitaan soveltavia tulkintoja. On väistämätöntä, että näistä syntyy kiistojakin. Valitettavaa ja turmiollista on se, jos syntyy repivää erimielisyyttä myös siitä, mikä pitäisi olla kaikille luterilaisille kristityille yhteistä perustaa. Merkkejä tämmöisestäkin jakautumisesta on huolestuttavassa määrin näkyvissä. Ehkäpä katoliset veljemme ja sisaremme ovat helpommassa asemassa, kun heillä on auktoriteetti, joka sanelee, miten kirkossa tulee opettaa.
Minun ymmärtääkseni Jumala ei ole Luterilainen, joten kaikki se mitä sanot on arvokasta osalle kristikuntaa. Pitäisi muistaa, että Luterilaisen opin määrittely on tulosta skismasta katolilaisuuteen nähden, eikä kaikki mitä väittelyssä saotaan ole yleispätevää.
Yrjö Sahama onkohan nyt kuitenkaan noin päin eli ensin Raamattu ja sitten tunnustuskirjat, jos näin olis niin kyllä tunnustuskirjat ois uunissa, miksi täydellistä pitäis enää yrittää selittää, ainoa selitys siihen on kun ei tunneta Totuutta niin pitää keksiä oma ”valhe”.
”Luterilaisen opin määrittely on tulosta skismasta katolilaisuuteen nähden.” On syytä tehdä ero Rooman kirkon ja katolilaisuuden välille. Luther kirjoitti teesinsä Rooman kirkon sisällä pyrkimyksenään oikaista sen tilassa näkemiään vinoutumia.
Ari, huomaa, että tunnustuskirjat ovat syntyneet juuri harhoja vastaan. Kun taistelet tunnustusta vastaan, niin osoittaa se vain sen syyn ja tarpeen, mikä oli olemassa jo niiden syntymisen aikoihin.
Ihmisellä on luontainen taipumus kapinaan Jumalan Sanaa vastaan. (perisynti) ja juuri se saa aikaan, ettei oikea Jumalan Sanan oppi kelpaa. Jos luet tunnustuskirjoja, niin niiden kieliasu on paikoin karkeaa ja jopa vihaista, mutta se johtuu juuri siitä, tilanteesta, jonka johdosta ne ovat syntyneet. Niiden päämääränä on kuitenkin se, että ihmiset saisivat olla ja elää Kirkossa oikean opetuksen varassa.
Puhdas Armon ja lain opetus, on se mitä luonnollinen ihminen ei siedä. Sitä varten Kirkon isät ovat muodostaneet Kirkolle tunnustuksen, (tunnustuskirjat) jossa on pohjana Kristuksen Kallio, jolle seurakunta on rakentanut ja rakentaa.
Aika tekee työtään vain Totuuden ja Rakkauden eteen, Rakkaus ei voi elää valheen kanssa. Totuus ihmisestä on raadollinen, mutta sen kanssa Rakkaus elää ja voi hyvin, jos Totuus vain tunnustetaan. Rakkaus peittää synnin paljouden, mutta ei valhetele, ettei syntiä ole.
Valheen tiet taas sortuvat ja häviävät aina aikanaan ja Kirkon Sana puhdistuu ja kirkastuu seurakunnan keskellä. Valhe häviää aina siellä missä synti paljastetaan ja tunnustetaan.
Meillä on meneillää jälleen uskonpuhdistus, vaikka emme sitä ehken kovin tarkoin edes huomaa. Jälkipolvet ovat aina saaneet selvittää menneiden sukupolvien tuotokset. Me selvitämme vieläkin 1500 luvun myllerryksiä, mutta tulevat sukupolvet kaiketi tulevat ihmettelemään, kuinka pihalla me joskus olimme…
Ismo Malinen entäpä kun asia onkin juuri toisinpäin eli tunnustuskirjat on syntyneet juuri että voidaan pitään ihmiset harhan (valheen) vallassa.
Jokainen jolle Jumala ilmoittaa evankeliumin ymmärtää tämän, ei ole uutta ilmoitusta eikä välimiehiä enää Jeesuksen jälkeen, kaikki jotka kirjoittavat omaa oppiaan Raamatun lisäksi ovat harhassa.
Jeesus selkeästi varoittaa että tulee valheen oma ”taivasten valtakunta” eli sen omaa ”evankeliumia” julistetaan valheen voimalla.
Mistä tämän sitten ”näkee”, väkivallasta, kun jokin kirkko käyttää väkivaltaa oman uskon puolustamiseen tai levittämiseen se on selkeä merkki valheesta, siis tähän kuuluu uskonpakko.
Matt. 11:12
Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti hyökätään taivasten valtakuntaa vastaan, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.
Siis tässä Jeesus selkeääkin selkeämmin Sanoo mitä tulee tapahtumaan, saatana perustaa oman ”taivasten valtakunnan” ja siihen liittyy vainot ja väkivalta eikä sieltä löydä rakkautta.
Ismo malinen ymmärrätkö miksi ihminen ei ”näe” Totuutta, ylpeyden takia, ihminen ei nöyrry tunnustamaan että elää pimeydessä, siis valheessa.
Jokaisen ihmisen on nöyrryttävä Jeesuksen edessä eli tehtävä Hänen Sanansa mukaisesti parannus, tämän estää ihmisen ylpeys, siinä huueteen: ”enhän MINÄ voi olla väärässä”, vai voiko sittenkin?
Mainitse yksikin Raamatun henkilö jonka ei olisi tarvinnut nöyrtyä? Siellä on monia jotka eivät nöyrtyneet ja kuinka heille kävi?
”Jokainen jolle Jumala ilmoittaa evankeliumin ymmärtää tämän, ei ole uutta ilmoitusta eikä välimiehiä enää Jeesuksen jälkeen, kaikki jotka kirjoittavat omaa oppiaan Raamatun lisäksi ovat harhassa.” Mikäpä olisi luterilaisempi ajatus kuin tuo, Ari Pasanen?
Martti Pentti kommentoit;””“Jokainen jolle Jumala ilmoittaa evankeliumin ymmärtää tämän, ei ole uutta ilmoitusta eikä välimiehiä enää Jeesuksen jälkeen, kaikki jotka kirjoittavat omaa oppiaan Raamatun lisäksi ovat harhassa.” Mikäpä olisi luterilaisempi ajatus kuin tuo, Ari Pasanen?””
Siis mitä ovat luterilaiset tunnustuskirjat, eikö uutta ”ilmestystä” jota ei löydy Raamatusta?
“Jokainen jolle Jumala ilmoittaa evankeliumin ymmärtää tämän, ei ole uutta ilmoitusta eikä välimiehiä enää Jeesuksen jälkeen, kaikki jotka kirjoittavat omaa oppiaan Raamatun lisäksi ovat harhassa.” Tämä on Lutherin oivalluksen – tai ilmoituksen, jos niin haluat – ydin. Hän halusi siivota pois aikojen kuluessa tätä totuutta vääristäneet oppirakennelmat.
Martti Pentti et todellakaan tahdo ymmärtää mitä sinulle sanotaan, siismiksi ihmeessä tunnustuskirjat on yleensä kirjoitettu jos ei ole toista imoitusta, eikö Raamattu YKSIN riitä?
Kun Jeesus Sanoo ”opettakaa pitämään kaikki mitä minä olen käskenyt pitää”, niin mistä tämän löytää, tunnustuskirjoista vai AINOASTAAN Raamatusta?
Kun otat uskosi perusteet tunnustuskirjoista niin olet harhassa, ei ne ole iankaikkisen elämän sanoja vaan ihmisoppeja.
Ari, kaikesta huomaa, ettet ole perehtynyt Kirkon historiaan, ei se mitään, tuo asia on helppoa korjata. Tietoa löytyy kyllä.
Sinulla on selvästi käsitys, mikä on opittu Jenkkiläisiltä uudelleenkastajilta, eikä siinä mitään, saat pitää uskosi, mutta se, että tuomitset kerettiläisiksi kaikki, jotka eivät ole kanssasi samoilla linjoilla, ja jotka pitäytyvät alkukirkon opissa ja tunnustuksessa.
Kirkko on mennyt monissa historiansa vaiheissa harhaan, mutta perusta on edelleen sama. Ei ole muuta perustusta, kuin minkä Kristus on tuonut.
”Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus.” Omaansa perustavat ovat Kristuksen perustustuksen ulkopuolella ja heille ei kelpaa Jumalan Armovalinta ja Jumalan tahdon perustus. Ihminen joka luottaa omaansa on eksynyt pois armosta.
Luonnollinen ihminen luottaa omaan tahtoonsa ja omiin valintoihinsa. Hän valitsee itse Jumalansa jota haluaa seurata, hänellä on laki johon turvaa. Olkoon niin, mutta Kristittyä tuo ei koske. Kristitty tietää ettei hänen lihassaan asu mitään hyvää.
Hän ei luota enää siihen mikä on maan päällä, vaain katseensa on ylhäällä Kristuksessa.
Monikin tie on ihmisen mielestä oikea, mutta lopulta se on kuoleman tie.
”Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta.
Ja niin me tahdomme tehdä, jos vain Jumala sallii.
Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet
ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet-taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät.
Sillä maa, joka särpii sisäänsä sen päälle usein tulevan sateen ja kantaa kasvun hyödyksi niille, joita varten sitä viljelläänkin, saa siunauksen Jumalalta;
mutta se, joka tuottaa orjantappuroita ja ohdakkeita, on kelvoton ja lähellä kirousta, ja sen loppu on, että se poltetaan. Hebr. 6:1-8
Ismo Malinen sanoppa missä vaiheessa vauvasta kasvava lapsi, siitä taasen nuoruuden kautta aikuisuteen, luopuu omasta viisaudestaan ja ymmärryksestään saamaansa oppia kohtaan ja nöyrtyy Jumalan Sanan alle ottamaan Jumalan Sanan lapsenkaltaisesti?
Eikö ihminen voi mielestäsi olla lapsesta asti ’nöyrä ja lapsen kaltainen’, Ari Pasanen?
Martti Pentti vastaan ei voi, eikö tuon jo järkikin sano.
En tiedä mistä ammennat nämä ”viisautesi” mutta ei niitä järellä voi ymmärtää?
Ari, Jumalasta tullut Usko ratkaisee ihmisen kohtalon. Tutki Apost.t 15, 16 ja 17 lukuja.
Ismo malinen kuka on hyvää maata eli kasvaa Sanan mukaista hedelmää?
Ensinnäkin kun Jeesus julisti ja käski seuraajiaan julistamaan parannusta niin eikö ne jotka kuulevat tämän ja tekevät parannuksen ole hyvää maata ja parannus on se hedelmä jota he kasvavat?
Entä ne jotka kyllä kuulevat julistuksen ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” mutta eivät tee parannusta, mikä on heidän tila, eikö saatana ota heti sitä kylvettyä Sanaa heiltä sanoen ei sinun tarvitse tehdä parannusta olethan……?
Ari, olen ennenkin ihmetellyt, mitä sinä tuolla parannuksen tekemisellä tarkoitat? Tarkoitatko, että se on Jumalan teko meissä, vai tarkoitatko, että ihminen tekee jotain parannusta? Jos meillä on sama kieli, niin miksi emme ymmärrä toisiamme? Synergia ei ole Kristinuskoa. (Synergia=Jumala auttaa ihmistä, kunhan ihminen tekee oman osansa.)
Itselleni on käynyt jo aikaa sitten selväksi, jos ihminen muuttuu vähänkään Kristuksen kaltaiseksi, niin sen saa aikaan yksin Jumala. En oikein ymmärrä tuota ihmisen parannuksen tekemistä? Jumalahan meidät pyhittää ja parantaa Kristuksessa, jokaisen kasvu Kristittynä on Jumalan työ meissä. Armo kasvattaa Kristittyä, ei laki. Näin minä olen sen saanut oppia ja näin olen myös tullut siunatuksi.
Ismo Malinen tämähän on se ettet ymmärrä selkeää asiaa, miksi?
Parannus on kääntymistä pois pimeydestä, valheesta, erosta Jumalasta, siis luonnollisella ihmisellä ei ole yhteyttä Jumalaan ennen kuin tekee parannuksen Jumalan kutsuessa.
Tämän jälkeen alkaa Pyhän Hengen voimassa pyhitys, siis kun Pyhä Henki avaa enemmän Sanaa eli näyttää synnin elämässä nin nyt onkin sitten ihmisen oma osuus jättää tämä synti siis Jumalan voimalla, tätä on uskossa eläminen eli uskoo että Jumala puhdistaa kun tunnustaa synnin.
No, jos tuo on parannuksen tekoa, niin sittenhän minä olen parantunut Jumalan tahdosta. Hän on antanut kaiken lahjaksi Evankeliuminsa kautta. Itse en ole kyllä tehnyt mitään asian hyväksi. Olen huono arvioimaan itseäni, mutta paljon on taakse jäänyt, sellaista mistä en ole ylpeä. Kyllä tuo hyvä muutos on Jumalasta, koska olen Kristityksi tullut ja tunnustautunut.
Pyhä Henki on näyttänyt minulle synnin, se on myös lohduttanut ja hoitanut minua, niin että olen pystynyt myös muita joskus auttamaan. Pyhityksen olen jättänyt kokonaan Jumalan harteille ja olen oppinut, että Hän kyllä pitää huolen omistaan. Hänen Armonsa pysyy. Jumalan Voima on minulle sitä, että Hän on synnyttänyt minussa uskon, jonka kautta olen saanut myös kalliit armo lupaukset Kristuksessa.
Sanan kanssa olen lähes päivittäin tekemisissä, sillä se on minun jalkani lamppu ja ilma jota hengitän.
”Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”
Lauri Lahtinen. Meillä ei enää pitkään aikaan ole ollut valtionkirkkoa, eri asteisia siteitä valtiovallan kanssa kyllä. Tosin niitäkin on reilusti katkottu ja kiihtyvällä vauhdilla viimeistään 1990-luvulla. Kolmijakoasi voisi täydentää vielä neljännellä vaihtoehdolla: Kansan kirkolla. Sillä näkemykselläkin on äänekkäät kannattajansa.
Niin, Kansankirkko, jossa kansa on kaikkivaltias!
Ismo Malinen:””No, jos tuo on parannuksen tekoa, niin sittenhän minä olen parantunut Jumalan tahdosta. ””
Jatkat vielä:”” Itse en ole kyllä tehnyt mitään asian hyväksi””
Kuinka voi TEHDÄ parannuksen jos ei tee mitään, en oikein ymmärrä?
Sovitappa ”tekemättömyytesi” Pietarin sanoihin helluntaina:
37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”
40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”.(Ap.t.2)
Minut on kastettu, enkä enää kulje omia teitäni, vaan Kristuksessa. Mitä vielä pitää tehdä Ari?
Ismo Malinen sovittaisitko siis tuohon Pietarin sanomaan oman kasteesi ja muu, saatko sopimaan millään?
Saanen kysyä kenenkä teitä sitten kuljet ja miten? itse ymmärrän kun Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen Sanaa on minulla mahdollisuus tehdä sen mukaan tai olla tekemättä, minä itse valitsen, Jumala antaa voiman siihen kylläkin.
Niinpä… Minä en kulje enää omissa tekemisissä, vaan Jumalan Armossa. Jumala antaa Voiman juuri Armossa elämiseen, eli minun tekemisilläni ei ole jumalisuuden suhteen mitään tekemistä. Elän ja olen Kristuksessa.
Ehken meillä on eri tiet? Jatka sinä kuten parhaaksi näet, minä taas olen Kristuksen vanki, enkä ole vapaa enää kulkemaan omia teitäni.
Ismo malinen toteat:””Elän ja olen Kristuksessa.””
Mietippä nyt sitä että Lutherin aikaan samoin ”uskovat” olisivat jopa tappaneet minut (heidän mielestään ”uudestikastajan”), mitä ajattelet jos nyt tulisi Luther 2.0 ja esittäisi samaa, ns ”uudestikastajat” voi tappaa, mitä ajattelisit? Entä miksi se oli silloin muka mahdollista niille jotka ”elivät ja olivat Kristuksessa”, vai oliko sittenkään?
Tämä kysymys on selkeä ja perustavaa laatua oleva, oliko silloin rakkaus heissä? Siis oliko heillä Pyhä Henki?
Rakkaus on lain loppu eli kun elää Jumalan rakkaudessa ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.
Pasanen! Vastenmielistä argumentointia tuoda keskiajan synnit esille. Ei niistä ole ruuaksi sinulle itsellesi eikä muille.
Lauri Lahtinen kiitos rehellisestä vastauksesta.
Selitän mitä on tällä historian ”tonkimisella” tarkoitus näyttää, siis kun silloin ihmiset ovat Tehneet mitä vallanpitäjät ovat sallineet/käskeneet ja uskonnollinen johto on hyväksynyt (antanut ns ”Raamatulliset perusteet” teoille niin voiko näistä teoista ”nähdä” kenen hengessä ne on tehty, saatanan vai Pyhän Hengen?
Mitenkö tämä on ”ruuaksi” tälle päivälle, juuri siksi että nämä ns ”hengelliset johtajat” ovat kirjoittaneet omia tulkintojaan evankeliumista ja niitä vielä tänä päivänä noudatetaan vaikka esim suomessa jossa heidän seuraajia oli liki 100% sodittiin sisällissota eli yksinkertainen kysymys näkyykö tämän kirkon hedelmästä keskinäinen rakkaus, eikö olekkin yksinkertaista, lapsikin sanoo ettei voi näkyä kerran soditaan keskenään ei silloin voi rakastaa toista.
Voihan tämän selityksen ”oksentaa” ulos mutta se ei muuta sitä tosiasiaa Jeesuksen Sanoista:
15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.
20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.(Matt.7)
Vertaus orjantappuroista ja ohdakkeista sekä viinirypäleistä ja viikunoista ei anna sinulle, Ari Pasanen, valtuuksia määritellä, kuka on väärä profeetta. Nämä omavaltaiset ratkaisusi näyttävät tekevät sinut sokeiksi monenlaisille hyville hedelmille ja kiinnittämään huomiosi vain muutamiin mätiin.
Martti Pentti mitähän hyvää hedelmää tarkoittanet?
Onko se että lapselle opetetaan lukemaan ns hyvää hedelmää?
Onhan sekin. Jospa lukisit ensi alkuun tämän: https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/lahetys/yhteinen-todistus/lahetystyon-historia