Henkilöt tapasivat ja pohtivat sosiaali- ja terveydenhuollon ”vaiheessa” olevaa uudistusta, joka tuntuu ”kangertavan”. Sähkönsiirtoa, taloutta ja optioita koskevat asiat myös kiinnostivat. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset ajatteluttivat. Heitettiin ilmaan haasteellinen ja vertauskuvallinen kysymys, ”miten luotettavien käsien ohjaamana laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”.
Kun päätökset valmistellaan huolella, perustuslaki huomioiden, ei tarvitse jälkikäteen selitellä päätöksiä. Kysymysten ratkaisuissa on ”sulateltavaa”, jos päätökset voidaan tulkita monella tapaa johdonmukaisuuden puuttuessa. Asioita ”setviessä” muistui mieleen yllättävästi kalastus, joka on tuttua talvella pilkkiharrastuksena. Keskustelu kääntyi ”vaikeista asioista” kevyempiin:
”Lähdetään Kuopion torille, jossa pilkittiin viime kesänä. Onkohan pilkkipaikka avattu, ettei tarvitsisi mennä Kallavedelle pilkkimään?” ”Tuo on kiinnostava ehdotus. Ideoita tarvitaan myös koulun ”digimaailmassa” ja talouselämässä.”
Kun saavuttiin Kuopion torille, huomattiin, että abiturientit olivat suorittamassa ”penkkariajojaan”. Niitä oli tietenkin seurattava ”livenä”. Toripilkkipaikka unohtui ymmärrettävästi. Talouselämä oli saanut ”talousruiskeen”, kun abiturientit olivat hankkineet melkoisen määrän ”karkkeja” katselijoille heitettäviksi. ”Mitenkähän suuri on kaikkien abiturienttien heittämien ”karkkien” yhteismäärä ja millaiset olisivat ”karkkien” terveysvaikutukset?” Tässä olisi tutkimuksen aiheita abiturienteille, joista tullee aikanaan ”tutkijoita”.
Abiturientit tietävät omakohtaisesti niin sanotun ”digiloikan”. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja ”digivälineet” ovat tulleet tilalle. Heillä välähtää ajatus: ”Tempaistaisiin ”penkkariajoissa” toisella tavalla. Yhteiskunnassa puhutaan jatkuvasti ”digiloikasta”. Mekin voisimme sitä välillisesti edistää.”
”Markkinoijat tukisivat varmaan mielellään toimintaamme jakamalla kännyköitään ja USB-muistitikkujaan. Mehän voisimme heitellä niitä ”karkkien” sijasta ja edistäisimme samalla ”kansalaisten digiloikkaa”. Markkinoijat tiedottanevat omalta osaltaan, että ”tuotteemme ovat niin lujia”, että ne kestävät maahan pudotessaankin heittotilanteessa.”
Abiturienttien mielestä asioita olisi kuitenkin vielä mietittävä: ”Kännyköiden ja USB-muistitikkujen heittelyt ovat ”luova” ratkaisu ”digiloikan” kannalta, mutta ”karkkien” heittämisetkin menettelevät. Mitenkähän hyvin paljon puhuttu ”digiloikka” kokonaisuudessaan onnistuu yhteiskunnassa? Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat. ”Penkkariajoja”, jotka ovat iloinen perinne, muistellaan kauan. Tulevat ”vanhat” katsokaa meistä mallia.”
Ylioppilaskirjoitusten ”digiväkeä” kiinnostanevat tiedotusvälineiden kuvaukset ”penkkariajoista”. Tulevina jatko-opiskelijoina he seuraavat koulutuspalvelujen yleistä kehittymistä. Arvoja ja hyvinvointia pohdittaessa kysytään aiheesta , millaisella päätöksenteolla ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat asiat hoidetaan tulevaisuudessa. Tavoitteena lienee eriarvoistumisen estäminen: ”Kun voimia riittää, on taitoa tehdä hyvää.”
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Arvoisat lukijat
Kommentit vievät asioita eteenpäin. Ratkaisut ovat yhteydessä arvopohjaiseen päätöksentekoon. Abiturientit muun muassa tietävät omakohtaisesti niin sanotun ”digiloikan”. Oppikirjat ovat vähentymässä, ja ”digivälineet” ovat tulleet tilalle.
Perusteltua on kysyä, miten hyvin paljon puhuttu ”digiloikka” kokonaisuudessaan onnistuu yhteiskunnassa. Ohjelmat uudistuvat ja laitteet vanhenevat.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio