Jos kirkko haluaa nojata apostolisen ajan ihanteisiin, on opetuksen kohderyhmän oltava aikuisissa.
Apostolisen ajan kirkkoisät keskittivät viestinsä aikansa mainstreamin muuttamiseen. Ilman Rooman yhteiskunnan valtafilosofian muuttamista kristinuskosta ei olisi tullut Euroopan johtavaa aatetta.
Afrikan lähetyskentillä kirkkoisien tekstit ovat nousussa kovaan kurssiin. Gregorios Nyssalaisen tai Basileios Suuren tekstit on kirjoitettu aikanaan patriarkaalisessa kulttuurissa. Se tekee niistä nyt kiinnostavia Afrikassa. Kysymys ei ole vain vanhoillisista perhearvoista. Kirkkosien teksteissä on vanhaa pedagogista viisautta siitä, miten aikuisten arvot antavat suunnan koko yhteiskunnalle.
Kirkkoisät eivät puhuneet lapsi- tai nuorisotyöstä. Oli itsestään selvää, että nuoret oppivat aikuisten esimerkistä. Evankeliumin ihanteet piti saada ensin aikuisten päähän!
Kirkon perustyön ydin pitäisi olla edelleen yhteiskunnan vallitsevien ajatus- tai aatevirtojen haastamisessa. Ne löytyvät mainstreamista eli äänestysikäisistä. Lasten kasvattaminen alkaa siitä, että aikuiset opetetaan tekemään kristillisiä valintoja.
Kirkolla ei ole tulevaisuudessa varaa kaikkeen siihen, mitä se nyt tekee. Mission keskiöön pitää ottaa aikuisten arvomaailman muuttaminen.
Ja mikäs arvomaailma pitäsi muuttaa: sananvapauteen,uskonnonvapauteen,yhdistymisvapauteen,tasa-arvoon, kokoontumisvapauteen , demokratiaan jne. kuuluvat arvotko?
Tämän pitäisi olla keskiössä: ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muukin teille annetaan.”
Nyt ihmiset ovat oppineita ja sivistyneitä kaikessa muussa paitsi, tässä ainoassa opin kohdassa. Eli ihminen etsii ensin omaansa ja jos Jumalan Sana ei osu omaan ymmärrykseen, niin se ei voi olla minulle, ei sitä tarvitse ottaa vakavasti. Jos usko Luojaan menetetään, menetetään nuo kaikki muutkin, arvot mitkä edellä mainittiin.
Jumala ei vaikuta planeetallamme. Planeettaamme hallitsevat täällä elävä olennit, joira me ihmiset olemme olleet noin 300 000 vuotta. Olemuksessamme oleva lähimmäisen rakkauden mentaluteetin ymmärtäminen pitäisi olla avain päätöksille.
Kuka on se Chisu ja mitä hän on sanout ja missä?
Matti Perälä, anteeksi, että horjahdan ohi blogin aiheen, mutta kiinnostuin Pontus Wiknerin ajattelua koskevasta väitöskirjastasi. Löytyykö se mahdollisesti netistä?
Reino Sunille. Uskon, että Jumala vaikuttaa maailmassa siinä ymmärryksessä, että on oikein rakastaa lähimmäistä.
Pekka Veli Pesonen. Chisun haastattelu on OLLUT Ylen sivuilla, tieto siinä kirveskuvan yläpuolella. Chisu ja kumppanit ovat minusta niitä, jotka ylittävät kynnyksiä. Toivottavasti heistä kuuloetäisyydellä olevat pysähtyvät ainakin hetkeksi tuumimaan omia ”säätöjään”.
Jorma Hentilä. On verkossa, ainakin olen luvan allekirjoittanut eli Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisu 146. Väitöskirjassa en varsinaisesti käsittele Pontus Wiknerin Tunnustuksia. Luin niitä alkuperäisenä Uppsalan yliopiston kirjastossa, jonne ne oli testamentattu. Aikoinaanhan ne olivat yllättävän kiinnostava juttu. Minäkin sanoin jotain muistaakseni Helsinki City radiossa ja muutamissa artikkeleissa. Tässä lukijablogisarjassa oli myös yksi kirjoitus siitä, mitä Pontus Wikner oikein tunnusti. Väitöskirja keskittyy kyllä katsomaan ihmiskäsitystä filosofis-teologisella otteella. Se kyllä olisi viisasta usein nyt. Nyt on muotia katsoa asioita eettisesti tai jopa moralistisesti ja antaa ymmärtää, että puhutaan opista tai ollaan muuten vain oikeassa.