Tie menee eteenpäin, vaikka se kulkisi metsänkin läpi. Tällaisia teitä pitkin sain ajella töitä Kamerunissa tehdessäni.
SUNNUNTAI 3.4.2022
5. paastonajan sunnuntai, latinaksi Judica
Kärsimyksen sunnuntai
Sunnuntain psalmi: Ps. 43:2–5
Viime päivinä olen katsellut Ukrainan televisiosta heidän maansa tapahtumia. Hävityksen jälki on kamalaa. Rakennuksia on tuhottu mielettömästi. Mitään ei ole säästetty. Kirkkoja on hävitetty, asuntoja on tuhottu. Lasinkappaleita ja irrallisia rakennuksen osia on levällään. Palaneita ajoneuvoja on teiden varsilla, rikki ammuttuja panssarivaunuja, rikottuja tykkejä on räytettynä. Ihmiset itkevät, kun heidän kotinsa on hävitetty tai kun heidän rakas perheenjäsenensä on kuollut.
Välillä kerrotaan paljonko vihollisen sotilaita kuollut, panssareita hävitetty, lentokoneita pudotettu, autoja tuhottu ja monta muuta tilastollista tulosta. Koko ajan ruudussa näkyy monesko päivä sotaa on jatkunut.
Jotakin psalmin tuntumasta näkyy kaikessa
Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä,
kärsiä vihollisen sortoa?
Paljon on myös näytetty pakolaisia. Matkalle lähtöä on näytetty. Jonottamisia ja kuljetuksen järjestelyitä. Matkaan lähtevien tunteita tuodaan esille: heidän hätänsä, surunsa, itkunsa ja huolensa näytetään katsojille.
Meidänkin maahamme odotetaan pakolaisia. Olen lukenut arvioita noin 40 000 – 80 000 tulijasta. Heitä sijoitetaan eri puolille Suomea moniin kuntiin ja kaupunkeihin. Meille Somerollekin odotetaan noin 230 tulijaa. Asiaa hoitaa yksityinen hoitolaitos, joka on jo löytänyt suurimman osan tarvittavista asunnoista. Muita asioita riittää järjestettäväksi vielä yllin kyllin.
Jokaisella paikkakunnalla on aihetta tehdä valmisteluja heidän vastaanottamiseensa. On aihetta auttaa heitä myös asettumaan paikkakunnalle. Hyvä on ottaa ystävällisesti yhteyttä. Kutsua mukaan erilaisiin tapahtumiin omissa seurakunnissamme. Tässä paikallisten kirkkojen on aihetta toimia yhdessä. Tulijoiden keskuudessa on useita ortodokseja. On siis aihetta tukea heitä, että he löytäisivät oman rakkaan liturgiansa yhteyden.
Aikoinaan Lapinjärvellä ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherrana toimiessani teimme suomalaisen seurakunnan kirkkoherran kanssa yhteistyötä pakolaisten hyväksi. Järjestimme erilaisia kokoontumisia, missä he saivat tulla yhteen, kohdata paikkakunnan ihmisiä ja puhella huolistaan ja asioistaan. Yhteisen kahvikupin ääressä oli paljon kuunneltavaa ja paljon myötäelämistä annettava.
Pakolaiskeskus näkyi myös lähes päivittäisinä suurina kävijämäärinä meidän pappilassamme. Toisinaan enemmän aivan ruuhkaan asti, toisina päivinä hiljaisempaa. Toisinaan joku ryhmä odotti ulkona, kun toinen ryhmä oli sisällä meidän salissamme.
Jotta paikkakuntiemme ihmiset pysyvät mukana ja voivat omalta osaltaan auttaa yhteyden luomiseen, on aihetta jakaa ihmisille asiallista tietoa.
Suomen ensimmäisen televisio-ohjelman somalien omasta näkökulmasta tehtiin meidän pappilassamme. Saimme tuoda esiin heidän tilanteensa ja kertoa heidän tilanteestaan.
Muutamien esiintymiskykyisten somalien kanssa kiersimme useammassa koulussa heidän olojaan kertomassa. Oli ilo nähdä miten innostuneesti koulujen väki otti heidät vastaan. Vieraamme onnistuivat luomaan ystävällisen ilmapiirin.
Vieraittemme keskellä oli useita taiteellisesti luovia henkilöitä. Useasti sain kuulla kävijöittemme uusimpien laulujen esityksiä kotonamme, kun he lauloivat juuri sepittämiään kappaleita.
Ihmisellä on luonnostaan tarve saada turvallinen ilmaus uskon elämästä. Sitä varten voimme turvautua Jumalamme apuun ja johdatukseen uusia ihmisiä kohdatessamme.
Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen,
sinun eteesi, Jumala, minun iloni!
Olkaamme siis avoimia ja kohdatkaamme tulijat avoimin mielin ja ystävällisin kielin.
Rukoilkaamme Ukrainan puolesta! Vieläkin sanon, rukoilkaamme.
Tuokaamme heidän kansansa huolet ja ahdistus meidän Herramme eteen. Pyhän alttarin edessä saamme heitä kantaa.
Olkoon ympärillämme sellainen ilmapiiri, että he saavat kokea Jumalan asunnon antavan lohtua heidäkin elämäänsä.
Kärsimyksen sunnuntain Psalmi :
Sinä, Jumala, olet ainoa turvani.
Miksi olet hylännyt minut?
Miksi minun täytyy kulkea surusta synkkänä,
kärsiä vihollisen sortoa?
Lähetä valosi ja totuutesi! Ne johdattakoot minua,
ne viekööt minut pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi.
Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen,
sinun eteesi, Jumala, minun iloni!
Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen,
Jumala, minun Jumalani!
Miksi olet masentunut, sieluni,
miksi olet niin levoton?
Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä,
Jumalaani, auttajaani.
Ps. 43:2–5
Laura Mäntylän kertoma kuvaus kirkon työntekijöistä (piispasta, kirkkoherrasta) ovat yhdenmukaisia myös oman näkemykseni kanssa heidän tavastaan toimia kirkon palvelijoina ja esimiehinä.
Kiitos Laura Mäntylälle tämän asian esille tuomisesta. Niin paljon ovat kirkon työntekijät saaneet viime aikoina kylmää vettä niskaansa, että tällainen uutinen kirkastaa päivän.
Samaa mieltä Salmen kanssa. Huovistahan aikanaan syyllistettiin homojen liiallisesta hyysäämisestä. On hyvä, että pastori Mäntylä vahvistaa, että tämä pitää paikkansa.
Haukuttakoon virassa olevia niin paljon kuin huvittaa, mutta annettakoon eläkeläisten jo olla rauhassa.
Minä suosittelen, ettei haukuta ketään. Asiallinen tiedottaminen ja asioista totuudellisesti kertominen on riittävää.
Onko nyt niin, että pian esille tuleva aloite uudesta avuioliittolaista kirvoittaa kertomuksia kirkon johdon, kirkkohallituksen ja yleensä pappien toiminnasta, jotka on koettu huonoksi kohteluksi? Onko nyt otollinen ajankohta tuoda esiin ja muistella vanhoja, aiemmin esiin tuomattomia, negatiivisiksi koettuja tilanteita?
Mutta hyvä, että esiin tulee tämän uutisen kaltaisiakin muistoja. Uskon, että niitä on paljon enemmänkin kentällä.
15 työpäivää on itselläni enää jäljellä ennen eläkkeelle jäämistä. Harras toiveeni olisi, ettei eläkevaarin toimia taakse jääneiden työvuosikymmenten virkojen hoidossa enää sitten ruodittaisi, vaan saisi jo levätä rauhassa korkeintaan painajaisunien vaivaamana, joita ei voi estää. Toivoisi sellaista rauhaa myös Eero-piispalle.
Uskon, että jokainen aikuinen ihminen on menneisyydessä tehnyt tekoja ja sanonut sanoja, jotka nyt jättäisi tekemättä ja sanomatta. Uskon siihen, että ihmisen ymmärrys ja arvomaailma kehittyvät ja muuttuvat iän karttuessa. Kaikkia menneisyyden syntejä ei varmastikaan ole tarvetta kaivella.
Tietysti piispalla on asemansa johdosta rooli, jossa täytyy hyväksyä suurempi julkinen ryöpyttäminen kuin tavallisella leipäpapilla. Ja vääryyksiä ja rikoksia ei pidä lähteä katsomaan sormien välistä eläkeläistenkään osalta, mutta uskon sekä Kauppisen että Huovisen olevan kovin kilttejä poikia.
Toivottelen Osmolle miellyttäviä eläkepäiviä. Mitään jäähyväisiä en ole jättämässä sillä uskon, että kohtaamme tällä foorumilla vielä monen monituista kertaa.
He, jotka käyttävät kirkkoa oman seksuaalisuutensa edistämiseen, saavat piispalta halauksen ja kirkkoherralta viestintästrategian.
Heidät, jotka pitäytyvät vanhaan virkakantaan, on ajettu pois työpaikoistaan.
Sairas kirkko.
Homoseksuaalisuutta ei voi edistää tai vastustaa. Sen sijaan voimme tehdä valinnan siitä, miten kohtelemme vähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Mielestäni halaaminen on paljon inhimillisempi lähestysmistapa kuin työpaikalta pois ajaminen.
Samaa sukupuolta olevien avioliitot tulevat voimaan Englannissa ja Walesissä 29. maaliskuuta. Englannin anglikaanisessa kirkossa käydään parhaillaan keskustelu siitä, miten asiaan suhtaudutaan. Englannissa laki kieltää kirkkoa suorittamasta vihkiseremoniaa samaa sukupuolta olevalle parille. Sen sijaan keskustelussa on se, pitäisikö sallia järjestettäväksi jonkinlainen siunaustilaisuus (blessing).
Arkkipiispa Justin Welby, joka vastusti ylähuoneessa voimakkaasti homoliittolakia, totesi kirkolliskokouksen (general synod) puheessaan, että jos kirkko hylkää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, se on suuressa vaarassa tulla irrelevantiksi yhteiskunnassa. Pelkona on se, että suuri yleisö alkaa kokea kirkon toiminnassa rasistisia piirteitä.
Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja arvokas. Emme ole kaikki samanlaisia, mikä on rikkaus, ei paha asia. Myös eläimet ovat Jumalan luomia. Lapsenlapseni surevat parhaillaan koiraansa, joka kuoli puolivuotiaana verisyöpään. Olen sanonut heille, että Jumala rakastaa Jymy-koiraakin ja on kutsunut hänet luokseen. Jos se on harhaoppia, olkoon.
Jusun esiinostama asia pitää ottaa vakavasti ja samalla kuitenkin mustaa mihin kirkon toiminta pohjimmiltaan perustuu.
Jälkikristillisessä yhteiskunnassa ns. ”suuri yleisö” saattaa suhtautua kirkollisiin toimituksiin ensisijaisesti kultuuriseremonioina, vaikkakin ne aktiiviseurakuntalaisten kannalta katsoen ovat edelleenkin pyhiä toimituksia. Pyhissä toimituksissa tavoitellaan Pyhää ja siksi niiden muotoja lähestytään pyhän kautta, siis muistaen että epäpyhä pyhittyy armosta.
Miehen ja naisen välinen liitto on Jumalan luomistyössään asettamana itsessään pyhää, vaikkakin arjessa siihen sekoittuu kaikenlaista epäpyhää.
Vaikka emme näkisi Raamatussa torjuntaa samansukupuolisille parisuhteille, emme välttämättä löytäisi niiden kohdalle vastaavaa Jumalan asettamaa pyhää. Toki voisimme silloinkin nojata pyhittymiseen armosta.
Ehkä minäkin sitten uskaltaudun nuhtelemaan Osmoa harhaoppisuudesta kun työpäiviä on noin vähän. Ilmestyskirjan mukaan nimittäin koirat eivät mene sisään taivaan porteista. Eivät myöskään noidat.
Näin jälkikristillisenä aikana suuri osa ihmisistä on luopunut noituudesta. Sen sijaan mietin, miten kirkon pitäisi suhtautua ihmisiin, jotka julkisesti tunnustavat hankkineensa koiran. Ainakin jos on kyse pappisvihkimyksen saaneesta henkilöstä, koiran omistaminen Raamatun vastaisena tekona on mielestäni epäluottamuslause kirkon tunnustusta kohtaan.
Jumala rakastaa kaikki ihmisiä, myös syntisiä. Jos ihmisen tekee mieli hankkia koira lemmikikseen, hänen taakkansa olkoon vastustaa tätä mielitekoa. Uskon kirkosta löytyvän ihmisiä, jotka ovat valmiita kuuntelemaan tällaista ihmistä ja auttamaan häntä pääsemään irti tällaisesta elämäntavasta.
Kirkko kuitenkin vaalii pyhää, joten kyllä pappien pitäisi ymmärtää pysyä erossa saastaisista eläimistä. Tai sitten pitää luopua siitä, että Raamattu olisi uskon ylin auktoriteetti.
Jusu. Kyllä Jumala kaikkia luotujaan rakastaa. Myös koiria. Viattomat luontokappaleet ovat parempia kuin me syntiset ihmiset.
Osmo,
Viattomat luontokappaleet kyllä, mutta Raamatun pyhässä Sanassa SELKEÄSANAISESTI sanotaan, että koirat ovat likaisia eivätkä mene porteista sisään. Tuota voi tietysti yrittää korvasyyhyllä ja ihmisviisaudella selittää itselleen mieluisaksi, mutta oikea kristitty kunnioittaa Raamattua Jumalan Sanana.
Nykyajalle on tyypillistä luopumus ja väärät opettajat. Raamattu varoittaa niistä. Minusta koiranomistajat voisivat perustaa kirkon. Miksi heidän tarvitsee tulla pilaamaan kansankirkkoa kun Jumala ei kuitenkaan voi hyväksyä?
Jusu. Heh heh. Eivät sinne Pyhän Raamatun mukaan kaikki ihmisetkään pääse, vaikka kuinka olisivat suihkussa käyneet. Luepa Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta Matteus 25:stä. Vanhurskaitten joukkoon pääsevätkin ne, jotka ovat tietämättään tehneet hyvää Herralle auttaessaan janoisia, nälkäisiä, sairaita, vankeja ym. vähäosaisia. Vaatteet valkaistaan Karitsan verellä uskomalla Häneen. En minä usko, että koirat helvettiin joutuvat. Jos eivät ihmisten taivaaseen, niin heille on oma taivas varattu. Usko huvikses. Kyllä Taivaan Isä luoduistyaan huolen pitää.
”Kaikkein naurettavimmat argumentit alkavat vähentyä.”
Laura Mäntylä
Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia tällaiset argumentit lienevät. Ei minusta tuntuisi sopivalta, että seurakunnassa työskentelisi ihminen, joka olisi valmis nauramaan ihmisiä ulos seurakunnasta, olkoonkin että ”hyökkäys on paras puolustus”.
Kuule Olli. Kyllä se joskus naurattaakin, mutta eihän sitä voi sanoa, jos aikoo virassa pysyä.
Minä voin aloittaa naurettavien argumenttien listaamisen. Viimeisen kolmen vuoden aikana minulle on tällä foorumilla kerrottu seuraavia ”faktoja”:
(1) Enemmistöllä homoseksuaaleista on yli 500 seksikumppania. Jos muistan prosentit oikein, alle 10% homoista on kuulemma alle 15 kumppania ja suurin osa näistäkin on kuulemma täysin tuntemattomia ihmisiä.
(2) Homoseksuaalisuudesta puhuminen on yhteiskunnallisesti vaarallista, koska se häiritsee lasten psykosomaattista kehittymistä.
(3) Suurin osa homoseksuaaleista on lapsena kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä. Jos hän kieltää tämän, se johtuu siitä, että se on tapahtunut niin aikaisessa vaiheessa, että hänellä ei ole tästä muistikuvia.
(4) Homoseksuaalisuudesta on haittaa henkilölle itselleen. Se muun muassa lisää itsemurhan riskiä. Tästä syystä homoja ei tule hyväksyä vaan heitä tulee vastustaa.
(5) Parisuhteen nimen muuttaminen rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi on haitallista parisuhteessa eläville lapsille. Lapset kärsivät siitä, että heidän perheensä saa yhteiskunnallista tunnustusta.
(6) Homoseksuaaleilla on maailmanlaajuinen salaliitto. Yksi tämän ilmentymä on K24 sivustolla kirjoitteleva Vihervaara, joka ei ole oikea henkilö vaan Setan työryhmä.
Mielestäni asian ympärillä pyörii ihan oikeasti naurettavia argumentteja.
Jusu. Tuosta maailmanlaajuisesta salaliitostahan on syytetty myös juutalaisia ja meitä vapaamuurareita.
Juu, te vapaamuurarit olette kaikkein pahimpia kun te Raamatun vastaisesti olette niitä koiriakin hyväksymässä sinne taivaaseen. Seuraavaksi Jumala varmaan hyväksyy noidatkin?
Kumma, etteivät nuo jusun esimerkit naurattaneet. Ehkä niiden läpi näkyy pilkahdus surullista todellisuutta, vaikka argumentit sinänsä sattuisivat olemaan väärin. Esim. tuokin ensimmäinen argumentti on prosenttiluvuissaan epäuskottava, vaikka olenkin nähnyt dokumentteja, joissa homot ovat kertoneet vieläkin mielettömämmistä kontaktifrekvensseistään. Ehkä San Francisco on poikkeus, mutta kuitenkin.
Fransiscossa lienee kaikki paremmin. Itselläni ei ole ollut kuin yksi kumppani. Hän on riittänyt vallan mainiosti viimeiset 15 vuotta ja uskon hänen riittävän jatkossakin. Ehkä minä olen surullinen poikkeus tässäkin suhteessa.
Etkö Jusu koskaan ole kuullut/lukenut ihmisiä sanottavan koiriksi? Onko jäänyt Robin Hood lukematta?
Ai pitääkö sitä Raamattua muka tulkita, eikö sitä muka luetakaan siten kuin sitä on kirjoitettu?
Koira ei olekaan koira vaan ihminen.
Jusu. Kyllä Jumala varmaan hyväksyy kiltit noita-akatkin, jos heillä on uskoa sinapinsiemenen verran. Kaikenlaisia ”noitia” kyllä ystävvistäänkin moni löytää, mutta vain Jumala näkee sydämeen.
Niinkuin Robin Hoodissa sakseja haukutaan koiriksi, olen ymmärtänyt että Raamatussakin koirilla viitataan tietynlaisiin ihmisiin.
No kyllä tässä on taas kirkon tulevaisuus koetuksella kun nämä liberaalit papit aukovat portteja aivan kenelle tahansa ja jäsenet alkavat tulkita Raamatun sanaa aivan omien halujensa mukaisesti.
Nyt on jo koirista tehty ihmisiä ja noituudelle annettu pikkusormi. Seuraavaksi varmaan homotkin on vaatimassa pääsyä sisään.
Minusta ainakin yksi naurettava argumentti on ”homoseksuaalisuuden edistäminen”. Homoseksuaalisuutta ei voi edistää sen enempää kuin sinisilmäisyyttä tai vasenkätisyyttä.
Vilkaisin tuossa äkkiseltään kommentaareja koiriin liittyen. Näyttäisi siltä, että kaikkein epätodennäköisin tulkinta olisi juuri koirat kirjaimellisesti.
Minusta argumentti menettää vakuuttavuuttaan, jos sitä pitää naurulla vahvistaa. Enemmänkin asia alkaa tuntumaan propagandalta ja ”hyökkäykseltä parhaimpana puolustuksena”.
En ole kuullut, että koirat olisivat tehneet syntiä. Jos käyvät ihmisen kimppuun, on usein kysymyksessä huono kohtelu tai väärä kasvatus. Siis syntiä ovat tehneet ihmiset, eivät koirat. Ja kyllä pikku talitinttikin taivaaseen varmasti pääsee. Ihmiset luulevat olevansa Jumala, mutta eihän se pidä paikkaansa. Sentähdenhän Adam ja Eva karkotettiin paratiisistakin.
Adam ja Eeva karkotettiin paratiisista kun he uskoivat Saatanan valheen, että ”te tulette tietämään niikuin Jumala..” ja söivät kielletystä puusta sen hedelmää.
Kyllä koirat pääsevät (koirien) taivaaseen, uskon niin.
Onneksi täällä ei ole ketään konservatiivia seuraamassa tätä keskustelua. Johan siinä alkaisi sukat pyöriä jaloissa jos huomaisivat, että me selitämme täällä koirat ihmisiksi ja tulkitsemme Raamattua Robin Hoodilla. Sitten tuo yksi mokoma pastori on vielä päästämässä kilttejä noitia taivaaseen ja vieläpä naispuolisia.
Seuraavaksi varmaan joku rupeaa väittämään, että Paavali viittasi ”häpeällisillä himoilla” nimenomaan yksiavioisiin uskollisiin samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin ja että Raamatun puheet siitä, että ihmiset olisivat vaihtaneet seksuaalisuuttaan olisivat vain Jumalan huijausta. Tokihan Jumala tiesi, etteivät homot voi vaihtaa seksuaalisuuttaan, mutta hän halusi vähän jekuttaa ihmisiä.
Jusu, ei mitään hämminkiä! Raamatun kielessä koiraa tarkoittavalla sanalla on myös muita merkityksiä kuin tietty eläin. Eli vaikka pitäydytään kirjaimellisessa tulkinnassa voidaan päätyä eri tulokseen. Sanaa koira käytetään mm. miespuolisesta prostituoidusta tai (kääntymättömästä) pakanasta, vain pari merkitystä mainitakseni.
No, niin. Pelkäänpä, että Jusulta tuli yliannostus sarkasmia tässä koirakeskustelussa. Jos lääke ei tapa, niin se voi menettää tehonsa.
Puhukaa mitä puhutte, mutta ihmisen paras ystävä on joka tapauksessa koira.
Uskon, että koira voi olla ihmisen paras ystävä. Olen sen nähnyt lukemattomat kerrat elämäni varrella. Minulla ei ole koskaan ollut koiraa, joten minun paras ystäväni on ollut jo yli 40 vuotta oma puolisoni.
Näistä naurettavista argumenteista huvittavaa on tietysti se, että ”kirjaimellinen” raamatuntulkinta johtaa lähes aina ad absurdum -johtopäätöksiin.
Raamattua on tulkittava Raamatulla: alkutekstin ja aikalaiskulttuurin tunteminen ei todellakaan ole pahitteeksi. Joskus jopa Robin Hood saattaa heijastaa enemmän Raamatun ajan kulttuuria kuin oman aikamme länsimainen kulttuuri.
Kyllä niillä ”koirilla” viitattiin tuossa yhteiskunnassa tietynlaisiin (saastaisiin) ihmisiin, ja ”noidat” olivat yleensä antiikin aikana miehiä.
Lisäksi luetteloon mahtuvat ”irstailijat, murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka rakastavat valhetta ja noudattavat sitä” (Ilm 22:15). Tähän joukkoon mahdumme myös me, jotka olemme joskus ”olleet vihoissamme veljeemme” tai nimitelleet häntä ”hulluksi”, sillä senkin Vapahtaja rinnastaa murhaan (Mt 5:22).
Jos ollaan ”kirjaimellisia” raamatuntulkitsijoita, ollaan sitä sitten kunnolla. Pataan tulee silloin tasaisesti kaikille.
Mutta ”miesten kanssa makaavilla miehillä” ei todellakaan tarkoitettu samaa kuin nykyisin homoseksuaaleista puhuttaessa – niin kuin siis ”koirakaan” ei tarkoittanut sitä koiraa, joka haukkuu pihallamme tai kodeissamme.
Jos menee liian vaikeaksi, kun heprean, aramean ja kreikan opiskelu on niin vaivalloista ja raamatunajan kulttuurin tunteminen vaatii myös hieman vaivannäköä, tähän on on myös yksinkertainen raamatullinen ratkaisu:
– kaikki, jotka tahtovat seurata Herraamme Jeesusta ja hänen tahtoaan, pääsevät sisälle – olivatpa ”koiria”, ”noitia”, ”miesten kanssa makaavia miehiä”, ”murhaajia”, ”muita ihmisiä paheksuvia tiukkapipoja” tai täysin huumorintajuttomia fariseuksia tai jotain aivan muuta.
”Hänestä (Jeesuksesta) kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi” (Apt 10:43).
Tämän otan kirjaimellisesti, vaikka saisin siitä toruja. Profeettojen todistus ei nimittäin ole vuosituhansien saatossa muuttunut eikä vanhentunut. Toisin kuin meidän raamatuntulkintamme.
Minustakin hyvä, että Laura Mäntylä kertoo omasta kokemuksestaan nyt kun juuri Huovisen suhtautuminen on noussut esille. Juttu ei valitettavasti kerro, oliko Mäntylä tuolloin rek. parisuhteessa tai seurusteliko hän samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. 2000-luvulla kirkossa kai yleisesti on painottunut se näkemys, että homoseksuaalisuus itsessään ei ole este kirkon virassa toimimiselle. Suhtautuminen rek. parisuhteessa elämiseen on sitten toinen asia, kuten tiedämme.
Ihania eläkepäiviä Osmolle.Toimituspyyntöjä varmasti tulee.
Jusulle iltalukemista: Voitto Viro, Toni veljeni. Toni oli musta villakoira.
Jani:suhtautuminen rek. parisuhteessa elämiseen on sitten toinen asia, kuten tiedämme. Siis heterot saavat kirkon virassa mellastaa kuinka haluavat, mutta homot eivät rakastaa kumppaniaan?
May. Kiitos toivotuksesta. Minäkään en ymmärrä sitä, että kirkon virassa ei pidetä mitenkään enää kummallisena, jos joku menee vaikkapa jo kolmannen kerran avioliittoon, vaiukka molemmat edelliset puolisot elävät. Ja vihitään jopa kristilliseen avioliittoon. Ja jos joku on sukupuolisesti erilainen ja haluaa olla kumppaninsa kanssa, sitä ei sallita. Nimitetään sellaista suhdetta sitten millä nimellä tahansa. Kristilliseen avioliittoon en kylölä heitä vihi.
Helena Paalanne, ei varmasti voidakaan kenenkään erityistä seksuaalisuutta edistää, ei edes homoseksuaalisuutta siinä mielessä mistä nyt tämä aika keskusetelee. Sen sijaan siitä voi tehdä hyvin popularistisen tavan ratkoa kaikkia maailman ja ihmisyyden ongelmia seksistisen maailmankuvan kautta. Nyt on käynyt näin ja tässä suhteessa ollaan todella pahasti hakoteilla ja aiheutetaan paljon pahaa sekä vääriä kuvitelmia seksistä tämän maailman ihmisyyden mittarina.
En juurikaan kuule varoittavia sanoja tässä suhteessa vaan homojen asiaa ajetaan muka sivistyneen maailman oikeana sallivuutena taikka tasa-arvokysymyksenä – ollaan pahasti metsässä, ei ole mittari kummallekaan jos pidämme kiinni kristityn käsityksesta Luojan luomana maailmana.
Tuomo Hirvi: ”En juurikaan kuule varoittavia sanoja tässä suhteessa vaan homojen asiaa ajetaan muka sivistyneen maailman oikeana sallivuutena taikka tasa-arvokysymyksenä.”
Mistä Tuomon mielestä pitäisi varottaa?
Jani Salminen totesi, ettei juttu sisällä tietoa parisuhdetilanteestani siihen aikaan, kun piispa Huovisen kanssa aiheesta keskustelin. Piispa oli tuolloin jo nähnyt Inhimillisen tekijän, jossa tuli hyvin selväksi se, että seurustelen naisen kanssa. Hän myös varmasti näki sormuksen sormessani. Rekisteröidyssä parisuhteessa en ollut.
1. Kor. 5:13
Laura Mäntylälle: Muistan sinun sanoneen jossakin vuosia sitten olleessa TV-keskustelussa, että käsityksesi homoseksuaalisuudesta muuttui teologisessa tiedekunnassa, ts. sanoen raamattukäsityksesi muuttui ja samalla käsityksesi homoudesta. Konservatiivista tuli liberaali?