Koronavirus ei ole ainoastaan aiheuttanut poikkeustilannetta Suomessa, se on myös aktivoinut uskonnollista ajattelua. Osa aktivoitumisesta on sellaista kirjoittelua, että sitä ei ole viisasta harjoittaa Kotimaa24:n blogeissa (ja tuskin kovin monessa muussakaan paikassa). Kyse on kaikenlaisesta hysterian lietsomisesta, huhujen tai väärien tietojen levittämisestä, yksityisten ”koronatotuuksien” julistamisesta ja pandemian hengellistämisestä. Varsinkin viimeksi mainittu näkyy olevan tarttuva vaiva.
Ylläpito on jo poistanut muutamia blogikirjoituksia edellä lueteltujen syiden perusteella.
Toivottavasti bloggaaminen ja kommentointi pysyvät jatkossakin asiallisina, rakentavina ja myönteisinä, vaikka pandemia ja poikkeusolot voivat hetkellisesti kiristää tunnelmaa ja kärjistää uskonnollista ajattelua. Sinänsä nykyinen tilanne antaa varmaan paljonkin aihetta oivaltavalle teologiselle analyysille ja pohdiskelulle.
Paremman bloggaamisen puolesta!
Kiitos
Oma postaukseni kuuluu poistettuihin. Siinä ei ylläpidon mukaan ollut ”Tavallaan mitään kiellettyä, mutta siitä tullut palaute ja uusi linjaus, josta tarkemmin Ylläpidon blogissa, saivat aikaan yleisharkinnan.”
Pidin tätä mahdollisena jo etukäteen, joten en pudonnut tuoliltani. Olen tietysti yleisellä tasolla pahoillani, että harkintakyky pettää näin laajasti. Sananvapauden rajoittaminen on yksi osa kehitystä yhteiskunnassa ilman koronaakin. Yleisen mielipiteen muodostuminen on nykyään valtavan nopeaa, se on valtavan laajaa ja sillä on valtava voima vaikuttaa meihin. Olen kokenut tätä samaa aikanaan uskonyhteisössä, joka oli silloin maailmani. Nyt on isompi yhteisö, mutta samat mekanismit toimii kaikilla tasoilla.
Ja mikähän on sitä oivaltavaa teologista analyysia, joka sallitaan?
Ja mikä on ”parempaa bloggaamista”? Oma blogini oli asia- ja tilastopitoinen. Lisäksi esitin omaa tulkintaani tilanteesta ja kerroin tavastani suhtautua siihen. Esikoislestadiolaisuudessa käytetään termiä ”yhteinen ymmärrys”, siitä ei saanut poiketa. Neuvostoliitossa oli monia muotoiluja asialle.
Anita. ”Ja mikähän on sitä oivaltavaa teologista analyysia, joka sallitaan?”
Hyvä kysymys. Onko pandemian hengellistämistä, jos pohdin vaikkapa Hebr 12:26-29 jakeita ”vielä kerran minä liikutan(järkytän, eng. l shaking) maan, jopa taivaankin”. Voimmeko ajatella koronaepidemian kaltaisista globaaleista ongelmista, että ne kuuluvat tällaiseen kaiken järkkymiseen, jonka myönteinen tarkoitus on jouduttaa Jumalan valtakunnan ilmestymistä maan päälle? Tämän ajatuksen mukaan tällaisen kaiken järkkymisen tarkoitus on horjuttaa ihmisen omavoimaisuutta ja halua elää riippumattomana Luojastaan.
Näin Jumala tavallaan painaisi meitä polvilleen, turvaamaan Häneen ja Hänen valtakuntansa järkkymättömiin perustoihin. Silloin mielenkiintoinen kysymys kuuluisi, mikä on järkkymätöntä ja iankaikkista, ja mikä järkkyvää ja *ajallista*, so. tilapäistä? Ovatko nämä sallittuja teologisia kysymyksiä?
Näyttää siltä, että nyt on joko poistettu tai bloggaajien itsensä toimesta poistunut monta sellaistakin blogia, joissa ei käsittääkseni ollut mitään koronaan viittaavaa. Mikähän ongelma niissä on ollut?
Olisi todellakin paikallaan, että ylläpito esittäisi jonkinlaisen yhteenvedon siitä, mitä ”koronaviruksen hengellistäminen” pitää sisällään. Onko kysymys kenties siitä, että epidemiat selitetään yksioikoisesti jonkin Raamatusta poimitun systeemin mukaisesti ja korvataan niillä monisyiset lääketieteelliset näkökulmat?
K24-ylläpito toimi oikea-aikaisesti ja vastuullisesti.
Antti Hämäläinen: ”Onko pandemian hengellistämistä, jos pohdin vaikkapa Hebr 12:26-29 jakeita “vielä kerran minä liikutan(järkytän, eng. l shaking) maan, jopa taivaankin”.
Miten tuo Hebrealaiskirje, jonka kirjoittajaa ei edes tunneta, liittyy tämän päivän koronaepidemiaan ja sen hoitoon? Minun mielestä ei mitenkään. Sen nimenomainen tarkoitus on hengellistää tämä käytännön ongelma, jonka hoitamiseen tarvitaan asiantuntemusta ja järkevää käytöstä.
Hebrealaiskirjeen kirjoittaja, oli hän kuka tahansa, oli erinomainen Vanhan Testamentin tuntija ja myös tällaisena pätevä opettamaan pappeudesta ja Jumalan lähestymisestä. Mikään UT:n kirjoitus ei sisällä näin perusteellista ja keskeistä VT:n siteeraamista varsin tärkeässä asiassa, nimittäin pappeuden muutoksen kuvaamisessa uuteen liittoon siirryttäessä. Kirjoittajan asiantuntemus tässä on kiistatonta, ja se on minusta tärkeämpää kuin hänen henkilönsä.
Nyt Hebrealaiskirjeen kirjoittajan tarkoitus ei varmasti ollut hengellistää meidän koronavirusongelmaa tai muutakaan vastaavaa kriisiä. Hebrealaiskirjeen painopiste, kuten koko Raamatun sanoman, on Jumalan pelastussuunnitelman esilläpitämisessä. Hebr 12:26-29 jakeethan ovat erityisen optimistisia, koska niiden pääsisältö sisältää lupauksen:”Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset, ja siten palveelkaamme Jumalaa,….”.Tänäänhän ihmiskunta selvittyään yhdestä kriisistä, kohtaa yhä uuden ja uuden kriisin.
Minun oli aikanaan vaikea ymmärtää 1900-luvun säveltäjiä, Sostakovchia ja Pendereckiä. Heidän säveltämänsä musiikki tuntui täydeltä kakofonialta. Lopulta kuitenkin ymmärsin, että juuri tällainen voimistuvan kakofonian vuosisata kaksine maailmansotineen ja kylmine sotineenhan koko viime vuosisataa oli.
Nythän uusi vuosituhat ei ole tuonut helpotusta tähän, päinvastoin, ihmiskunta on syöksykierteessä talouden, ilmaston ja nyt myös tällaisten epidemioiden suhteen. Yksinkertaisesti sanottuna tilanne on jo mennyt hanskasta, ja johtajamme reagoivat yhä uusiin kriiseihin, eivätkä enää kontrolloi tapahtumia. Kuka vaan tajuaa, että esimerkiksi talouden suhteen tämä on täysin kestämätön tilanne, koska koko ajan lisävelkaa ottamalla rikotaan yksinkertaisimpia taloudenmoraalisia lainalaisuuksia, johin kuuluu se, ettei kuluteta enemmän kuin tienataan. Esirukouksessa meidän on mahdotonta pyytää, että Jumala siunaisi tällaista tyhmyyttä. Tällaisenaan maailman talous on rakennettu perustalle, joka ei tule kestämään. Siksi on lohdullista, että Hebrealaiskirje puhuu valtakunnasta, jossa tällaista ongelmaa ei lopulta ole. Tämähän on nimenomaan uskon, toivon ja rakkauden näkökulma.
Tietysti voimme hyvällä syyllä kysyä, onko kyse kaiken järkkymisestä, jotta järkkymätön valtakunta voisi lopulta ilmestyä? Raamattu aivan selvästi kuvaa Jumalan pelastussuunnitelmaa joka päättyy onnellisesti, Jumalan valtakunnan voittoon. Tämän kai useimmat kristityt ymmärtävät
Jatkan kyselyäni. Ylläpito varoitti, että ei saa hengellistää koronaa. Samalla se kuitenkin antoi luvan kirjoitta oivaltavaa teologista analyysia ja pohdiskelua. Mikä on hengellisen ja teologisen ero? Mikä tekee analyysista oivaltavaa? Vainko, jos se on ylläpidon teologisen linjan mukaista?
Ja arvioiko Ylläpito Kotimaa24n lukijakunnan niin arvostelukyvyttömäksi, että sen on suojeltava sitä vahingollisilta hengellisiltä analyyseiltä. Mielestäni täällä on niin paljon vahingollista hengellistä kirjoittelua, että ihmettelen, miksi lukijoita ei suojella sellaiselta.
Onko ylläpito varma, ettei korona ole juuri hengellinen kysymys? Joskus tuntuu, että kirkolla niin pieni Jumala, että hänet pitää pitää visusti erossa suurista ongelmista. Vain ihmisethän osaavat hoitaa sellaiset. Maailmankaikkeuden Luoja ja Herra on kutistettu lohduttelijaksi, jolla ei ole mitään muuta sanottavaa ja joka ei mihinkään muuhun pysty. Hänet pitää sulkea messuihin ja raamattupiireihin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiin, seurakunnan seinien sisään. Raamatusta tunnen suuremman Jumalan.
Ojala: ”Ja arvioiko Ylläpito Kotimaa24n lukijakunnan niin arvostelukyvyttömäksi, että sen on suojeltava sitä vahingollisilta hengellisiltä analyyseiltä.”
Tuntuu olevan arvioissaan varsin oikeansuutntainen.
Ojala: ”Luoja ja Herra on kutistettu lohduttelijaksi, jolla ei ole mitään muuta sanottavaa ja joka ei mihinkään muuhun pysty. Hänet pitää sulkea messuihin ja raamattupiireihin, hautajaisiin ja kastetilaisuuksiin, seurakunnan seinien sisään. ”
Niin on, jos siltä näyttää. (Urho Kekkonen – 1975)
Kimmolle viesti: ”Näin on jos siltä näyttää” on italialaisen Luigi Pirandellon näytelmän nimi (Così è se vi pare), vaikka sitä olisi Kekkonenkin lainannut. Näytelmää voi katsella vaikka YouTubesta aikansa ratoksi. https://www.youtube.com/watch?v=KTKmfw78qgw
Hyvä Anita! Olen samaa mieltä!
Ja Erkolle myös kiitokset. Harppasin epähuomiossa kommenttisi yli.
Hengellisyyttä on ilman teologiaa. Teologia on hautomo, joka linkoaa viruksensa alttiiseen sieluun (ja saastuttaa sen). Hengellisyys sen sijaan on vapaa.
Hengellisen kirjoittelun taso on vain mielipide, ei totuus. Kukin ”vahingoittuu” (vrt. virus), jos on vaarassa. Pitää kasvattaa vastustuskykyä.
Korona on pelkästään tautikysymys, siitä on turha tehdä ”salaisia kansioita” tai salaliittoteorioita. Maailmaan tulee tietyin aikavälein uusia viruksia, jotka tekevät ne tehtävät, mikä niille on annettu. Uskontoihin virukset eivät ota kantaa, kaikki käy. Siinä mielessä tasapuolinen.
Tarkoitukseni oli kysyä, mikä on hengelllisen ja teologisen KIRJOITUKSEN ero, mutta kirjoitin huolimattomasti.
”Maailmaan tulee tietyin aikavälein uusia viruksia, jotka tekevät ne tehtävät, mikä niille on annettu.”
Maailmaan tulee siis jotakin ja siitä sitten loogisesti seuraa, että ”ne tekevät tehtävät, mikä niille on annettu.” Kuka on antanut?
Yllätyin, kyseiseen ilmoitukseen ”ylläpidon huoleen” ”Älä hengellistä koronavirusta” otsikkoon.
Mielestäni ei ole ilmennyt ylireagointia kenenkään taholta.
Minä olen itse ymmärtänyt ajansaatossa, pitkään uskossa olevana vanhempana miehenä, maailmaa nähneenä, löysin Jeesuksen ollessni rauhanturvaajana Israelissa ja Kyproksella.
Olen huomannut omassa elämässäni sen, että Jumala puhuu tavalla tai toisella, vaikeuksienkin kanssa, Esimerkkinä pidän Jobia, joka koki ”konkurssin” elämässään. Jopilta voidaan lähteneen jopa tomutkin kaiken muun kanssa, Luonnollista oli Jobille kysellä Jumalalta syytä sellaiseen koettelemukseen.
Luonnollisena pidän tämän nykyisen tilanteen, jossa koen Jumalan puuttuneen tähän ihmisten suureen välinpitämättömyyteen ihmissuhteissa, ja jossa lähimmäisenrakkaus on kokenut ”konkurssin”.
Mielestäni Jumala on sallinut tämän tapahtuvan, jotta ihmiset heräisivät tekemään parannuksen.
Tälläiset kirjoitukset pitäisi vielä olla sallittuja. Jumala koettelee meidän uskoamme siinä, kenen puolella seisomme. Aika on vähissä parannuksen tekoon, joten ottakaamme todesta Jumalan sanat. Jumalan sallimatta ei tapahdu mitään, ei edes koronaviruksen leviämistä.
Oikea kysymys onkin, miksi Jumala on tämän kaiken sallinut.
Aivan, jos tällaiset kysymykset ja kysymyksenasettelut kielletään, on hyvä syy kysyä, millainen käsitys kristinuskosta tällaisten toimenpiteiden takana on?
Jos uskomme syntien sovitukseen ja iankaikkiseen elämään ei meillä pitäisi olla mitään kysymyksiä, mitä emme tältä pohjalta vosi esittää. Kristinusko, Jeesuksen risti nimenomaan on se järkkymätön perusta, jonka varassa voimme kohdata todellisuuden juuri sellaisena kuin se on kaikessa raadollisuudessan.
Hyvä Erkko! Olen samaa mieltä. Ei täällä mielestäni kukaan ole ylihengellistänyt koronaa. Eikö toisaalta meille kristityille ole kaikki asiat hengellisiä ja Jumalasta riippuvaisia. Eikä se tarkoita, että meidän ei tule järkeämme käyttää. Jotenkin tuntuu, että piispoilta ja myös kotimaa24 ylläpidolta puuttuu Jumalan, Luojan ja Kaikkivaltiaan näkökulma, ja sen esittäminen täällä kirkkomme virallisen lehden blogialustalla halutaan myös estää, vaikka täällä todella sallitaan monenlaisten harhaoppien esittelyä. Meille Jeesukseen turvaaville Jumalan hallintavalta on jokaisen päivän lähtökohta.
Jumala säätää säät ja hallitsee niin sairaudet kuin kansojen kohtalotkin, eikö niin? Ylihengellistämisenä pidän sitä, jos hallinnon toimenpiteitä epidemian hillitsemiseksi vastaan kapinoidaan Jumalan vaikutusvaltaan vedoten.
Eikö juuri nyt, kuulu kysyä: Mitä Jumala haluaa meille kertoa? Eikö juuri nyt kuulu rukoilla armahdusta. On hienoa, miten monta rukousteemaa ja – sovellusta on lähtenyt liikkeelle. Niiden takaa löytyvät tämän ajan todelliset hengelliset johtajat. Kiitos esimerkiksi Timo Pöyhöselle!!
Nyt puolestani voin sanoa sinulle, Jouko, kiitos! Samoin Antille. Olen kanssanne samaa mieltä.
Kirjoitin jo ennen Ylläpidon varoitusta blogiluonnoksen koronaan liittyen. Nyt en tiedä, onko se ”oivaltavaa teologista pohdintaa” vai vääränlaista hengellistämistä. Annan sen toistaiseksi olla luonnoksena ja katson jatkossa, miten menetellä.
Ja Erkolle myös kiitokset. Harppasin epähuomiossa kommenttisi yli, ja tämä vastaus meni ensiin väärään lokeroon. Meneeköhän nytkään oikeaan paikkaan :)? Saa olla tarkkana, ett sijoittaa vastauksensa oikean ketjun jatkoksi.