Älä hengellistä koronavirusta

Koronavirus ei ole ainoastaan aiheuttanut poikkeustilannetta Suomessa,  se on myös aktivoinut uskonnollista ajattelua. Osa aktivoitumisesta on sellaista kirjoittelua, että sitä ei ole viisasta harjoittaa Kotimaa24:n blogeissa (ja tuskin kovin monessa muussakaan paikassa). Kyse on kaikenlaisesta hysterian lietsomisesta, huhujen tai väärien tietojen levittämisestä, yksityisten ”koronatotuuksien” julistamisesta ja pandemian hengellistämisestä. Varsinkin viimeksi mainittu näkyy olevan tarttuva vaiva.

Ylläpito on jo poistanut muutamia blogikirjoituksia edellä lueteltujen syiden perusteella.

Toivottavasti bloggaaminen ja kommentointi pysyvät jatkossakin asiallisina, rakentavina ja myönteisinä, vaikka pandemia ja poikkeusolot voivat hetkellisesti kiristää tunnelmaa ja kärjistää uskonnollista ajattelua. Sinänsä nykyinen tilanne antaa varmaan paljonkin aihetta oivaltavalle teologiselle analyysille ja pohdiskelulle.

Paremman bloggaamisen puolesta!

  1. Antti Hämäläinen. Olen kauan aikaa sitten huomannut, että te karismaatikot elätte sellaisessa todellisuudessa, käytätte sellaisia käsitteitä ja harjoitatte sellaista (mielivaltaisen tuntuista) raamatuntulkintaa, ja puhutte sellaisista Jumalalta saaduista tehtäväksiannoista, joita ulkopuolisen kristityn on hyvin vaikea ymmärtää. En parhaalla tahdollanikaan ymmärrä, mitä tekemistä Sakarjan kirjalla tai jollakin sen aikamääreillä on Neuvostoliiton kanssa tai miksi kristittyjen tulisi edistää juutalaisen kansan muuttoa Lähi-itään. Ja asia nostetaan jotenkin keskeiseksi kristilliseksi opinkohdaksi. En kiistä sitä, että Jumala poikkeustapauksessa voi puhua vaikkapa suoraan jollekulle. Jumalan tiet ovat usein outoja ja epidemiatkin ovat toki Jumalan käyttämiä ”herätyshuutoja” meille. Mutta oletko ollenkaan tietoinen siitä hengellisestä väkivallasta ja ahdistuksesta, jota syntyy, kun ihmiselle sielunhoidossa sanotaan jotakin Jumalan auktoriteetilla, häntä kehotetaan ”koettelemaan” asianomainen sanoma, eikä kukaan voi kuitenkaan todentaa, onko kyseessä Jumalalta saatu sanoma vai ei? Tai yritetään ”rakkaudellisesti” saada joku puhumaan kielillä. Mutta vasta vuosien jälkeen käy ilmi, että hän olikin kokenut tilanteen äärimmäisen painostavana. Koska karismaattinen kristillisyys nostaa tällaiset ilmiöt Jumalan sanan ja sakramenttien rinnalle. Käytännössä vieläpä yläpuolelle, koska esimerkiksi perinteisiä kristinuskon oppeja samalla sivuutetaan.

    • Marko Sjöblom:”” Olen kauan aikaa sitten huomannut, että te karismaatikot elätte sellaisessa todellisuudessa, käytätte sellaisia käsitteitä ja harjoitatte sellaista (mielivaltaisen tuntuista) raamatuntulkintaa,””

      Entäpä kun käännetään katse omaan opetukseen eli Raamatun tulkintaan, voiko sitä ulkopuolella olevat ihmetellä?

      Otetaamp ihan yksinkertainen asia, mistä tuntee Jeesuksen opetuslapset?

      Vastaus on selkeä:

      Joh. 13:35
      Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

      Entäpä kun suomessa oli liki 100% luterilaisia niin miksi syttyi sisällissota, voiko Jeesuksen opetuslapset sotia keskenään?

      Kysyppä näitä lapselta, voiko nuo kaksi asiaa olla yhtäaikaa voimassa, keskinäinen rakkaus ja keskenään sotiminen, mitähän lapsi vastaa, entä mitä vastaat sinä?

    • .Marko. ” Olen kauan aikaa sitten huomannut, että te karismaatikot elätte sellaisessa todellisuudessa, käytätte sellaisia käsitteitä ja harjoitatte sellaista (mielivaltaisen tuntuista) raamatuntulkintaa, ja puhutte sellaisista Jumalalta saaduista tehtäväksiannoista, joita ulkopuolisen kristityn on hyvin vaikea ymmärtää.”
      Koetin aikaisemmin vähän määritellä suhdettani karismaattisuuteen.Alla sitteeraus. En siis pidä hyvänä sitä, että ensin maalaat minusta jonkun kuvan karismaatikkona, ja sitten käyt sen kimppuun. Siis minusta karismaattisuus kirkossa on parempi kuin ei mitään, mutta itse en ole minkään karismaattisen liikeen jäsen tai toimija. Pyydettäessä olen opettanut tilaisuuksissa niinkuin kaikkien muidenkin kutsumana.Sakarjan kirjan 70 v o tietysti eri asia kuin NLO:n 70 vuotta, siksi sanoinkin, että ”bongasin” sen sieltä.Kristittynä juutalaisten muuttoa Israeliin edistettiin siksi että Jumala kutsui meidät siihen. MInun vaimoni oli myös juutalainen, ettei siinä senkään puoleen mitään kummallista ollut. Turvallisempaahan juutalaisten on olla omassa maassaan, missä heillä on oma armeija ja rajat puolustettavanaan.Myös Israel on hyvä paikka Messiaan tulon odotusta ajatellen.

      ”Minä en koskaan ole ollut minkään viidesläisen tai muunkaan karismaattisen liikkeen jäsen, mutta pidän niistä. Ainakin voin sanoa, että ne ovat parempia, kun ei mitään. Meillä Suomessahan kaikenlaiset herätysliikkeet ovat pysyneet kirkon yhteydessä. Minä siis olen aina ollut vaan ihan tavallinen luterilaisen seurakunnan rivijäsen. Minun kirkko on vanha 1200-luvulla rakennettu kaunis kivikirkko jonka ympärillä on idyllinen hautausmaa. Minulla on siellä jo oma hautapaikka odottamassa, niin, että tulevaisuus on näiltä osin mallillaan.”

      Nyt tällaiset sielunhoidolliset ongelmat joidenkin kielilläpuhumisen tai sanomien koettelemisen kanssa eivät ollenkaan kuulu minulle. En siis ole mukana missään karismaattisessa liikkeessä enkä joudu kohtaamaan tällaista. Aina kun joku on sekaisin tai sielunhoidon tarpeessa on varmasti viisasta etsiä siihen syy.

  2. Erkko Järvinen: ” Vieläkö kirjoitat seuraavaa : “minä sanon höpö höpö.”

    En kirjoita sinulle höpö höpö, mutta olen edelleen sitä mieltä, että lopunajan maalailusi on osaksi oman mielikuvituksesi tuotetta. Olen jo 1960-luvulla kuullut noita vertauksia Nooanpäiviin ja huolestumisia ihmiskunnan syntielämästä.

    Pitää kuitenkin tajuta, että Nooanpäivien ja nykyajan välilläkin on harjoitettu monenlaista moraalittomuutta, käyty tuoavia sotia ja ennen tätä päivää on myös ollut maailmanlaajuisia pandemioita, joissa on kuollut kymmeniä miljoonia ihmisiä. Eivät nuo kärsimysten ajat ole Jumalantuntemustamme lisänneet ja elämä on niiden jälkeen jatkunut. Todennäköisesti elämä jatkuu myös tämän koronapademian jälkeenkin.

    Ei hengellistetä tätä koronaongelmaa. Toimitaan vain järkevästi, jotta selvittäisiin siitä mahdollisimman vähin vaurioin. On toki myönnettävä, että paljon siitä tulee ongelmia koko maailmallemme.

  3. Voisitko herra Tihinen nyt selittää, mitä koronaaongelman hengellistämien tarkoittaa? Koetin jo ihan keskustelun aslussa puuttua tähän. Laitan muutaman rivin uudelleen tähän.

    Nyt koko ajatus siitä, että tällainen epidemia voitaisiin jotenkin hengellistää, on aika kummallinen sen valossa, miten ymmärrämme kristinuskoa. Kreikkalaisen filosofian tai jonkun gnostilaisen kultin valossa se olisi ymmärrettävämpi. Näissähän erotetaan “alempi” fyysinen todellisuus “ylemmästä” hengen maailmasta.Ei juutalaiskristillisessä maailmankuvassa tehdä eroa hengellisen ja fyysisen todellisuuden välille. Sekä fyysinen, että hengellinen todellisuus kuuluu Jumalan toimialueeseen, ja myös Hänen pelastussuunnitelmansa toteutuu kokonaisvaltaisesti maailmassa.Myös kristinuskossa inkarnaatio, Jumalan tuleminen ihmiseksi on tärkeää, emmekä tee viisaasti jos nyt suosimme jonkunlaista doketismia päästäksemme ajattelemasta epidemiaa pelastusta etsivän ihmisen näkökulmasta.

  4. Antti Hämälainen: ”Voisitko herra Tihinen nyt selittää, mitä koronaaongelman hengellistämien tarkoittaa?”

    Minun mielestä saat hyvän selityksen kysymykseesi kun luet blogin ajatuksella uudestaan.

    Minä voin yrittää selittää asiaa yksinkertaisella esimerkillä, miten minä hengellistämisen tajuan; Esimerkiksi joskus autolla ajaessani käy niin, että rengas puhkeaa. Jos hengellistän tapahtuman, niin alan miettiä, että mitähän Jumala tuolla renkaanpuhkeamisen sallimisella tarkoittaa tai mietin, että mitähän syntiä olen tehnyt kun Jumala minua noin rankaisee?

    Viisaampaa kuin Jumalan sekoittaminen pieniin ja suurempiinkin vaikeuksiin on miettiä, että miten kyseessä oleva ongelma ratkaistaan ja mietitään, että miten sen toistuminen voitaisiin estää.

    Meneillään olevaan suureen Korona epidemiaan voidaan soveltaa samaa logiikkaa. Pyritään tekemään kaikki se mikä on järkevää ongelman ratkaisemiseksi ja turhien ihmisuhrien välttämiseksi. Myöhemmin voidaan pohtia, että mitä voitaisiin tehdä tulevan vastaavan katastrofien varalta.

    Elämä on vaarallinen seikkailu ja kaikkea kauheaa tapahtuu. Joku hengellistää asiat ja etsii tapahtuneen syytä Jumalasta. Tämän Luojan osuus tapahtumissa on se, että hän loi luonnonlait, joiden mukaan maailmamme toimii. Tuntemalla luonnonlait me ihmiset voimme monia asioita hallita. Hyvä esimerkki on lentoliikenne, joka on tilastollisesti turvallisempaa kuin maantieliikenne, sillä lentoliikenteessä ei oteta samansuuruisia riskejä kuin maantieliikenteessä.

    • Tihinen.Etkö ymmärrä eroa kreikkalaisen ja juutalaiss-kristillisen maailman käsityksen välillä?

      ”Kreikkalaisen filosofian tai jonkun gnostilaisen kultin valossa se olisi ymmärrettävämpi. Näissähän erotetaan “alempi” fyysinen todellisuus “ylemmästä” hengen maailmasta.Ei juutalaiskristillisessä maailmankuvassa tehdä eroa hengellisen ja fyysisen todellisuuden välille. Sekä fyysinen, että hengellinen todellisuus kuuluu Jumalan toimialueeseen, ja myös Hänen pelastussuunnitelmansa toteutuu kokonaisvaltaisesti maailmassa..Myös kristinuskossa inkarnaatio, Jumalan tuleminen ihmiseksi on tärkeää, emmekä tee viisaasti jos nyt suosimme jonkunlaista doketismia päästäksemme ajattelemasta epidemiaa pelastusta etsivän ihmisen näkökulmasta.”

      Ymmärrätkö siis, mitä sanon koronaepidemian hengellistämisestä? Kristityn on mahdotonta hengellistää sitä, jos vähänkään ymmärtää uskomme perustoja.

  5. Arkisten asioiden hengellistäminen saattaa johtaa siihen, että hengelliset asiat arkipäiväistyvät. Jumalasta voi tulla jonkinlainen rukousvastausten automaatti, jonka avulla ratkotaan pikkumurheita ja jokapäiväisiä ongelmia. Tällaista tulisi mielestäni varoa.

    • pentti. ”Jumalasta voi tulla jonkinlainen rukousvastausten automaatti, jonka avulla ratkotaan pikkumurheita ja jokapäiväisiä ongelmia.”
      Minusta tämä on aika kummallista puhetta. Niinkuin Jumala jotenkin muuttuisi meidän päähänpistojemme mukaan. Minusta sinun kannattaisi puhua jumalakuvan muuttumisesta, siis jonkun ihmisen käsityksestä joka koskee Jumalaa.

    • ”Minusta sinun kannattaisi puhua jumalakuvan muuttumisesta, siis jonkun ihmisen käsityksestä joka koskee Jumalaa.” Siitä toki puhunkin. Olisi varmaan pitänyt lisätä lauseeseen yksi sana: ”Jumalasta voi tulla ihmiselle jonkinlainen rukousvastausten automaatti.” Eihän kenelläkään ole muuta käsitystä Jumalasta kuin se, mikä hänelle on syystä tai toisesta muodostunut. Toisilla on epämääräinen tai kapea, toisilla monipuolisempi kuva, toisilla syvällisempi, mutta kaikilla kuitenkin rajattu ja vajavainen.

    • Pentti. ”Eihän kenelläkään ole muuta käsitystä Jumalasta kuin se, mikä hänelle on syystä tai toisesta muodostunut. Toisilla on epämääräinen tai kapea, toisilla monipuolisempi kuva, toisilla syvällisempi, mutta kaikilla kuitenkin rajattu ja vajavainen.”
      Minä pidän kovasti Jobin kirjan viimeisestä luvusta. Pari ensimmäistä jaetta sen jälkeen kun Job on sanut herralta vastauksen edellisissä luvuissa.:”Silloin Job vastasi Herralle ja sanoi:”Minä tiedän, että sinä voit kaikki ja ettei mikään päätöksesi ole sinulla mahdoton toteuttaa. ”Kuka peittää minun aivoitukseni taitamattomasti?” Siis on niin:minä puhuin ymmärtämättömästi asioista, jotka ovat ylen ihmeelliset minun käsittää”. Job löysi hyvän osan, ja kykeni nyt luottamaan Jumalaan samalla kun hän ymmärsi, ettei käsitä Jumalan olemusta kuin korkeintaan pinnallisesti. Näinhän on meidänkin laitamm siihen astiu, kunnes usko muuttuu näkemiseksi. Jumala on antanut meille yli ymmärryksen käyvän rauhansa joten meillä on koko ajan elämyksellinen kosketus iankaikkisuuteen. On viisasta antaa tämän riittää henkilökohtaiseksi Jumalan tuntemukseksi.

    • ”On viisasta antaa tämän riittää henkilökohtaiseksi Jumalan tuntemukseksi.” Olen samaa mieltä. Eikö tämä tee tyhjäksi käsitykset suoraan Jumalalta saaduista kehotuksista mennä sinne tai tänne ja tehdä tuota tai tätä?

    • Pentti. ”Olen samaa mieltä. Eikö tämä tee tyhjäksi käsitykset suoraan Jumalalta saaduista kehotuksista mennä sinne tai tänne ja tehdä tuota tai tätä?”
      Miten se muka tekee kuuliaisuuden tyhjäksi jos Jumala kehoittaa johonkin?

    • Onko se Jumala, joka kehottaa? Jospa se onkin ihmisen mielen luoma jumalakuva, jonka äänen kuulee? Mietin tätä aiemman lausumasi pohjalta lähinnä teoreettisesti, en varsinaisesti halua turhentaa tärkeäksi kokemaasi työtä.

    • Pentti. ”Jospa se onkin ihmisen mielen luoma jumalakuva, jonka äänen kuulee?”
      No onhan helppo todeta hedelmästä onko Jumala jossain mukana vai ei. Myös talous on hyvä idikaattori: Jumala aina maksaa sen mitä Hän tilaa.

    • ”No, onhan helppo todeta hedelmästä onko Jumala jossain mukana vai ei.” Onko? ”Kuinka ääretön onkaan Jumalan rikkaus, kuinka syvä hänen viisautensa ja tietonsa! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja jäljittämättömät hänen tiensä! Kuka voi tuntea Herran ajatukset, kuka pystyy neuvomaan häntä? Kuka on antanut hänelle jotakin, mikä hänen olisi maksettava takaisin? Hänestä, hänen kauttaan ja häneen on kaikki.”

  6. Antti: Sekä fyysinen, että hengellinen todellisuus kuuluu Jumalan toimialueeseen, ja myös Hänen pelastussuunnitelmansa toteutuu kokonaisvaltaisesti maailmassa..

    Näin on. Nykyajan ihminen, joka on menettänyt kosketuksen Jumalan maailmaan ja toimintaperiaatteisiin ja tiedon niistä, ei voi tällaista ymmärtää. Kun hänellä ei persoonallista Jumalaa eikä persoonallista jumalasuhdetta ole, hän ei ymmärrä tätä näkökulmaa ollenkaan. Jos Jumalaan ylipäätään jotenkin uskotaan, tämä on vain jokin hämärä olento jossain kaukaisuudessa, joka ei ole oikein missään yhteydessä tämän maaiman tapahtumiin, vaan puuhastelee jotain omissa oloissaan.

    Kristinuskon Jumala ei ole sellainen. Hän on läsnä kaikessa ja tietoinen kaikesta, kokoaikaisesti ja aktiivisesti. Ilman hänen sallimustaan ei tapahdu yhtikäs mitään.

    Kirkkokin tuntuu tämän tietoisuuden menettäneen, tai sitten se ei enää uskalla tuoda esiin, mitä tietää. Asioita ajatellaan vain pintatasolla. Syvempi taso on kokonaan tuntematon. Syvemmällä tasolla tällä, mitä tapahtuu voi olla oleelllinen merkitys, mutta ihmiset pohtivat vain, miten tästä käytännössä selvitään.

    Kun Vanhan Testamentin historiakertomuksia ei tunneta eikä pidetä tosina, ei ymmärretä myöskään JUmalan toimintatapoja. Ei tarvitse kuin lukea Jesajan kirja, niin oppii jotain siitä, miten JUmala toimii kansojen suhteen.

    • Antti Hämäläinen: ”Tihinen. Etkö ymmärrä eroa kreikkalaisen ja juutalaiss-kristillisen maailman käsityksen välillä? ”

      Antti Hämäläinen, valitettavasti minun on vastattava, että en ymmärrä. Enkä edes välitäkkään ymmärtää, sillä niin kaukana nuo maailmankäsitykset ovat omistani.

      Anita Ojala: ”Kirkkokin tuntuu tämän tietoisuuden menettäneen, tai sitten se ei enää uskalla tuoda esiin, mitä tietää. Asioita ajatellaan vain pintatasolla. Syvempi taso on kokonaan tuntematon.”

      Minun tulkinta on, että kirkossa toimii pääasiassa viisaita sivistyneitä ihmisiä, jotka eivät lähde mukaan asioiden ”hengellistämiseen”, jota käsitettä olen yrittänyt Antille pyydettäessä selventää.

      Ehkä on niin, että te, jotka katsotte maailmaa hengellisesti värittyneiden lasienne läpi, ette ymmärrä maailmamme todellisuutta. Ne ”syvemmät tasot” tai “ylemmät hengen maailmat”, josta luulette jotakin enemmän tietävänne on minun mielestä eräänlaista harhaa.

    • On minulle ilahduttavaa, että ymmärrät, mitä sanon. Tämä maailma on Jumalan luomakunta, eikä siinä ole mitään, mikä olisi Hänelle tuntematonta. Meille ihmisille Jeesus lupaa, että ”jopa päämme hukset ovat kaikki luetut, Matt 10:3.

      Monien ongelma näköjään on, etteivät he ollenkaan ymmärrä, ettei Jumala ole kaukana meistä. Kun nuorena miehenä tulin uskoon, ymmärsin hetkessä että Hän oli kärsivällisesti odottanut, että voisi ilmaista itsensä minulle. Hän oli siis aina ollut täysin tietoinen mitä minulle tapahtui joka hetki, mutta minä huomasin sen vasta uskon synnyttyä sydämessäni. Nyt yli neljänkymmenen vuoden kuluttua voin todeta, että Jumala on aina ollut kanssani tavalla jonka olen kokenut syvänä yli ymmärryksen käyvänä rauhana, jossa on jatkuvaasti elämyksellinen aavistus iankaikkisuudesta ja taivaasta. Tämä on jotain, mihin en kyllästy koskaan. Jumala on ennenkaikkea käytännöllinen.

    • Tihinen. ”Antti Hämäläinen, valitettavasti minun on vastattava, että en ymmärrä. Enkä edes välitäkkään ymmärtää, sillä niin kaukana nuo maailmankäsitykset ovat omistani.”
      Oletko yhtään harrastanut filosofian tutkiusta. Kysyn siis, että ymmärrätkö mitä sanon noin filosofisessa mielessä. Siis vaikka et ole samaa mieltä, ymmärrätkö mitä tarkoitan?
      Siis mikä on ero kreikkalaisen ja juutalais-kristillisen maailman kuvan välillä?

    • Niin Leo, sinun mielestäsi ne ovat harhaa, tiedän. Mutta itse olen vakuuttunut, että on olemassa hengellinen todellisuus, joka sulkee sisäänsä aineellisen. Se on oleellisempi ja pysyvämpi. Aineellinen todellisuus on kauttaaltaan, kaikkine ilmiöineen hengellisen hallinnassa.

    • Tiihinen. ”Ne “syvemmät tasot” tai “ylemmät hengen maailmat”, josta luulette jotakin enemmän tietävänne on minun mielestä eräänlaista harhaa”.
      Eikö sinulle mene mitenkään jakeluun, kun aivan rautalangasta vääntäen yritin tehdä eron kreikkalaisen, vaikkapa platonistisen maaimankuvan, ja juutalais-kristillisen maailmankuvan välillä. Nimenomaan kreikkalaisperäinen hengellisyyden käsitys on sellainen, missä hengen todellisuus on jossain tämän maailman yläpuolella, siitä irrallaan. Nyt kirkossa olemme kuitenkin kristittyjä, emme mitään platonisteja. Myös gnostilaisissa kulteissa käsitys on, että luotu maailma on olemukseltaan paha, koska sen luonut Dmiurgi on paha.Siis koko ajatus aineelisen todellisuuden hengellistämisestä on aivan älytön. Ei sitä voi kukaan hengellistää.

      Kristillisyydessähän he ymmärrämme, että maailma on Hyvän Luojan luoma ja Hänen olemukseltaan hyvä luomakuntansa. Maailma on siten olemukseltaan hyvä, joskin synnin tähden syntiin langenneen ihmiskunnan huonosti hoitama ja saatanan parasiitin tavoin runtelema.

    • Platonin filosofia ei tunne henkimaailmaa. Hänellä on kouriintuntuvan todellisuuden taustalla ideoiden, mielikuvien maailma. Nykyisten käsitteiden mukaan voitaisiin kai puhua teoriasta ja käytännöstä.

    • Pentti. ”Platonin filosofia ei tunne henkimaailmaa. Hänellä on kouriintuntuvan todellisuuden taustalla ideoiden, mielikuvien maailma”.
      No puhun kreikkalaisesta todellisuuden käsityksestä yleensä, ideoiden maailmahan Platonilla edusti tätä ylevämpää todellisuuden tasoa. Platon toki uskoi sielun olevan ikuinen. Sielun hän jakoi kolmeen osaan, joista himosielu oli alhaisin. Se myös sijaitsi vatsassa. Tämän sielun osan kesyttämien oli tietysti hankalaa, mutta Platon mielestä mahdollista kovalla itsekurilla. Ruumis taas taas oli kaikkien ongelmien lähde, ja siksi ruumiillisuudesta piti nousta ylevämmälle hengen tasolle, joss sielu vapautuneena on irti ruumiista. Plato puhui kuolemattomista olennoista mikä on kyllä lähinnä hengellinen näkemys.

    • ”Plato puhui kuolemattomista olennoista.” Olento ei merkitse filosofisena käsitteenä samaa kuin arkikielessä. On ehdotettu, että filosofisena käsitteenä käytettäisiin sanaa olenne.

    • Pentti. ”Olento ei merkitse filosofisena käsitteenä samaa kuin arkikielessä”.
      Hän puhui myös kuolemattomsta sielusta.

    • No ylläpito ei ole tähän keskusteluun puuttunut. Varsinkin jos sinun näkökulmasi on koronan hengellistämistä, ei varmasti ole syytäkään puuttua. Kyllä tällaisen kriisit voivat viedä monen ihmisen perimmäisten ksysymysten äärelle ja olisi ironista, jos kirkossa ei sitä toivottaisi.

  7. ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” En nyt vastaa siihen kysymykseen kenelle on annettu vaan kysyn, kuka on antanut? Jos siis jollekin on annettu kaikki valta, se viittaa siihen, joka suvereenisti hallitsee kaikkea. Tämän maailman hallitukset ja johtajat eivät ole koskaan hallinneet, eivätkä hallitse suvereenisti yhtään mitään. Johtopäätös. Kaikki on sen vallassa myös tänään, joka suvereenisti hallitsee. Se ei tarkoita sitä, etteikö meidän pidä tehdä mitään, mikä meille on mahdollista. Mutta kuten aina on nähty meidän mahdollisuutemme on rajattu emmekä me hallitse, vaan se, jolle on annettu kaikki valta, mitä tapahtuu tai on tapahtumatta. Siksi meillä on varma perusta, kaikein muun ollessa epävarmaa.

    • Aivan, tämä on erityisen hyvin tiivistetty Hebrealaiskirjeen kohdassa 12:25-29. Kristittynä meille kuuluu iankaikkinen valtakunta, joka ei järky kaiken luodun järkkyessä.Tietysti tällaisena kriisiaikana on monestakin syystä hyvä ajatella elämän asioita ja olemusta, myös ajallisen ja iankaikkisen sekä katoavan ja katoamattoman suhdetta.

    • Antti, kyllä nyt on tosi kyseessä, ja tämän epidemian keskellä tarvitaan paljon lohdutusta ja sanomaa siitä, Kristus hallitsee ”hallitsematontakin”, sillä tietoja kantautuu ihmisten syvästä hädästä ja ahdistuneisuudesta.

    • Tihinen. ”Aivan rehellisesti voin sanoa, että sinun rautalangasta vääntämäsi maailmankuvat eivät mene minun kovaan kallooni. Tässä tietokoneen ääressä istuskelen, enkä muuta voi”.
      Jos siis istut tietokoneen ääressä, voit helposti googlaamalla löytää ymmärrystä juutalaiskristilliseen maailmankuvaan. Yleissivistykseen kuuluu ymmärtää tämä asia. Koko Euroopan henkiset juuret ovat tässä juutalais-kristillisessä maailmaankuvassa. Se yhdessä kreikkalaisen hellenistisen perinnön kanssa on koko sivistyksemme perusta.

      VT:ssa tämä Jumalan pelastussuunnitelman käytännöllisyys tulee selkeimmin esiisn. Erityisesti VT:n kaikki profeetat ymmärisvät koko näkyvän ja näkymättömän maailman Jumalan toimialueeksi. Jumala toimi maailmassa kaikessa ja heidän tehtävänsä oli sosiologin tai historioitsijan ja sielunhoitajan tavoin tulkita tapahtumia ja koettaa ymmärtää mitä Jumala on tekemässä ja mitä Hän sanoo.

  8. Antti Hämäläinen: ”Eikö sinulle mene mitenkään jakeluun, kun aivan rautalangasta vääntäen yritin tehdä eron kreikkalaisen, vaikkapa platonistisen maaimankuvan, ja juutalais-kristillisen maailmankuvan välillä.”

    Aivan rehellisesti voin sanoa, että sinun rautalangasta vääntämäsi maailmankuvat eivät mene minun kovaan kallooni. Tässä tietokoneen ääressä istuskelen, enkä muuta voi.

    En myöskään kykene vastaanottamaan Anita Ojalan käsityksiä, että ”Aineellinen todellisuus on kauttaaltaan, kaikkine ilmiöineen hengellisen hallinnassa.” Suattaahan se olla nuinni, kuten savolaiset kuulemma sanovat, mutta kovin on epämääräinen tuo käsite ”hengellisen hallinnassa”.

    Sen tiedän, että aine ja todellisuutemme on vielä monella muotoa fyysikoillekin arvoitus. Mitä on pimeä aine? Mitä pimä energia ja mitä on aika? Aika on vaikeasti määriteltävä käsite, mutta se liittyy kuulemma aineeseen. Jos ei ole ainetta, niin ei ole aikaakaan.

    Mielellään te ”uskikset” haluaisitte hengellistää tämän korona-epidemian ja tuoda siiihen Jumalan ja sen myötä oman näennäisen viisautenne. Katselin eilen puolille öin Eduskunnan keskustelua, joka koski Uudenmaan eristämistä. Puhuttiin Koronaan liittyvistä asioista, mutta kukaan keskustelussa ei puhunut Jumalasta tai muusta hengellisyydestä. Eikö se ole niin, että pysytään todellisuudessa. ”Järkevät asian hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat.”

    • Tihinen. Katselin eilen puolille öin Eduskunnan keskustelua, joka koski Uudenmaan eristämistä. Puhuttiin Koronaan liittyvistä asioista, mutta kukaan keskustelussa ei puhunut Jumalasta tai muusta hengellisyydestä.
      No Eduskuntahan ei ole mikään kirkko emmekä me onneksi elä teokratiassa. Sensijaan olisi kummallista, jos seurakunnissa ei puhuttaisi koronasta ja Jumalasta. Sinun argumentaatiosi on minusta melko simppeli: Jumalasta puhuminen koronan yhteydessä on sen hengellistämistä.
      Minun on täysin mahdotonta ymmärtää ajatuksenjuoksuasi. MInusta kirkon tehtävä on aina puhua Jumalasta.En siis ymmärrä miksi nyt sen yhtäkkiä ei pitäisi sitä tehdä?

    • Tihinen. “Aivan rehellisesti voin sanoa, että sinun rautalangasta vääntämäsi maailmankuvat eivät mene minun kovaan kallooni. Tässä tietokoneen ääressä istuskelen, enkä muuta voi”. Jos siis istut tietokoneen ääressä, voit helposti googlaamalla löytää ymmärrystä juutalaiskristilliseen maailmankuvaan. Yleissivistykseen kuuluu ymmärtää tämä asia. Koko Euroopan henkiset juuret ovat tässä juutalais-kristillisessä maailmaankuvassa. Se yhdessä kreikkalaisen hellenistisen perinnön kanssa on koko sivistyksemme perusta.

      VT:ssa tämä Jumalan pelastussuunnitelman käytännöllisyys tulee selkeimmin esiisn. Erityisesti VT:n kaikki profeetat ymmärisvät koko näkyvän ja näkymättömän maailman Jumalan toimialueeksi. Jumala toimi maailmassa kaikessa ja heidän tehtävänsä oli sosiologin tai historioitsijan ja sielunhoitajan tavoin tulkita tapahtumia ja koettaa ymmärtää mitä Jumala on tekemässä ja mitä Hän sanoo.

    • ”Koko Euroopan henkiset juuret ovat tässä juutalais-kristillisessä maailmaankuvassa.” Eipäs yksinkertaisteta! On syytä muistaa myös keltit ja germaanit. Arabeillakin on osuutensa.

    • ”Olisi kummallista, jos seurakunnissa ei puhuttaisi koronasta ja Jumalasta.” Puhua koronapandemiasta ja Jumalasta on eri asia kuin puhua pandemiasta jumalallisena. Se ei olisi asiallista.

    • Pentti. ”Eipäs yksinkertaisteta! On syytä muistaa myös keltit ja germaanit. Arabeillakin on osuutensa”.
      No luulenpa että nyt herra Tihinen menee lopullisesti sekaisin.

    • Pentti. ”Puhua koronapandemiasta ja Jumalasta on eri asia kuin puhua pandemiasta jumalallisena”.
      En enää oikein ymmärrä, ketä vastaan taistelet? Ajatteletko että koronavirus voisi jonkun mielestä olla jotenkin jumalallinen erotukseksi ”tavallisesta” flunssasta, joka ei olisikaan ihan yhtä jumalallinen? Voisiko tavallinen flunssakin olla edes vähän jumalinen? Mikä sinusta olisi tämän jumalisuuden mittari, sekö, kuinka paljon ruumiita voidan laskea flunssan jäljiltä?
      Aivan yhtä oikeutettu kysymys, kuin missä Jumala oli Holocaustin tai Armenian kansanmurhan aikana, on, missä Jumala on tällaisen pandemian aikana? Minusta se on mitä tärkein kysymys, ja on täysi älyllinen itsemurha, jos tarkoitat herra Tihisen tavoin, ettei sitä saa edes esittää. Tottakai saa kysyä.

    • No, sanon selvemmin: Jumalan hallinnassa. Entä jos se näennäiseksi leimaavasi viisaus onkin todellista ja korkeinta viisautta? Jumalan hulluuskin – jolla viitataan sovitustyöhön – on maailman viisautta suurempaa.

      Ihminen luottaa nykyään ennen kaikkea omaan viisauteen ja kehittyneeseen tekniikkaansa. Kuinkas on sitten mahdollista, että tämä viisaus on johtanut ilmastonmuutokseen ja mahdollisesti myös koronankin leviämiseen? Ja miten se viisaus on saanut tämän maaiman monella muullakin tavalla melkoisesksi sekamelskaksi? Ei tällä pallolla eletä mitenkään ihanteellisissa oloissa.

    • ”Tottakai saa kysyä.” Kysyä saa, vastauksista olen huolissani. Jos vakaasti esitetään, että pandemia on Jumalan asettama vitsaus, josta vain Jumalan avulla voi vapautua, ollaan vaarallisilla teillä. Näin asennoituva jättää helposti annetut määräykset noudattamatta ja muodostuu uhaksi omalle ja ympäristönsä terveydelle.

    • Pentti. ”Jos vakaasti esitetään, että pandemia on Jumalan asettama vitsaus, josta vain Jumalan avulla voi vapautua, ollaan vaarallisilla teillä”.
      En ollenkaan ymmärrä, miksi esität tällaisia ajatuksia. Tietysti ihmiskunta ja yksittäiset kansakunnat tekevät kaikkensa koronan torjumiseksi ja taudin vaikutusten rajaamiseksi. En ymmärrä ollenkaan, miksi tämä asia ja usko esitetään jotenkin toisensna poissulkeviksi asioiksi tai toistensa vastakohdiksi. Lutherkin sanoi että tulee”rukoilla ja tehdä työtä”. Juuri näinhän nyt on toimittava.

    • Eikö sinulle ole tuttua sellainen, että jätetään terveysviranomaisten suositukset huomioimatta sillä verukkeella, että Jumala huolehtii omistaan, Antti Hämäläinen? Tuhkarokkorokotuksista kieltäytyminen on äskettäinen esimerkki.

    • Pentti. ”Eikö sinulle ole tuttua sellainen, että jätetään terveysviranomaisten suositukset huomioimatta sillä verukkeella, että Jumala huolehtii omistaan, Antti Hämäläinen?”
      Ei todellakaan ole tuttua, koetan omissa ihmissuhteissani vältellä tyhmyreitä.

    • ”Ei todellakaan ole tuttua, koetan omissa ihmissuhteissani vältellä tyhmyreitä.” Mitä ne sellaiset ovat? Kukaan ei ole hyvä kaikessa ja jokainen on hyvä jossakin.

    • Pentti. ”Kukaan ei ole hyvä kaikessa ja jokainen on hyvä jossakin.”
      Ystävämme saamme onneksi itse valita. Kyllä minulla on pari tyhmääkin ystävää, jotka siis ovat ystävänä erinomaisen uskollisia ja hyviä. Nämä ovat siis hyväsydämisiä tyhmyreitä. Raamatussa yleensä tyhmyrit kuvataan negatiivisessa valossa, ei niinkään hyväsydämisinä. Mutta onneksi on olemassa myös hyväsydämisiä, kivoja tyhmyeitä.

Ylläpito Kotimaa.fi
Ylläpito Kotimaa.fi
Asiaa lukijabloggauksen pelisäännöistä ja näköaloista. Apua ongelmatilanteisiin. Palaute ja parannusehdotukset: Kotimaa24@kotimaa.fi