Koronavirus ei ole ainoastaan aiheuttanut poikkeustilannetta Suomessa, se on myös aktivoinut uskonnollista ajattelua. Osa aktivoitumisesta on sellaista kirjoittelua, että sitä ei ole viisasta harjoittaa Kotimaa24:n blogeissa (ja tuskin kovin monessa muussakaan paikassa). Kyse on kaikenlaisesta hysterian lietsomisesta, huhujen tai väärien tietojen levittämisestä, yksityisten ”koronatotuuksien” julistamisesta ja pandemian hengellistämisestä. Varsinkin viimeksi mainittu näkyy olevan tarttuva vaiva.
Ylläpito on jo poistanut muutamia blogikirjoituksia edellä lueteltujen syiden perusteella.
Toivottavasti bloggaaminen ja kommentointi pysyvät jatkossakin asiallisina, rakentavina ja myönteisinä, vaikka pandemia ja poikkeusolot voivat hetkellisesti kiristää tunnelmaa ja kärjistää uskonnollista ajattelua. Sinänsä nykyinen tilanne antaa varmaan paljonkin aihetta oivaltavalle teologiselle analyysille ja pohdiskelulle.
Paremman bloggaamisen puolesta!
Olen otettu. Kommenttini ovat Juhani Ketomäen korvissa jyrähdyksiä. Taidat olla ensimmäinen ikinä, joka kokee minut näin vaikutusvaltaiseksi.
”Oikeusjärjestyksemme on romaanis-germaanisella pohjalla.” Niinpä. Se on eri asia kuin juutalais-kristillinen tai kreikkalainen.
Anita Ojala: ”Ihminen luottaa nykyään ennen kaikkea omaan viisauteen ja kehittyneeseen tekniikkaansa. Kuinkas on sitten mahdollista, että tämä viisaus on johtanut ilmastonmuutokseen ja mahdollisesti myös koronankin leviämiseen? Ja miten se viisaus on saanut tämän maaiman monella muullakin tavalla melkoisesksi sekamelskaksi? Ei tällä pallolla eletä mitenkään ihanteellisissa oloissa.
Anita. Eikö tämä maailma ole jo Raamatun luomiskertomuksesta lähtien ollut melkoinen sekamelska, vaikka Luotuaan maailman; ”Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää.”
Tietenkin teistä ”uskiksista” monet syyttävät kaiken pieleenmenosta Paholaista, paratiisin käärmettä ja ihmistä, joka lankesi syntiin. Pitää kuitenkin tajuta, että Jumala loi kaikki – Paholaisen, käärmeen ja ihmisen, joten kai Hänellä on aika suuri osuus maailman pahuuteen?
Edellä oleva ei ole minun maailmankuvaani. Minusta maailmamme on ihmeellinen ja täällä tapahtuu paljon ihmeellisiä ja jopa hirveitä asioita. Ne eivät kuitenkaan saa minua ajattelemaan, että nyt, kun maailmamme on laajan pandemian vallassa, niin syytä siihen pitäisi hakea Jumalasta, joka tällä tavoin yrittää herätellä meitä ihmisiä.
Antti Hämäläinen jo tuossa aikaisemmin väläyttikin teidän uskovaisten ajattelua: ”Kyllä tällaisen kriisit voivat viedä monen ihmisen perimmäisten ksysymysten äärelle ja olisi ironista, jos kirkossa ei sitä toivottaisi.”
Siis toivotaan, että tämä kriisi veisi ihmisiä ”perimmäisten kysymysten äärelle”. Antin mielestä ”olisi ironista, jos kirkossa ei sitä toivottaisi”. Varmaan monet ”heräävätkin” nyt ajattelemaan perimmäisiä kysymyksiä, mutta itse pidän tärkeämpänä toimia pandemiassa järjen ohjaamana. Ei ole viisasta hengellistää asiaa.
Näen kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen roolin tässä tilanteessa lähinnä lohduttavana ja auttavana. Vanhuksille apua kaupankäynnissä ja lohdutusta pelkääville. Esimerkiksi Mauno Koiviston ajatus on lohduttava; ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Tihinen. ”Varmaan monet “heräävätkin” nyt ajattelemaan perimmäisiä kysymyksiä, mutta itse pidän tärkeämpänä toimia pandemiassa järjen ohjaamana. Ei ole viisasta hengellistää asiaa”.
Nyt kai edes ymmärrät, että se on kirkkomme kannalta aivan yhdenteevää mitä sinä tästä ajattelet? Nyt kirkon tahtävä ja myös kompetenssi on ohjata ihmisiä Jumalan yhteyteen kaikissa tilanteissa ja joka päivä oli meillä sitten pandemia tai tavallinen flunssa tai ei mitään tautiaaltoa meneillään.
Kirjoittelemme täällä kirkon sivustolla ja sinä ihmettelet että kirkossa pohditaan taivasta .Arkkipiispa Luomakin joku päivä sitten nimenomaan tv-haastattelussa sanoi, että kirkon tulee pitää esillä iankaikkisen toivon näkökulmaa. Ei kai tässä pitäisi oll mitään kummastelamista.
En vähättele koulunkäyntiavustajia tai taidekasvatusta enkä hakua loukata. Kyseessä kuitenkaan ei ole luokanopettajan työ.
”En vähättele koulunkäyntiavustajia tai taidekasvatusta enkä hakua loukata. Kyseessä kuitenkaan ei ole luokanopettajan työ.” Tästäkin olen eri mieltä. Kouluavustajat tekevät työtä luokanopettajien kanssa yhdessä. Jonkinlaisena msikaalisena analogiana voisi olla lied: laulaja ja pianisti luovat musiikkielämyksen yhdessä tekemällä kumpikin oman osuutensa. Mitä taidekasvatukseen tulee, alakoulussa siitä vastaavat enimmäkseen juuri luokanopettajat, osa heistä siihen erikoistuneina.
Teemu Kakkuri, kyse on siitä, että Pentti ilmestyy paikalle trollaamaan joka ainoaa keskusteluasaivarteluillaan ja kettuiluillaan. Osa johtuu siitä, että hän ei ymmärrä asiaa, osa taas pelkästä kiusaamisen halusta.
Kun seuraa sivusta Hämäläisen ja Pentin keskustelua, kaava menee näin. Hämäläinen kirjoittaa pitkän puheenvuoron.Pentti ilmestyy paikalle ja vastaa lyhyellä saivartelulla eli vääntämällä jotain yksittäistä ilmaisua. Hämäläinen yrittää uudelleen ja Pentti saivartelee uudelleen. Lopuksi käy kuten muillakin, erityisesti nimettömillä keskustelupalstoilla eli keskustelu tuhoutuu täysin.
Edellä olevan kappaleen nimettömistä keskustelupalstoista jokainen käsittää niin, että tarkoitan palstoja kuten Suomi24, joissa keskustellaan nimimerkeillä. Juuri tällaisiin kohtiin Pentti iskee: hän saattaa ilmestyä paikalle ja todeta, että eihän se palsta nimetön ole kun sen nimi on Suomi24?
”Pentti ilmestyy paikalle ja vastaa lyhyellä saivartelulla eli vääntämällä jotain yksittäistä ilmaisua.” Nyt vastaan lyhyellä saivartelulla yksittäiseen ilmaisuun ’ilmestyy paikalle’. On mielenkiintoista, että tällainen verkossa käytävä mielipiteiden vaihto koetaan paikaksi, johon voi jopa ’ilmestyä’. Tulee mieleen, että Juhani Ketomäki suhtautuu tähän kuvitteelliseen ’paikkaan’ hieman kuin valtaamaansa reviiriin, johon ilmestyvät erimieliset koetaan tungettelijoina. Olen tosiaan käynyt pitkiäkin vuoropuheluita Antti Hämäläisen kanssa; eikö se ole pikemminkin keskustelun ylläpitämistä kuin sen tukahduttamista?
Ketomäki” Teemu Kakkuri, kyse on siitä, että Pentti ilmestyy paikalle trollaamaan joka ainoaa keskusteluasaivarteluillaan ja kettuiluillaan. Osa johtuu siitä, että hän ei ymmärrä asiaa, osa taas pelkästä kiusaamisen halusta.
Kun seuraa sivusta Hämäläisen ja Pentin keskustelua, kaava menee näin. Hämäläinen kirjoittaa pitkän puheenvuoron.Pentti ilmestyy paikalle ja vastaa lyhyellä saivartelulla eli vääntämällä jotain yksittäistä ilmaisua. Hämäläinen yrittää uudelleen ja Pentti saivartelee uudelleen. Lopuksi käy kuten muillakin, erityisesti nimettömillä keskustelupalstoilla eli keskustelu tuhoutuu täysin.”
Ehkei Teemu Kakkuri ole näitä ”keskusteluja” kovin tarkkaan seurannut. Olen kyllä iloinen että Juha Ketomäki on nähnyt tämän kuvion ja myös täsmälleen ymmärtää mistä on kyse. Minun ja herra Pentin sanailussahan ei ole kyse mistään varsinaisesta keskustelusta, vaan paremminkin minä pidän monologia ja herra Pentti ökii parhaansa mukaan juuri niinkuin kuvaat. Olen siis hyväksynyt tämän vaikka yleensä lopulta minäkin turhaudun. Silloin on joskus saattanut olla kansakoulunopettajavitsin paikka.
Muuten olen sitä mieltä, että melkein mistä vaan voimme kehittää kaskun, mutta nyt jatkossa pidättäydyn kansakoulunopettajavitseistä. Körttivitsejä en koskaan ole kertonut, mutta niitä luulen että körtit itse kertovat parhaiten. Huumorintaju ihmisillä on erilainen, enkä usko, että kaikki innostuisivat vessapaperinhamstrausvitseistä koronan yhteydessä. Itse en kyllä tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun joku luulee, että Suomesta loppuu ensiksi vessapaperi. Kun minua pyydettiin jokunen vuosi sitten tälle palstalle kirjoittamaan, päätin että kertoilen vähän hengellisestä työstäni ja kokemuksistani, koska yleensähän kirkon ihmisten jutut ja kokemusmaailmat ovat vähän erilaisia. Tätä olen sitten tehnyt panoksena Kotimaa 24 keskusteluihin.
”Kun minua pyydettiin jokunen vuosi sitten tälle palstalle kirjoittamaan, päätin että kertoilen vähän hengellisestä työstäni ja kokemuksistani, koska yleensähän kirkon ihmisten jutut ja kokemusmaailmat ovat vähän erilaisia.” Juuri tästä ’vähän erilaisesta’ kiinnostuinkin. Varsinkin se, mitä lähetystyö ja esirukous tarkoittivat sinun sanastossasi, Antti Hämäläinen, saivat minun esittämään lisäkysymyksiä. Kiitos siitä, että aika lailla vastailitkin. Sellaiseen tällainen keskustelupalsta lienee tarkoitettukin.
Pentti. ”Varsinkin se, mitä lähetystyö ja esirukous tarkoittivat sinun sanastossasi,”
No minun sanastossani ne tarkoittavat kaikkea mitä sinunkin sanastossasi, eli hyväksyn sen, miltä nämä asiat sinun ”boksissasi ” näyttävät.
”No minun sanastossani ne tarkoittavat kaikkea mitä sinunkin sanastossasi, eli hyväksyn sen, miltä nämä asiat sinun ’boksissasi’ näyttävät.” En voi sanoa samaa. Varsinkin esirukous näyttää merkitsevän sinulla jotain minulle hyvin vierasta. Siinä näen jotain eksorkismin piirteitä, jotka ovat luterilaisuudelle jokseenkin vieraita.
Pentti. ”Varsinkin esirukous näyttää merkitsevän sinulla jotain minulle hyvin vierasta. Siinä näen jotain eksorkismin piirteitä, jotka ovat luterilaisuudelle jokseenkin vieraita”.
Esirukous merkitsee minulle jonkun puolesta rukoilemista, usein esivallan ja päättäjienkin. Olen kyllä huomannut, että tätä sinun on jostain syystä vaikea käsittää. Minun ymmärrys on, ettet tiedä asiasta paljoakaan eikä varsinkaan sinulla ole samnalaista kutsumusta eikä siihen liittyen kokemusta.Minulla juuri tässä asiassa on paljon kokemusta ja kompetenssia kun se on Herran minulla antama kutsumus. Jonka Herra kutsuu, Hän varustaa, ja mitä Hän tilaa, sen Hän myös kustantaa.
Eksorkismi ei pahemmin minua kiinnosta, katolissa kirkossa sen sijaan on virallisia eksorkisteja.
Jos minun lähetyskentillä on tällaisia ongelmia en aaktiivisesti sallistu sellaiseen. Sanon aina että eihän vieraita muutenkaan panna kylään tultaessa vessoja siivoamaan. Tällaiset ongelmat paikalliset voivat ja osaavat hoitaa itse. En myöskään tykkäïsi henkien ulos ajamisesta, eikä meillä onneksi Suomessa ole tällaista ongelmaa kuten Afrikassa ja Aasiassa.
”Jonka Herra kutsuu, Hän varustaa, ja mitä Hän tilaa, sen Hän myös kustantaa.” Alkuosa on minulle tuttua. Jumala tilaajana ja kustantajana on kuitenkin mielestäni vino näkökulma. Ei Hän käy kauppaa eikä Hänen kanssaan voi käydä kauppaa. ”Kuulkaa, kaikki janoiset! Tulkaa veden ääreen! Te, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa!”
Pentti. ”Varsinkin esirukous näyttää merkitsevän sinulla jotain minulle hyvin vierasta. Siinä näen jotain eksorkismin piirteitä, jotka ovat luterilaisuudelle jokseenkin vieraita.”
Minä siis kuulun aivan tavalliseen luterilaiseen seurakuntaan. Sunnuntai messussa käy tavallisesti suunnilleen yhtä paljon väkeä kuin nytkin koronan aikana. Kyllä siellä kaikki kirkolliset toimitukset tehdään ja myös pidetään esirukoukset ja synnin tunnustukset. Voin mainiosti istua tällaisessa messussa, mutta sinun ja minun ero lienee siinä, että minä olen tullut istuneeksi muunlaisissakin ”messuissa”. Siis se, että kokemusmaailma on laajempi ei merkitse sitä, etteikö se oma pikku ”boksikin” olisi tallella. Minä vaan aika usein lennän siitä ”boksista” ulos johonkin toiseen ”boksiin” käymään. Onko tätä vaikea käsittää?
Maailmassa on tuhatmäärin erilaisia seurakuntia,ja meidän luterilaiset seurakunnat ovat nykyään aika marginaalinen ilmiö. Minä kuitenkin mielelläni kuulun omaan kirkkooni, ja erityisesti pidän sen hautausmaasta. Pelkästään oman hautapaikan takia kannattaa minusta kuulua kirkkoon.
Pentti. ”Ei Hän käy kauppaa eikä Hänen kanssaan voi käydä kauppaa.”
Jumala ei varmasti käy kauppaa, koska Jumalan valtakunnan talousjärjestelmä toimii lahjojen antamisella ja vastaanottamisella, se on täysin armon varaista toimintaa. Kun kutsumuksena on jatkuvasti matkustella ympäri maailmaa ja samalla on perhe huollettavana on syytä perinpohjin läpityöstää suhde rahaan ja talouden hoitoon. Jos ei kukkaro ole Herralle luovutettu, päätyy varmasti krampppin jos yrittää toimia ilman jotain lähetrysjärjestöä ja sellaisen taloudellista tukea.
Et kai tosissasi väitä ,että Jumala kutsuu lähetyskentille, mutta ei huolehdi kustannuksista.?Kuka niistä sitten huolehtii? En voi kuvitella lähetystyötä joka on itse kustannettava tai kutsumusta, jota Jumala ei siunaisi niin,että se toteutuu. Minun kokemus on, että rahaa tulee aina niin paljon kun tarvitaan sen tekemiseen, mitä Jumala meille sanoo ja antaa tehtäväksi. Sitten, jos yritämme toteuttaa jotain ommia päähänpistojamme on ihan oikein että talouskin lopulta sakkaa. Miksi Jumala sotkeentusi sellaiseen mitä Hän ei ole synnyttänyt. Ei miksikään.
Sadasosa ihmiskunnasta saattaa tuntua mariginaaliselta, mutta onhan se kuitenkin lähes 74 miljoonaa.
Lähetystyön varat eivät tule tyhjästä, vaikka Jumala niistä huolehtiikin. Lähetysjärjestöjenkin tulee huolehtia tulojensa kertymisestä. Nykyinen pandemia rajoituksineen on niille muun huolen lisäksi iso taloudellinen ongelma.
Oletko selvillä, kenen rahoja sinun työhösi ’siunaantuvat’ varat alkujaan ovat? Lähetystyö saattaa kiinnostaa myös joidenkin valtapyrkimyksiä. Rajankäyntiä kolonialismin ja imperialismin sekä kristinuskon julistamisen välillä on käyty jo pitkään.
Pentti. ”Lähetystyön varat eivät tule tyhjästä, vaikka Jumala niistä huolehtiikin. Lähetysjärjestöjenkin tulee huolehtia tulojensa kertymisestä.”
Hyvän lähetysjärjestön rahat tulevat Herralta, mutta huonon vaikkapa verovaroista johonkin vessojen rakentamisprojekteihin. MYös vapaissa suunnissa otetan vastan kehitysapurahoja ja samalla sitoudutaan olemaan saarnaamatta evankeliumia. Onkin aika noloa edes kutsua tällaista lähetystyöksi. Se on kehitysaputyötä, mikä tietysti on hyvää, mutta aivan eri asia kuin oikea lähetystyö.
Kaikkeen hengelliseen työhön varat tietysti tulevat Jumalalta, joka vaikuttaa omissaan” tahtomista ja tekemistä”. Minun lähde tässä suhteessa on aina ollut Herra, sitten Hänen käyttämänsä ihmiset vaihtelevat. Tämä on hyvä, koska aika helposti luottamus voi siirtyä Herrasta Herran palvelijoihin. Länsimaisen ihmisen ongelmana on materialismi ja ahneus. Tällaisen koronaepidemian aikana varmasti monet pakostakin joutuvat läpikäymään talousasioitaan ja säätämään kulutustottumuksiaan.Tunnen aika vähän uskovia, joiden kukkaro kuuluu kokonaan Herralle. Useimpien turva on rahoissa ja silloin talousvaikeudet hermostuttavat ja synnyttävät turvattomuutta ja pelkoa. Kun kukkaro, siis tulot ja menot, on luovutettu Herralle olo on aina turvallinen. ”Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa”. Jumala rauhoittaa, mutta Mammona hermostuttaa.
”Hyvän lähetysjärjestön rahat tulevat Herralta, mutta huonon vaikkapa verovaroista johonkin vessojen rakentamisprojekteihin.” Herralla ei taida kuitenkaan olla setelipainoa. Järjestöillä on velvollisuus laatia vuosittain selvitys tuloistaan ja menoistaan. En usko, että keräysten, lahjoitusten ja avustusten rinnalle kelpuutetaan saraketta: Herralta. Lähetysjärjestöjen tekemä kehitystyö on kysymys, jota ei varmaan kannata tässä lähteä puntaroimaan.
”Pentti. ”En usko, että keräysten, lahjoitusten ja avustusten rinnalle kelpuutetaan saraketta: Herralta”.
Aivan, vain yhdistyslain puitteissa vapaakristitykin ovat vapaita. Yhden vapaakristillisen herätysliikkeen hankkeisiin he saavat miljoonia euroja verivaroja , ja luulevat sitten, että ”Herra on siunannut heitä”. Sitten kun tällaisia rahoja otetaan, allekirjoitetaan lupauksia olla saarnaamatta evankeliumi. Tämä ei ole edes mitään lähetystyötä ja tunnen syvää myötähäpeää pelkästään kun ajattelen sitä, miten alas hyvä herätysliike on tässä suhteessa vajonnut.Noloa touhua.
Toisaalta en tunne kovin monia uskovia, joiden taloudellisen ajattelun lähtökohta olisi pyrkimys lähetyskäskyn rahoittamiseen. Juuri tähänhän kristittyjen liikemiestenkin tulisi voittonsa käyttää. Itse ajattelen,että kenenkään pelastus ei ole oikein kunnolla toteutunut ennenkuin kukkaro on luovutettu Herralle. Tässä on länsimaisen uskovan Herran seuraamisen koetinkivi. Jumalaa voimme palvella korkeintaan pinnallisesti ja puolisydämisesti niin kauan kun kouristuksenomaisesti pidämme kukarostamme kiinni.
Kyllä myös herätysliikkeissä voi olla uskonhenkisiä johtajia joilla on armoitusta talouden hoidossa. Esimerkiksi Kansan Raamattuseurassa oli johtaja, joka veti läpi uskomatoman määrän rakennusprojekteja ja niinpä siellä on edelleen tarjokka hienot kurssipaikat alkaen Vivamosta. Tietysti olsis hyä, että udetkin sukupolvet löytäisivät tavan viedä tätä työtä eteenpäin eikä näitä keskuksia jouduttaisi myymään tms.
”Yhden vapaakristillisen herätysliikkeen hankkeisiin he saavat miljoonia euroja verivaroja.” Onko tuossa kirjoitusvirhe vai tarkoitatko todella verivaroja, Antti Hämäläinen?
Pentti. ”Onko tuossa kirjoitusvirhe vai tarkoitatko todella verivaroja, Antti Hämäläinen?”
Mitä luulet? He toimivat valtion kehitysapurahojen turvin ja kutsuvat sitä lähetystyöksi. Minusta se on surullista. Aikoinaan sodan jälkeen, jos tämä liikkeen puitteissa ei oltu valmita lähettämään jotain yksinäsistä naista vaikkapa Kiinaan taI Taiwanille tällaiset pakkasivat laukkunsa ja lähtivät omin päin Herran kutsua toteutamaan. Olen tällaisia tavannut ja pidän niistä kovasti.
Toisaalta sitten tällaisissa isoissa järjestöissä olen nähnyt sellaista nepotismia mikä on aika järkyttävää. Perhetaustan perusteella lähetetään sellaisia ihmisiä lähetyskentille joilla ei edes ole mitään kutsumusta mutta oikeat suhteet. Tahdon pysytellä kaukana tällaisesta kristillisestä korruptiosta. Jos sitten järjestöllä on talousvaaikeuksia eihän se ole mikään ihme. Kaikki tällainen pitäisi perata pois ensimmäiseksi kun talous alkaa sakkaamaan. Miksi Jumala siunaisi sitä,että Hänen työnsä tärvellään.
Tarkoitit siis VERO-varoja, kuten arvelin. Kirjoitit kuitenkin VERI-varoista.
Pentti. ”Tarkoitit siis VERO-varoja, kuten arvelin”ämisessä.
Se oli hienosti päätelty. Minun näkemys verovaroilla tehdystä ”lähetystyöstä” kai auttoi tämän kirjoitusvirheen ymmärtämisessä.
”Minun näkemys verovaroilla tehdystä ’lähetystyöstä’ kai auttoi tämän kirjoitusvirheen ymmärtämisessä.” Tarkoitatko, että lipsahduksesi paljasti jotain todellisesta asenteestasi? Ehkä sinun olisi tosiaankin aiheellista tutkia perusteellisesti, mistä sinun työsi rahoittajien varat ovat peräisin. Toimit näet kertomasi mukaan poliittisesti hyvin kiinnostavilla seuduilla.
Pentti. ”Tarkoitatko, että lipsahduksesi paljasti jotain todellisesta asenteestasi?”
Olet kyllä aika uskomaton tyyppi. Ajatteltko, että olisi syytä tarkista, ettei CIA rahoita touhujani tms? Koita nyt hieman hillitä mielikuvituksen lentoa.
” Ajatteltko, että olisi syytä tarkista, ettei CIA rahoita touhujani tms?” Oletko tarkistanut?
Pentti ”Oletko tarkistanut (että rahoittaako CIA touhjani)?. Kysytkö aivan oikeasti tällaista? Sen voin sanoa, että pidän kovasti hyvistä vakoilu-ja vastavakoilufilemistä, jota on tehty esim. John Le Carren romaanien pohjalta, tai mytös vaikkapa Costa Cavrasin poliittisista thrillereistä joissa kuvataan Etelä-Amerikan diktatuureja. Myös vähän pinnallisempi amerikkalainen kolmiosainen Company- sarja on hyvä kuvaus USA:n tiedustelupalvelun toimista kylmän sodan aikana. Juuri nyt luen Gabriel Carcia Marguezin kirjaa Sadan vuoden yksinäisyys vähän ymmärtääkseni latinojen mielenmaisemaa. Se on kyllä aika hullu kirja.
Millaisia sarjakuvia teitkään? Oliko niissä jotain agentteja tai muuta jännää?
Näin pastori Kakkuri luonnehti ansioitasi: ”Hän on julkaissut useita sarjakuva-albumeita. Esra Elovainiosta muistaakseni seitsemän kirjaa. Ennen kirjasarjaa Esra Elovainio seikkaili Suomen Lähetyssanomien sarjakuvissa vuodesta 1981”.
Jos ei muuta niin tämä kertoo siitä, että sinulla on ainakin jonkun verran mielikuvitusta.
Nyt tämän keskustelun aikana lupasin, etten kerro kansakoulunopetytajavitsejä, mutta jos jatkat yhtä tyhmiä kysymyksiä, täytyy panna tuo lupaus harkintaan. On nimittäin tilanteita, mistä ei selviä muuta kuin huumorilla.
”Kysytkö aivan oikeasti tällaista?” Kumpi meistä mainitsi ensiksi CIA:n?
Kansakoulunopettajista on monta hauskaa vitsiä, en ole lukenut sinun kirjoituksistai ainuttakaan, en edes huonoa vitsiä. Sen sijaan olet nimitellyt kansakoulunopettajaksi ikäänkuin se olisi jollakin tavalla vähättelevää. En pidä sellaista huumorina.
Pentti, ”Kumpi meistä mainitsi ensiksi CIA:n?”
Etkö itse ollenkaan ymmärrä, milloin alat suoltamaan todellisia tyhmyyksiä?
Minä en nytkään kerro kasakoulunopettajavitsejä, mutta koita nyt hieman miettiä, minne tällaista keskusetlua tahdot viedä. Sanoin yllä aika paljon asioita, mihin olisit voinut vastata, mutta sinä alat tekemään tikusta asiaa. Ei kai kansakoulunopettajan ajatuksenjuoksun pitäsi olla noin simppeliä?
Minulla ei ole mitään velvollisuutta vastata kysymyksiisi. Samoin sinä saat ihan vapaasti jättää vastaamatta minun kysymyksiini. Kumma kyllä, kun teen ’tikusta asiaa’, sinä otat vastataksesi kommentteihini.
Pentti. ”Minulla ei ole mitään velvollisuutta vastata kysymyksiisi.”
Eiköhän tämä ollut tässä. Taidat olla oikeassa siinä että en ole kertonut kansakoulunopettaja vitsejä, vaan pikemminkin epäsuorasti uhkaillut niillä. Oli mten oli, minulle olet hauska pieni mies, enkä millään tavalla tahdo sinua ”kiusotella”.
”Oli mten oli, minulle olet hauska pieni mies, enkä millään tavalla tahdo sinua ’kiusotella’.” Eikö ’hauskaksi pieneksi mieheksi’ nimitteleminen ole mielestäsi kiusoittelua? Minusta se on ainakin vähättelyä. Annat ainakin ymmärtää olevasi itse ’vakavasti otettava suurmies’, Antti Hämäläinen.
Pentti. ”Eikö ‘hauskaksi pieneksi mieheksi’ nimitteleminen ole mielestäsi kiusoittelua?”
Ei minusta. Ei ainakaan ole tarkoitus saada sinua itkemään tms.
Pentti. ”Eikö ‘hauskaksi pieneksi mieheksi’ nimitteleminen ole mielestäsi kiusoittelua? Minusta se on ainakin vähättelyä. ”
No etköhän tästä selviä. Ei kai tässä mitään mamman poikia olla. Minuun on kovasti vaikuttanut kaksi jo Herran luokse päätynyttä vanhan koulun sielunhoitajaa. Toinen heistä n englantilainen Frank Lake, jonka Aapeli Saarisalo kutsui Suomeenkin. Eräs hänen luennoillaan viihtynyt seminaarilainen luonnehti häntä näin:” Hän oli pieni mies, jossa ei ollut mitään pelättävää”.Älä siis hermostu, minusta sinussakaan ei ole mitään pelättävää, ja pieni mies olet pienten näkemystesi vuoksi. Hauska olet siksi, että vuositolkulla vänkäät tällaisista asioista. Vai onko tämä Pyhä Henki sittenkin sinulle jonkunlainen salarakas, joka siellä korttiseuroissa kuitenkin vähän kutkuttaa?
Nyt täytyy kommentoida pitkän koulu-urani antaman asiantuntemuksen näkökulmasta. Tuo vastauksesi on tyypillistä murrosikäisen koulukisaajan puolustelua Antti Hämäläinen. Hekään eivät tunnusta pahansuopuuttaan, ehkä eivät aina tunnistakaan.
”Vai onko tämä Pyhä Henki sittenkin sinulle jonkunlainen salarakas, joka siellä korttiseuroissa kuitenkin vähän kutkuttaa?” Kasw vain, nyt haluat kauttani piikitellä kokonaista herätysliikettä!
”Pyhä Henki, sydämeeni Tule työtäs täyttämään, Ilmoittamaan köyhyyteni, Turmeluksen’ näyttämään! Jeesus, auta valvomaan, Sinun puolees katsomaan, Sydäntäni kavalata Vihaten kuin saatanata!” Johan Holmberg, Siionin virret 18:7 (nuottipainos 1960)
Pentti. ” Johan Holmberg, Siionin virret 18:7 (nuottipainos 1960)”
Minä tykkään tästä:”Niin alhaalla ei kenkään kulje, että etkö sä sielläkin ois”. Asia säilyisi samana jos sanat olsivat:”Niin ylhäällä ei kenkään kulje, että etkö sä sielläkin ois”. Psalmi 139:8-12 kuvaa samaa.
Taisit lainata ulkomuistista. Martta Kaukomaan sanat kuuluvat näin: ”Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois. Hän ei ketään luotansa sulje eikä karkota yhtään pois. – Maan alimpiin paikkoihin astui hän kantaen ristiään. Ja viittansa verestä kastui, repi haavoille piikit pään. – Ja alemma vieläkin johti tuo tuskien raskas tie. Hän syntistä naista käy kohti, yhä ryöväri yössä lie. – Hän kieltäjän kurjankin kohtaa, ei väistä vaan luokseen käy. Vain rakkaus silmistä hohtaa, eikä kostoa, vihaa näy. – Ja vieläkin alemmas tulla hän tahtoo, jos siellä on joku tunnolla haavoitetulla, joku kurja a mahdoton. – Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeewsus ois. Hän ei ketään luotansa sulje eikä karkota yhtään pois. (Siionin kannel 202, uudistettu 1999)” Huomaat varmaan, että ero psalmin 139 viestiin on merkittävä.
Miten nuo virheet huomaakin vasta, kun on lähettänyt kommentin. Kunpa niitä voisi korjata jälkikäteen! Jeesuksen nimessä lipsahdus näyttää todella harmilliselta.
Pentti. ”Miten nuo virheet huomaakin vasta, kun on lähettänyt kommentin”.
No meillähän on tästä kokemusta. Minultakin tässä o ja i meni pari päivää sitten sekasin. Ikää on jo 66 vuotta, joten niin käy aivan helposti.
En todellakaan huomaa mitään eroa psalmin 139:8 ja oikein siteeraamasi virren sanoissa. Asiamerkitys on sama, Jeesus on alimmassa, ja myös ylimmässä paikassa.
Psalmi laulaa kaikkinäkevästä Jahvesta, jota ei pääse pakoon. Hengellinen laulu kuvaa kärsimykset tuntevan Jeesuksen, joka etsii kurjia syntisiä. Voisi ehkä sanoa, että edellisen aiheena on totuus ja jälkimmäisen aiheena armo. Minkäänlaista ”Niin ylhäällä ei kenkään kulje, että etkö sä sielläkin ois” vivahdetta ei Martta Kaukomaalla ole. Siinä painutaan säkeistö säkeistöltä yhä alemmas.
Pentti. ” Minkäänlaista ”Niin ylhäällä ei kenkään kulje, että etkö sä sielläkin ois” vivahdetta ei Martta Kaukomaalla ole. Siinä painutaan säkeistö säkeistöltä yhä alemmas.”
Aivan, koska hän oli matkalla alas. Kun taas ollaan matkalla ylös, Kristus tietysti on sama. Psalminkin mukaan Hän on sekä alhaalla jopa Tuonelassa, että ylhäällä Taivaassa, siis kaikkialla, missä mekin voimme olla Hänen kanssaan.
Jos maltat tarkkaan tutkia Filippiläiskirjeen lukua 2 jakeita 5-11 huomaat siinä Jeesuksen kulkevan samanaikaisesti sekä alaspäin seitsemän nöyrtymisen ja luopumisen kautta että ylöspäin ja korotetuksi tulevaksi seitsemän korottamisen kautta.
Minusta tässä on hyvä ohje meillekin, että tyydymme ihmisen osaan ja siihen, miten voimme omissa rajoissamme kokea ylösnousemisen riemua.
Room 8:17 kuvaa, miten suostuessamme Kristuksen kanssa kärsimään saamme myös kokea Hänen kanssaan kirkkautta.Minä uskon, että vain Hänen kärsimyksiensä osallisuuden kokeminen antaa meille syvimmän ymmärryksen ja kokemuksen Hänen kirkkaudestaan, vrt Fil 3:10a.
Israelin kansa historia on talletettu Raamattuun sen vuoksi, että ihmiset ymmärtäisivät, miten Jumala toimii kansojen tasolla. Sieltä näkyy, miten Jumala myös rankkoja kokemuksia käyttäen ohjasi kansaa pois luopumuksen ja epäuskon teiltä. Ei tarvitse lukea kuin Jesajan kirjan alkua muutaman luvun verran, niin voi jo jotain ymmärtää.
Esim. Israelin kansan pakkosiirtolaisuuden ajoista saa tietoa muualtakin kuin Raamatusta. Mutta sieltä löytyy niiden hengellinen selitys.
Itse ajattelen, että korona on MYÖS hengellinen kysymys. Monet muutkin katastrofit ovat voineet olla sellaisia. Ne voivat hillitä ihmisten pahuutta. Näinhän se on yksityisenkin ihmisen elämässä: ”Joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä”, sanoi vanha raamatunkäännös.
Tyhmä olisi isä, joka ei kurita lastaan, vaikka näkee tämän käyttäytyvän itsepintaisesti väärin ja pilaavan elämäänsä. Vielä tyhmempi olisi Jumala, joka ei piittaa siitä, että ihmiset kulkevat tuhoon vievää tietä.
Moni kovettuu tällaisissa kuristuksissa entisestään, mutta moni myös havahtuu ymmärtämään ja kääntyy uudelle tielle. Mikään koettelemus ei koskaan saa koko maailmaa kunnioittamaan Jumalaa eikä ymmärtämään häntä. Mutta lukemattomat ovat ne ihmiset, jotka elämän vastoinkäymiset ovat palauttaneet Jumalan yhteyteen. Niistä voi lukea joka viikko hengellisistä lehdistä.
Koiviston lohduttelulla ei ole mitään perusteita. Voihan sitä toiveita elätellä, mutta kaikille ei käy koskaan hyvin. Koronaankin on jo moni kuollut.
Ei kuristuksissa vaan po. kurituksissa.
Eivät ne minun korvissani jyrähdyksiä ole. Enhän minä niitä kuule vaan näen.
Kaikkien alojen asiantuntija ja supersaivartelija sai maistaa omaa lääkettään.
Anita Ojala, kirjoituksestasi tuli hyvin esille se, miten haluat hengellistää tämän meneillään olevan Korona-epidemia. Se on mielestäsi Jumalan kuritusta, jolla Hän haluaa kääntää ihmisiä puoleensa ja hillitä heidän pahuuttaan. Olenko käsittänyt oikein?
Minä taas näen pandemian luonnonilmiönä, joita on tapahtunut maailman sivu. Nykyisin virus leviää helposti maapallon joka kolkkaan, sillä ihmiset liikkuvat enemmän kuin koskaan ennen. Tähänkin kehitetään todennäköisesti rokote tai joku lääkitys. Tietenkin siihen kuolee tuhansia – satoja tuhansia – tuskin kymmeniä miljoonia, joita on kuollut historian aikana sattuneissa vastaavissa epidemioissa.
Anita Ojala ”Koiviston lohduttelulla ei ole mitään perusteita. Voihan sitä toiveita elätellä, mutta kaikille ei käy koskaan hyvin. Koronaankin on jo moni kuollut.”
Mauno Koiviston lohduttavaan ajatukseen löytyy perusteet jopa Raamatusta. ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.”
Eikö tuo Jeesuksen neuvo ole sama asia eri sanoin? Joten ei kannata pukeutua säkkiin, eikä heitellä tuhkaa päällensä.
Tokihan täällä maailmassa kuollaan ja monella eri tavalla, vaikka tämä on Jumalan maailma. Minusta meille kaikille käy lopussa hyvin, sillä se on Jumalamme tahto.
”Siis palakaamme lieskoin leimuvin, tulessa kohotkaamme korkealle! Maa maahan jää, mut henki taivahalle.” Eino Leino.
Tihinen. ”Minusta meille kaikille käy lopussa hyvin, sillä se on Jumalamme tahto”.
Oletko lukenut toisen neron, herra Kylliäisen kirjan ”Kaikki pääsevät taivaaseen”? Vai oletko keksinyt tämän ajatuksen ihan itse?
Kyllä. Uskallan hengellistää tämän, millä tarkoitan, että tämä on tullut Jumalan sallimuksesta ja voi olla Jumalan puhuttelua. Profeettaa en kuitenkaan leiki, koska en ole istunut Jumalan neuvospöydässä. Kirjoitan vain sen ymmärryksen perusteella, jonka olen Raamatusta saanut. Sen suurempaa arvovaltaa en mielipiteilleni tavoittele. Kirjoitan siitä tarkemmin blogissani, joka julkaistaan lähipäivinä toisella kristillisellä sivustalla. Täällä en halunnut kävellä ylläpidon toivomusten yli.
Raamatussa ei missään sanota, että kaikille käy lopulta hyvin. Kyllä Jumallla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan, mutta jos ihmiset eivät hänestä ja hänen tahdostaan piittaa, tuosta hyvästä tahdosta ei ole heille hyötyä. Tuo Jeesuksen lupauskaan ei takaa huoletontahuomista
… (otti varaslähdön) muille kuin niille, jotka ovat kaikki muutkin Jumalan sanat tosissaan. Ei Raamatusta voi poimia vain jotain, mikä itseä miellyttää. On otettava koko ilmoitus tosissaan.
Leo Tihinen: ”Minusta meille kaikille käy lopussa hyvin, sillä se on Jumalamme tahto”.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ota vastaan Jeesusta Kristusta meidän Vapahtajaamme.
Jumala on kyllä asettanut riman ylitetettäväksi niin alhaalle, että jokainen sen ylittää, kun tunnustaa Jeesuksen Herraksi ja syntien anteeksi saannin kautta Jeesus on luvannut iankaikkisen elämän.
Lue Jes. 53:6, Jes.55:1 ja Joh.3:16. Joh. 1:12 . Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaaan.
Onkohan tämä hengellistä koronavirusta? Monien mielestä tähän koronavirukseen asennoituminen on alkuaan ollut kuin mikä tahansa flunssa. Jumala puhuu tavalla tai toisella, kuten koronaviruksen muodossa. Koska tämä tauti on maailmanlaajuinen, joka todennäköisesti sai alkunsa Kiinasta ja levisi kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Pitää muistaa, että tätä maailmaa hallitsee hyvä ja paha joka nostaa päätään silloin tällöin, syntiinlangeamisen seurauksena.
Jeesuksen Kristuksen seurakunta ei nykyään ole oppinut luottamaan Herraan täysin ahdingon aikoina. Olemme ehkä kestäneet vähäisempiä koettelemuksia elämässämme -sairautta, murheita, menetyksiä, taloudellisia vaikeuksia. Mutta emme ole oppineet, mitä hirvittäviä seurauksia on epäuskosta synkkinä, vaikeina päivinä.
Vain hyvin harvat kristityt käsittävät nykyään täysin ne uskomattomat ihmeet ja tunnusteot, joita Jumala suoritti kansansa hyväksi Vahassa testamentissa. Olemme lukeneet siitä, miten Jumala avasi
Punaisenmeren… miten Hän tuotti vettä autiomaahan kalliosta… miten Hän antoi sataa mannaa taivaasta… miten Hän pelasti heprealaiset tulisesta pätsistä ja leijonien luolasta… miten Hän pelasti Israelin faraon ja Goljatin ja monien muiden vihollisten kynsistä. Mutta loppujen lopuksi emme olekaan käyttäneet näitä opetuksia hyväksemme siinä määrin, että ne olisivat karkottaneet meistä oman pakokauhumme kovien aikojen alkaessa… ja nyt, kun näemme edessämme uhkaavan kriisin, emme vieläkään pysty taistelemaan riittävän hyvin pelkojemme ja ahdistustemme tulvaa vastaan.
Meidän Taivaallinen Isämme haluaa, että saamme täyden varmuuden historian perusteella siitä, että
Hänen lupauksensa varjella kansaansa pysyy vankkumattomana, kohtasimmepa mitä tahansa.
Mitään väliä ei ole sillä, miten synkiksi päivät tulevat. Taloudellinen lama voi muodostua syvemmäksi kuin pahimmiissa painajaisissammekaan osaamme kuvitella. Voimme kohdata niin suurta puutetta, että joudumme viettämään päiväkausia polvillamme rukoillen jokapäiväistä leipäämme. Suuri pimeys saattaa peittää maan. Silti säilyy Jumalan vakuutus siitä, että Hän suojelee
ja varjelee aina lapsiaan. Hän haluaa meidän tietävän: ” Olen antanut teille koko Raamatun täydeltä esimerkkejä. Ne osoittavat teille kaikki ne tavat, joilla olen ilmoittanut voimani, jolla varjelen kansaani. Näette opetuksia tuomiostani- mutta näette myös opetuksia varjeluksestani. Katsokaa taaksepäin, se riittää, tutkikaa kansani historiaa ja opetelkaa luottamaan minuun”.
Juhani. ”Jossain vaiheessa Pentti antoi ymmärtää että hän on eläkkeellä oleva peruskoulunopettaja. Ehdin jo lasten puolesta järkyttyä, mutta sitten hän joutui myöntämään, ettei se pidä paikkaansa.”
Voitko kertoa hieman lisää tästä. Minäkinolen ollut käsityksessä, että herra Pentti on ollut peruskoulun opettaja. Eikä siis hän olekaan ollut? Vai ono hän ollut epäpätevä. Kun olin nuori kaveri kokeilin kerran Maunulan kansakoulussa epäpätevänä kansakoulun opettajan hommaa. Aika äkkiä selvisi, ettei se ollut minun juttu.
Mitä herra Pentti itse sanoisi tähän?
Sellaista ammattia kuin peruskoulunopettaja ei ole olemassakaan.
Peruskoulussa ja lukiossa on seuraavia opettajia: Luokanopettaja, aineenopettaja, oppilaanohjaaja/opinto-ohjaaja ja erityisopettaja/erityisluokanopettaja.