Älä saata meitä kiusaukseen

Paratiisissa oli pajon hedelmäpuita ja yksi puu, josta ei saanut syödä, mutta Aatami ja Eeva eivät pystyneet vastustamaan kiusausta. Voimme lukea Matteuksesta (4:1-11), kun Henki johdatti Jeesuksen erämaahan perkeleen kiusattavaksi, – Jeesus voitti jokaisen kiusauksen. Jeesus opetti meille Isä meidän rukouksen, jossa pyydämme, ettei Jumala saata meitä kiusaukseen.

Kun rukoilette, sanokaa: Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi; tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa; anna meille joka päivä meidän jokapäiväinen leipämme; ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle velallisellemme; äläkä saata meitä kiusaukseen; vaan päästä meidät pahasta”. (Luuk. 11: 2-4 / FB38)

Miten suhtaudumme kiusauksiin, joita saamme osaksemme?

Mikälaisia kiusauksia kohtaamme?

Miten toimimme, kun lankeamme kiusaukseen ja teemme syntiä?

 

    • Ymmärrän kyllä hyvin, millaisessa ahdingossa Päivi ja kristillisdemokraattinen puolue on. Enemmistö kansasta kannattaa lakimuutosta. Mitä nuoremmista ihmisistä puhutaan, sitä korkeampi lakimuutoksen kannatus on.

      Jokaiselle on selvää, että lakimuutos toteutuu. Kyse on vain ajankohdasta. Muutoksen vastustamisessa on kyse enää kiusanteosta. Kyse on siitä, kuinka kauan samaa sukupuolta olevat parit pystytään vielä pitämään odottamassa lakimuutoksen toteutumista. Mutta kiusa se on pienikin kiusa.

      Ottaen kuitenkin huomioon, että kirkolliskokous ei tee avioliittolakia koskevia päätöksiä ja eduskunta ei käsittele kirkon oppia, voisi kysyä, kuinka korrektia on pyytää kirkolliskokousedustajia toimimaan kristillisdemokraattisen puolueen poliittisen agendan mukaisesti. Ilmeisesti hätä oman agendan luhistumisesta oli Päiville liian suuri.

    • Minusta on jopa törkeän tyhmää tuollainen esiintyminen kirkolliskokouksessa, jossa ei todellakaan aviolliittoasia ole agendalla. Mutta eihän siellä ole ollut aborttikaan, josta Päivi yhdellä vierailukerralla meni jaarittelemaan.

    • Sanoisin, että Päivi Räsänen otti kirkolliskokouksessa puheessaan esille kristillisen avioliittokäsityksen, mikä on Raamatun ilmoituksen mukainen. Ev.lut.kirkon ylin ohjekirja on Raamattu.

      Sitä paitsi tällä kristillisellä avioliittokäsityksellä on kannattajia yli puoluerajojen kaikissa puolueissa.

    • Salme, kirkolliskokouksen agendalla ei ole kirkon avioliittokäsityksen muuttamiseen tähtääviä aloitteita. Toisaalta kirkolliskokous ei päätä avioliittolaista tai siitä, keitä maistraatti vihkii avioliittoon, josta kansalaisaloitteessa on kyse.

      Minusta on ihan kiistatonta, että Päivi pyrki käyttämään tilaisuutta oman poliittisen agendansa ajamiseen. Samalla logiikalla ympäristöministeri olisi voinut kehottaa kirkolliskokousedustajia vastustamaan lupia uusille ydinvoimaloille. Siihenkään kirkolliskokouksella ei ole toimivaltaa eikä senkään asian käsittely on kirkolliskokouksen agendalla.

    • Jusu, sinä saat tulkita Päivi Räsäsen puheita kuten haluat. Tuskin hänelle oli etukäteen annettu tarkkaa listaa, mitä aiheita puhe saa käsitellä, onhan Suomessa sananvapaus. Kukaan ei ole luullutkaan/väittänytkään, että kirkolliskokous päättäisi ko. avioliittolaista, mutta kirkko voi itse päättää omasta suhtautumisestaan siihen, ketä se vihkii avioliittoon ja sikäli Räsäsen puhe oli ihan paikallaan.

      Jos puheen pitäjä olisi ollut joku toinen ja hän olisi puheessaan myötäillyt uutta lakialaoitetta, niin olisitko silti sitä mieltä, että väärä puhe väärässä paikassa?

    • Salme, jos luen tuota uutista Päivin sanomisista, hän ei puhu siitä, ketä kirkossa pitäisi vihkiä. Hänen puhe ei käsittele kirkon oppia tai kirkon käytäntöjä. Hän pyytää kirkolliskokousedustajia vastustamaan samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkimistä maistraatissa.

      Poliitikoilla saattaa olla poliittisia motiiveita yrittää ohjailla kirkkoa suuntaan tai toiseen. Vaikka poliitikon mielipide olisi minulle mieleinen, katson silti että se on kirkon asia päättää keitä se vihkii. Korostan kuitenkin, että Päivi ei puhunut kirkollisesta vihkimisestä vaan homoparien vihkimisestä maistraatissa.

    • Evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole mitään roolia Suomen lakien säätämisessä (poislukien kirkon omaa toimintaa koskeva kirkkolainsäädäntö). Kirkko voi toki muodostaa mielipiteitä avioliittolaista, huoneenvuokralaista tai vaikka ulkomaalaislaista, mutta mitä sitten?

      Viranomaisen toimittama siviilivihkiminen valtion virastossa on yhtä vähän kirkollinen toimitus kuin vaikka opintotuen myöntäminen kansaneläkelaitoksen paikallistoimistossa. Kirkolla ei ole kumpaankaan mitään toimivaltaa.

      Kuten arkkipiispa totesi, kirkon jäsenet voivat muodostaa oman arvomaailmansa pohjalta näkemyksiä yhteiskunnallisesta lainsäädännöstä, mutta näiden mielipiteiden pohjalta ei mitata kenenkään uskon määrää tai paremmuutta johonkin toiseen ihmiseen verrattuna.

      Kirkon oma avioliittokäsitys on eri asia kuin avioliittolaki ja käsitykseni mukaan arkkipiispa ei tässä yhteydessä ole siihen ottanut kantaa lainkaan eikä kirkon avioliittokäsityksen käsitteleminen ole kirkolliskokouksen ohjelmassa.

    • Jusu,

      evlut kirkolla ei ole muodollista osuutta avioliittolain säätämisessä, mutta luonnollisesti sillä on rooli mielipiteensä ilmaisijana, sikäli kun lainsäätäjä on sen mielipiteestä kiinnostunut.

      Ja koska suurin osa suomalaisista kuuluu evlut kirkkoon, niin on täysin luonnollista, että kirkon mielipide suuresti kiinnostaa lainsäätäjää.

    • Ari,

      Mitä merkitystä sillä on evankelis-luterilaiselle kirkolle, mitä maistraatin virkamies tekee valtion virastossa kirkkoon kuulumattomalle parille?

      Miksi kirkolla pitäisi olla uskontokuntiin kuulumattomien ihmisten siviilivihkimiseen jokin mielipide? Miksi kirkolle ei riitä se, että se päättää, keitä vihitään kirkossa seurakunnan henkilökunnan toimesta?

    • Jusu, miksi kirkkoon kuulumattomat ihmiset ovat jatkuvasti ottamassa kantaa kirkon asioihin ja neuvomassa miten ne pitää järjestää ja mitä missäkin saa puhua?

    • Luin, enkä tullut vaikuttuneeksi. Päinvastoin.

      Kirjoituksessaan Saarinen keskittyy pääasiassa erilaisiin teorioihin ja jättää Raamatun ilmoituksen sivuosaan. Kirjoittaja mieltää itsensä maltilliseksi liberaaliksi ja pitää konservatiivisemmin ajattelevia uskonkiihkoisina. Eikä vahingossakaan mainitse eri sukupuolia – miestä ja naista, vaan käyttää ainoastaan termejä puoliso tai puolisot.

      Näillä resepteillä ei olekaan ihme, että hän ”päätyy” puoltamaan homoliittoja ja vihjaa niiden vastustajien ajautuvan ristiriitaan kirkon tradition kanssa (Kukahan todella ajautuu ristiriitaan?). Tekstissä on tosiaan ”sulattelua”, kuten kirjoittaja onneksi itsekin toteaa.

      Tällaisen teoretisoinnin sijaan itseäni kiinnostaisi suoraan Raamattuun pohjautuva teologinen argumentaatio, eikä Raamatusta irrallaan oleva pohdiskelu.

    • Edelleen huomauttaisin, että Ari Mäenpäätä, että tässä uutisessa ei ole kyse kirkon avioliittokysymyksestä. Päivi viittaa puheessaan avioliittolakiin eli käytännössä siihen, miten maistraatti vihkii kirkkoon kuulumattomia pareja valtion virastossa.

      Miksi siihen pitäisi olla jokin Raamattuun perustuva teologinen näkemys? Ei se ole mikään uskonnollinen toimitus.

    • Jusu, uutisen mukaan sisäministeri rohkaisi kirkkoa tuomaan esiin näkemyksensä avioliitosta, jotta lainsäätäjä voi ottaa sen huomioon muutosaloitetta käsitellessään. Itse oletan, että Raamatulla on paljonkin tekemistä kirkon näkemyksen kanssa.

      Ymmärtääkseni ilman Raamattua koko kirkkoa ei olisi edes olemassa. Näin ollen pitäisin olennaisena, että kirkko edelleen perustaa kannanottonsa omaan ”perustuskirjaansa” ja esittää selkeät teologiset perustelut. Saarinen ei tuossa kirjoituksessa niin tehnyt, vaan käytännössä sivuutti aiheen. Ehkäpä siksi, että hänen kannattamaansa näkemystä on vaikea perustella raamatullisesti.

      Jos avioliiton olemusta muutetaan, niin se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Vaikutus ei suinkaan rajoitu ainoastaan maistraatissa vihittyihin pareihin, vaan heijastuu myös kirkkoon kuuluvan enemmistön elämään. Näin ollen on perusteltua ottaa kirkon mielipide huomioon.

    • Ari,

      Millä tavalla se heijastuu sinun elämääsi jos minun parisuhteestani käytettävää nimitystä muutetaan?

    • Jusu, kuten itsekin hyvin tiedät, niin ei ole kyse pelkästä parisuhteen nimityksen muuttamisesta, vaan avioliittoinstituution radikaalista uudelleenmuotoilemisesta, jolla olisi selkeät yhteiskunnalliset seuraukset. Esim. Juha Ahvio on kirjoittanut niistä laajan tiivistelmän, eikä minun kannata alkaa samoja asioita toistamaan tänne:
      http://juhaahvio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/162198-%E2%80%9Dtasa-arvoisen%E2%80%9D-avioliittolain-radikaalit-yhteiskunnalliset-seuraukset

      Sinun parisuhteesi on lukemani perusteella ollut pitkäikäinen ja vakaa. Se ei kuitenkaan poista näitä vaikutuksia laajemmassa mittakaavassa, jotka luonnollisesti heijastuisivat minun(kin) elämääni.

    • Ari,

      Jahas, eli vakaat parisuhteet eivät vaikuta sinun elämääsi, mutta jos joku homopari sattuisi eroamaan, sillä olisikin yhtäkkiä vaikutusta elämääsi?

      Pitäisikö minun nyt ruveta vollottamaan täällä siitä, kuinka minun elämäni menee pilalle siitä, jos joku heteropari eroaa? Vai mitä ihmettä tarkoitit tuolla kommentilla?

    • Jusu,

      kyllä heteroparienkin eroamisten negatiiviset vaikutukset heijastuvat koko yhteiskuntaan ja siten sekä sinun että minun elämään. Olen sitä mieltä, että suomalaiset eroavat avioliitoista liian kevyesti. Siis keskimäärin. Nähdäkseni avioliiton kunnioittaminen ja arvostus on liian vähäistä ihmisten arkipäivässä ja yhteisen hyvän nimissä tulisi tehdä kaikki mahdollinen sen arvostuksen kohottamiseksi. Siinä mielessä voisimme yhdessä ”vollottaa” aiheesta.

  1. Eri kristityt voivat olla avioliittoasiasta montaa mieltä mutta kristillinen näkemys on, että avioliitto on yhden vaimon ja yhden miehen välinen elinikäinen liitto. Tästä poikkeavat näkemykset eivät ole kristillisiä – asia on harvinaisen selvä. Suomen evlut kirkko on virallisesti myös tätä mieltä ja onkin harmillista, että arkkipiispa ei kyennyt seisomaan tämän yhteisen linjan takana. Onneksi sentään ministeri seisoi.

    • Pöyhönen on näköjään ottanut Jumalan roolin ja alkanut jakamaan tuomioita siitä, mikä on kristillistä ja mikä ei. Jokin Raamatun jae varmaan sanoisi, ettei kenellekään ihmiselle kuuluisi tällainen rooli.

    • Olen täysin samaa mieltä Timo Pöyhösen kanssa. Raamatun ilmoitus avioliitosta on erittäin selkeä: Yksi vaimo ja yksi mies. Oli pakko itse tarttua isoon kirjaan ja selvittää asia, kun niin moni viljelee toisenlaista käsitystä oman agendansa ajamiseksi.

      Kehotankin kaikkia kaivamaan Raamattunsa esille ja käymään sieltä asia läpi, niin ei jää sitten kuulopuheiden varaan tämäkään asia.

      Ja Päiville täydet pisteet!

      Samaa ei ikävä kyllä voi sanoa arkkipiispalle 🙁

    • Ja toistan itseäni toteamalla (vähintään) kolmannen kerran, että Päivi viittasi puheessaan kansalaisaloitteeseen, joka ei kosketa kirkkoa.

      Se, että uskontokuntiin kuulumattomien ihmisten elämään lähdetään soveltamaan Raamattua, on mielestäni asiatonta toisten asioihin puuttumista. Uskontoa ei tarvitse tyrkyttää heille, jotka eivät ole siitä kiinnostuneita.

      Mielestäni Mäenpään argumentaatio voisi olla relevanttia, jos tässä uutisessa puhuttaisiin kirkon avioliittokäsityksestä ja kirkollisesta vihkimisestä. Siitä tässä ei kuitenkaan puhuta.

    • Jusu: Suomen suurimman kirkon missioon sopii hyvin ottaa kantaa siihen, miten tätä maata asutaan. Ja lainsäätäjien on viisasta kuunnella kirkkoa. Aivan samoin kuin montaa muutakin maassa vaikuttavaa toimijaa. Parempi että kaikkia kuullaan ennen lopullista päätöksentekoa.

    • Olen samaa mieltä sekä Timo Pöyhösen, Ari Mäenpään että Kari Virtasen kanssa. Kirkko on osa suomalaista yhteiskuntaa, koska kirkon jäsenet ovat suomenkansalaisia, joita kaikki Suomessa säädettävät lait koskettavat joko suoraan tai välillisesti. Kirkkoon kuulumattomat ovat ottaneet kovin vahvasti kantaa kautta aikain kirkollisiin asioihin, esim. lähetysmääräraha-asioissa jne.

    • Miksi kirkko ei ottanut kantaa Fennovoiman ydinvoimalapäätökseen tai siihen, että joidenkin etuisuuksien käsittelyä on siirretty elinkeinotoimistojen ja kansaneläkelaitoksen välillä? Miksi juuri kirkkoon kuulumattomien samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkiminen valtion virastossa on kirkon kannalta merkityksellinen kysymys?

      Arkkipiispaa mukaillen kirkolla on Raamattuun pohjautuva käsitys avioliitosta ja se ohjaa kirkon omia käytäntöjä ja sitä keitä kirkko vihkii ja millaisia seremonioita se järjestää. Kristilliseen etiikan mukaisesti kristityt voivat silti kannattaa kaikkien parien yhdenvertaista kohtelua maallisessa lainsäädännössä ja viranomaisen edessä.

    • Kirkon luontevaa rootelia yhteiskunnassa ovat selvästi uskonnolliseen elämään liittyvien kysymysten ohella moraaliin ja arvoihin liittyvät kysymykset, kuten tässä maassa seurattavat siveellisyysihanteet. Avioliittolain sisältö on hyvinkin sellainen. Energiapolitiikka ei liene kirkon ominta aluetta, mutta käsittääkseni siinäkin nousevat esille luontoon ja tuleviin sukupolviin liittyvät arvokysymykset, joista kristilliseltä pohjalta on esitettävissä merkittäviä näkökohtia. En tiedä kuultiinko kirkkoa ydinvoimapäätöksistä, mutta ainakin kirkolla voisi olla ollut asiasta tähdellisiä argumentteja, jotka lainsäätäjän olisi ollut aihetta tuntea päätöksiä tehdessään.

    • Jusu, missä kohtaa tuomitsin jonkun? Minusta sanoin vain ääneen sen mikä on oma kantani – ja kirkon kanta.

    • Oltakoon itse avioliittoasiasta mitä mieltä tahansa, mutta minusta on huolestuttavaa, että milloin minkäkin puolueen ministeri alkaa tyrkyttää kirkolle oman puolueensa ohjelmia. Politiikka pois kirkosta!

    • Miten mielestäsi Wallin pyrki ohjailemaan kirkolliskokousta valtioneuvoston tervehdyksessä, jonka hän esitti ja miten se vertautui Räsäsen nyt esittämään valtioneuvoston tervehdykseen?

  2. Räsänen sanoi, että mahdollinen lainmuutos ei vaikuttaisi vuosituhantiseen Raamatun opetukseen, joka on ilmaistu luomiskertomuksessa avioliiton asetussanoissa.

    Luomiskertomuksessa Ei ole mitään a v i o liiton asetussanoja. Siellä on kyllä sukupuliyhdynnän astetusanat ideana että tarpeeksi vanhan (äidin ja isän holhouksesta pääsevän) ihmisen tulee harjoittaa sukupuoliyhdyntää samaan lajiin kuuluvan (ihmisen) kanssa eikä eläimen,joita Herran oli ensin Adamile koetellut.

    • ”Avioliitto” on Agricolan keksimä uudissana. Oletan, että hänen tarkoituksensa oli sisällyttää siihen alkuperäisen latinankielisen sanan merkitys. Nimittäin latinan ”matrimonium” merkitsee ”äitiys”: mater (äiti) ja munus (tehtävä). Avioliittoinstituutio perustettiin Rooman valtiossa miehen ja naisen väliseksi elämän kestäväksi liitoksi, jonka tarkoitus on lisääntyminen (siittäminen ja lasten synnyttäminen).

      Suomessakin nyt siis laaditaan laki, jonka mukaan ”kukko munii”. Se osoittaa harvinaisen selvästi, kuinka vieraantuneita nykyihmiset ovat luonnosta ja sen evoluutiosta.

    • Missä kohtaa ne sukupuoliyhdynnän asetussanat ovat? Kuulostaa mielenkiintoiselta.

      Joka tapauksessa sukupuoliyhdyntä tapahtuu tapahtuu miehen ja naisen välillä. Jo ”sukupuoli” termissä kertoo sen, ainakin suomen kielen osalta. Muut toimitukset ovat jotain muita seksileikkejä. Sukupuoliyhdynnästä voi seurata naisen raskaus, muissa leikeissä seurauksena on vain osallistujien nautinto.

    • Kari V irtanen,luomiskertomuksessa käsketään epäonnistunen elänkokeilun jälkeen ajish’n eli siukuopöluolileikausela aikansaadun miehen yhtyä hänestä irootettuun naisensa eli ajshaahan.
      Liitosta käytetään san a berith,joka on luonteeltaan sukupuolinen,sitä käyettään myös siitä liitonmerkistä,joka tehtiin v eriympyränä miehen sukupuolielimeen. A J sh ja ajsi H aa sisältääkin kirjainleikin, missä Jod eli siitin saa seurakseen Hee:n eli vanginan.
      Konteksti huomioiden (eläimet ensin) ketomuksen tarkoityus on ilmiselvä. Ihminen voi lisääntyä vain lajitoverinsa kanssa. Mistään sosialisesta avioliitosta ei vielä ole kysymys.

      Heprean varsinaisesti aviovaimoa tarkoittava sana ilmestyykin teksteihin paljon myöhemmin. Tämä sana on 1.Ms. luvun 20 jakeen 3. käsite Beula

      ”Mutta Jumala tuli Abimelekin tykö yöllä unessa ja sanoi hänelle: ´Katso, sinun on kuoltava sen vaimon tähden, jonka olet ottanut, sillä hän on toisen miehen aviovaimo´.”

    • Onko sinusta suomenkielinen Raamattu käännetty väärin? Sen mukaan Jumala rakensi Eevan Aatamin kylkiluusta, ei sukuelimistä. Lisäksi todetaan: ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.” Minusta eroaminen vanhemmista ja liittyminen naiseen viittaa varsin selvästi sosiaaliseen yhteiselämään?

    • Kari Virtanen, Raamattu on nimen omaan noissa kohdissa käännetty väärin. Mitään kylkiluu sana ei löydy, Heprean tsela merkitse toista puolta, toista sivua ja se tulee verbistä tsala, joka on ontumista tarkoittava verbi.
      (Ontuva kallistuu toiselle sivulleen) Adamin nimen omaan sukuelimestä eli tachennasta leikataan feminiinine princiippi ja sen jälkeen ’adamin alapää (tachtenach) ommellaan kiinni’
      Ihminen ei alkutekstissä liity vaimoonsa (beula ei esiinny) vaan n a i s e e n s a ishaa! Irrottautuminen
      vanhemista tarkoittaa tässä vain sitä, että nuori on tullut sukukypsäksi voidakseen aloittaa sukupuolielämän muualla kuin äidin helmoissa. Kuten eläinkunnassakin tapahtuu.

      Anteeksi edellisen viestin typosotku, epästabiili olkapääni tuottaa vaikeuksia enkä aina muista oikolukea.
      Tarkoitettu sana oli ’sukupuolileikkauksella’

    • Kiitoksia selvityksestä. Valitettavasti en osaa hepreaa enkä pysty käännöksistä vakavasti keskustelemaan.

      Sen verran kuitenkin, että eroaminen vanhemmista ja liittyminen tiettyyn naiseen ei minusta yhdisty pelkkään sukupuoliseen kanssakäymiseen, vaan kyllä siihen sosiaalinen puolikin liittyy.

    • Seppo Heinola:
      ”Raamattu on nimen omaan noissa kohdissa käännetty väärin. Mitään kylkiluu sana ei löydy, Heprean tsela merkitse toista puolta, toista sivua …”

      Perustelu on muuten hyvä, mutta jostain kummasta syystä et kerro Heprean tsela sanan kaikkia merkityksiä. On huomattavasti helpompi saada oma näkemyksensä läpi näin, eikö?

  3. Kristinuskoa vastaan on hyökätty Darwinin evoluutioteorian ja sen modernien versioitten koko voimalla, mutta jos krititty käyttää samaa teoriaa puolustaessaan kristinuskoa ja esim. sen avioliittokäsitystä, se ei käy päinsä.

    Suomessa on jo ”tasa-arvoinen” parisuhdelainsäädäntö. ”Avioliitto”-sana (Agricolan lipsahdus) voidaan siitä aivan hyvin poistaa. Joka tapauksessa Suomen lainsäädäntö ei muuta esim. englanninkielen sanaa ”matrimony” eikä saksankielen sanaa ”Ehe” (joka merkitsee ”Einer-Herr-Eine”, mies ja nainen solmivat liiton Herrassa tai Jumalan käskyn mukaan).

    • Kristinuskoa vastaan on hyökätty Darwinin evoluutioteorian ja sen modernien versioitten koko voimalla, mutta jos krititty käyttää samaa teoriaa puolustaessaan kristinuskoa ja esim. sen avioliittokäsitystä, se ei käy päinsä.

      Kappas. Mukavaa avarakatseisuuttahan se toki osoittaa, että kristitylle käykin evoluutioteoria luomisopin sijaan. Mutta miten ihmeessä evoluutioteorian avulla puolustetaan kristinuskoa tai sen avioliittokäsitystä?

    • Juha Lehtinen, tsela esiinty Raamatusa monta kerta eikä kertaakan misään muualla merkityksessä kylkiluu kuin tuossa Genesiksen väärinkäännetyssä kohdassa. Tselala ei ole kielitietellisesti mitään johtoa,joka palauttaisi sen kylkiluu sanaan. Tietenkin kristyittyjen toimittamissa sanakirjoisa sille on jälkikäteen annettu tuo väärä käännösmerkityskin (rib):

      ”Hebrew Bible scholar, Ziony Zevit, suggests that the Hebrew tsela might really refer to the baculum. From that Wikipedia article:
      In another, non scientific, context, it has been speculated that Adam’s “rib” mentioned in the Eden narrative of Creation really refers to the baculum. The Hebrew term translated as “rib” (tsela`) can also mean “side”, “chamber”, as well as any strut-like supporting structure, e.g. a beam or a tree trunk. The existence of the baculum is unlikely to escape the notice of pastoralisthunter-gatherer cultures . . . . , but there is no specific term for it – nor for the penis itself – in Biblical Hebrew.

  4. Sarin antamassa linkissä ekumeniikan professori, dekkaristi Risto Saarinen näkee luterilaisuuden pitkänä linjana olevan avioliiton esteiden poistamisen.

    Mikäli professori Saariseen on luottaminen, luterilaisuuden pitkä linja avioliiton esteiden poistamisessa epäilemättä jatkuu senkin jälkeen kun sukupuolineutraali avioliitto on hyväksytty.

    Lukumääräneutraali avioliitto lienee seuraava askel huippututkijan näkemässä jatkumossa erilaisten avioliiton esteiden poistamiseksi. Entä sen jälkeen?

    Professori Saarisen artikkeli on äärimmäisen kuvaava esimerkki siitä, kuinka tulkita historiaa tarkoituksenmukaisesti, nykyhetken tarpeista käsin.

    • Siitähän tässä on lopulta kyse, vaikka kysymystä väistellään jatkuvasti. MIKÄ avioliitto lopulta on? Ja onko siinä jotain muuttumatonta, jotain minkä muuttamisen jälkeen se ei olisi enää avioliitto vaan jotain muuta?

      Vai lähdetäänkö siitä että avioliitto voi tarkoittaa mitä tahansa?

      Tästä aiheesta keskustelut menevät aina iloiseksi sekasotkuksi, kun eri ihmiset tuntuvat tarkoittavan ”avioliiton” käsitteellä eri asioita ja vielä olettavat että muutkin tarkoittavat sillä samaa.

      Avioliiton käsite tarvitsee tässä nimenomaan sitä määritelmää mitä ei haluta antaa. Ja perustelua miksi sellaista instituutiota ylipäätään tarvitaan. Avioliiton tarpeellisuuskin on jo ehditty kyseenalaistaa.
      http://ylioppilaslehti.fi/2014/01/en-tahdo/
      Ei siis katsoen asianomaisten ihmisten, parin (tai vaikka ryhmän) näkökulmasta mitä ”oikeus avioliittoon” merkitsisi heille, vaan mikä avioliiton merkitys ja tarkoitus on yhteiskunnassa.

      Suhtautuminen niihin muutosehdotuksiin joista ei vielä yhtä avoimesti puhuta, tyyliin ”katsotaan sitä sitten”, jo antaa kuvan, että ei ole varsinaisia syitä vastustaa esim. lukumääräneutraalia avioliittoa.
      Jota jotkut esim. vihreiden nuorten edustajat jo haluavat ajaa, vaikka odottavat että sukupuolineutraali avioliitto menee ensin läpi.

      Hyvää tässä sotkussa on ehkä se, että lopulta on PAKKO puhua siitä mikä avioliitto on. Antaa jokin määritelmä ja asettaa reunaehdot ja perustella ne. Varsinkin kun avioliittoa itsessään aletaan enemmän asettaa kyseenalaiseksi tai jopa vastustaa.

      Tällä hetkellä vedotaan enimmäkseen siihen, miltä joistakin vähemmistöön kuuluvista tuntuu. Miten jotkut vähemmistöön kuuluvat kokevat. Mitä he haluaisivat jne. Eli pelkkiä tunteita.

      No, minä olen tunneihminen. Empaattinen ihminen.
      Jos alkaisin kannattaa sukupuolineutraalia avioliittoa siltä pohjalta, että tunnen empatiaa homoja kohtaan, niin minun pitäisi mielestäni johdonmukaisesti tuntea empatiaa kaikkia muitakin vähemmistöjä kohtaan.
      Muitakin, jotka eivät ”saa” mennä avioliittoon omalla tavallaan vaikka eivät voi mennä avioliittoon toisten tavalla. Tai ovat rakastuneet ”väärään” ihmiseen, kuten omaan veljeensä tai sisareensa.
      Kaikkia ”toisiaan rakastavia aikuisia ihmisiä kohtaan”, jotka kokevat tulevansa syrjityiksi avioliittolain ahdasmielisyyden ja suvaitsemattomuuden vuoksi.

      Sen vuoksi jätän empatiat ja sympatiat tässä kokonaan syrjään ja keskityn enemmän siihen järkipuoleen.

    • Tuossa linkissä oli muuten itselleni aika outo kohta, jossa sanottiin, että perinteistä avioliittoa puolustetaan ”tunteella” ja sukupuolineutraalia avioliittoa ”järjellä”. Näen kyllä asian täysin päinvastoin.

      Mutta järkiperusteita nimenomaan tässä enemmän kaivattaisiin. Avioliitolle ylipäätään. Ja sille miksi se on jotain ja ei voi olla jotain muuta.

    • Kun avioliiton yksi lähtökohtaisesti tärkeä elementti on suvun jatkaminen, niin jo se sulkee pois sen, että avioliitto voisi olla sukupuolineutraali. Tämä on järkeenkäyvä asia.

    • Lukumääräneutraali avioliitto on ollut julkisuudessa esiillä. Myös vanhempien ja aikuisten lasten sekä sisarusten liittojen hyväksymistä on ainakin nettikeskusteluissa puollettu, ehkä jopa vakavissaan. Eri sukupuolta olevien lähisukulaisten osalta niiden kieltämiselle on mahdollisten lasten vuoksi hyvät perustelut, mutta samaa sukupuolta olevien osalta ei. Oikeastaan ihmettelen, miksi nykyisin rekisteröityä parisuhdetta koskevat samat esteet kuin miesten ja naisten avioliittoja? Samoja biologisia syitä ei ole kuin iän osalta.

  5. Sari, kristityt voivat keskenään ja yhteisöissään kutsua ihmisten välisiä liittoja millä nimellä lystäävät,jos eivät riko lakeja eivätkä hyviä tapoja. Siitä ei kuitenkaan seuraa että heillä olisi valtaa koko maailmassa kaikkien ihmisten eri kieliperheissä käyttämien sanojen ja niiden merkitysten yli. Niin kuin he hybrisessä vallanhimossaan ja oikeassaolemisensa hurmassa kuvittelevat.
    Eikä Raamattu ole Suomen perustuslain eikä muunkan laisäädännön lähtökohta. Lakimme eivät esim.säädä
    homoille kuolemantuomioita kuten Raamattu.

    • Raamattu ei säädä sen enempää kuoleman- kuin muitakaan tuomioita. Raamattu ei ole oikeusistuin.
      Kun Raamatussa sanotaan, että synnin palkka on kuolema, niin se tarkoittaa hengellistä kuolemaa, iankaikkista eroa Jumalasta, ei fyysistä kuolemaa.

    • Salme saivartele,sillä Vanhasa testamentissa määrätään homot tapettaviksi. Puhe oikeudesta on tässä naurettavaa. Jumalahan on kristinuskossa ylin tuomari ja kun VT on Jumalan Sanaa ovat nuo tappokäskyt Jumalan tuomioita:

      3. Mooseksen kirja (Leviticus)
      20:9-12 Homot ja avionrikkojat (naimisissa olevien kanssa rakastelevat) on tapettava.

    • Kristittynä Salmen pitäisi mielestäni tietää, että Raamattu on myös lakikirja. Eikä siinä auta edes venkoilu uuden ja vanhan liiton kanssa, ainakin mikäli Raamattua on uskominen. Jeesuskin kun siellä toteaa, että laista ei katoa pieninkään kirjain tjsp.

    • Seppo ja Risto, kyllä te olette itse nyt niitä saivartelijoita enkä minä. Jeesus on täyttänyt kaiken lain. Uuudessa liitossa ei tapeta ketään rangaistuksena synnistä, sillä Jeesus maksoi synnin hinnan ristillä ja sovitti kaiken. Kristittynä minä tiedän tämän.

    • Uuudessa liitossa ei tapeta ketään rangaistuksena synnistä …

      Jaa, niin ne ajat ja oppi muuttuu. Minulle on jäänyt mieleen, kun aikoinaan vielä opetettiin, että ”synnin palkka on kuolema”. Tämähän on hyvä uutinen minullekin, noin niin kuin kaiken varalta;)

    • Salme, minä puhun Vanhasta testamentista joka kuuluu Raamattuun ja joka sisältää koko juutalaisen tuolloisen lain, josta Jeesus sanoi ettei siitä katoa pieninkään piirto ’ennenkuin taivas ja maa katoavat.’ No eivät ole kadonneet joten Vt on voimassa yhä.

  6. Onkohan Eerikäisen Atso ihan vakavissaan? Ilmeisesti sihtaa linssiin…?
    Nuo kielitieteelliset oivallukset ovat vähintäinkin persoonallisia. Viimeksi suomen ja japanin sukulaisuus, nyt tuo Ehe !!!!

    Minä hakisin selitystä muualta. Ruotsin äkta antaa jo viitteitä johonkin suuntaan.
    Matrimoniasta on ihan turha puhua, koska saksankieli on germaaninen ja
    matrimonia tulee latinasta.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.